Kouluiässä

Neutraali 7

Jos tämä bloginkuvatus olisi ihminen, se olisi aloittanut koulunsa viime viikolla. Mutta kun ei ole, ei mennyt, eikä tuollaisilla aikarutinoilla sen kummempaa funktiota muutenkaan ole kuin päivitellä ajan kulumista.

Mitäs kaikkea kummallista numeroon 7 sai sotkettua ja mitä mukahauskaa olisin voinut vääntää? Wikipedia-artikkeli oli täynnä kaikenlaista, kuten sateenkaaren seitsemän väriä, OSI-mallin kerroksien lukumäärät, Lumikin kääpiöt ja ties mitä. Ehkä tämä viimeinen vuosi on kuitenkin ollut eniten sunnuntaimaisen laiska. Tai tämä loppupää nyt ainakin, eikä seuraavakaan ala turhan väkevästi, kiitos kuukauden päässä möllöttävän muuton. Johan edellisestäkin on jo kuudetta vuotta aikaa...

Tänä vuonna päätin jättää statsit tarkistamatta ja tilastohenkiset mutinat mutisematta, lähinnä sen takia, että tajusin merkkipäivän vasta edellisiltana. Katseltakoon niitä ensi vuonna sitten uudelleen, koska jälkikäteenhän se ei olisi enää hauskaa.

Projekti VII/17

Neuvostoliittolainen raskas panssarivaunu T-35

Vihdoin sain jatkuvan "joku päivä rupean rakentamaan vaunua"-jankkaamisen siirrettyä toimintaosastolle. Ei tässä nyt kovin montaa kuukautta mennytkään, mutta näin nyt vaan käy välillä.

Aloitettakoon silti rauhallisesti unboxingilla. Ohjeita silmäilin pikaisesti, näyttivät miellyttävän selviltä. Dekaaleista en tiedä, käytänkö, kaapelin kyllä. Palasia oli aika mieletön määrä, mutta sekään ei ole ikinä ollut väärin - vielä.

Nappasin vaunun pohja-ammeen kokoa kuvastamaan tällaisen kuvan, jossa kätöseni tarjosi skaalakaveria. Muttei se tietenkään kerro kenellekään mitään, jollei tiedä, minkäkokoinen lapanen meikäläisellä on... Hupsis.