28.9.2016

Megatron


Jaloista se lähtee

Muutamasta vyöni alla olevasta MEM-sarjan mallista ehkä lievästi viisaastuneena en taitellut kaikkia palikoita heti ohjeen mukaisesti, vaan kiinnitin lisäkilkkeet mahdollisimman helpossa asennossa ja suljin kotelot vasta sitten. Tuollainen lähestymistapa oli huomattavasti hermojasäästävämpi, kunhan maltoin katsoa osien asennot huolella niin, etten joutuisi irrottelemaan 90° tai 180° -asennuksia.


Noita reisipalasiin tulevia polviniveliä (nuo kiekot) rakentaessani onnistuin telomaan vähän itseäni. Paksuushan tuli rullalle väännetystä liuskasta, jonka sulkeuduttua siitä törötti kaksi kiinnityslirpaketta ylös ja alas. Pidin tuota "seisomassa" peukaloani vasten samalla kun puristin tuota pyöreää kantta kiinni niin, että sain väännettyä ensimmäisen kiinnityskielen kiinni. Painoin sitten vähän turhankin voimakkaasti, kun yht'äkkiä tunsin toisen kielekkeistä painuvan mehevästi peukaloni sisään.



Ensimmäisen koiven kasaamiseen meni aikalailla 40 minuuttia. Toinen valmistui samaan pisteeseen asti kotvasen nopeammin, vaikken sen kummemmin väijynytkään aikarautaani.



Joskus jo rakennettu palikasto oli sen verran tilaavievä, ettei kaikkien kiinnityskielekkeiden kiinnitaittaminen ollut ihan niin siistiä kuin olisi saattanut toivoa. Pääsääntöisesti taitoin kielekkeet litteäksi, mutta muutamassa paikassa aavistelin, että kiertämällä suljettu olisi tiukempi ja parempi. Parissa kohdassa ei ollut tilaakaan kuin kiertoon ja silloinkin piti varoa naarmuttamasta naapuripintoja.


Lantiokompleksiin kiinnitetyt jalat tulivat aika miehekkääseen haara-asentoon ihan itsestään. Jouduin vääntämään niitä kiinni aikalailla, kun löin jalat kiinni jalustaan. Mikään ei natissut, joten en  huolestunut turhaan.



Allaolevan kuvan perusteella olisi voinut kuvitella, että tässä oltiin Rifleman-BattleMechin kimpussa. Jostain syystä rakennusohje käski tämän alatorso-osan jälkeen siirtymään johonkin aivan muuhun.


Aseistus

Pääsin rakentamaan Megatronin asemuodon piippua. Tuubin rullaaminen onnistui aika siististi, se jopa jäi pyöreäksi. Pyssykän päätypalan taittaminen meinasi mennä mönkään, kun rupesin kääntämään sitä ensin nurinpäin, mutta tajusin sentään ajoissa. Suurin ongelma oli saada tuo tekele pujotettua putken yli kaikista töröttävistä lirpakkeista huolimatta.


Torso

Yllättävästi seuraavaksi siirryttiin rakentamaan torsoa ja päätä. Megatronin kuuppa osoittautui odotettua huomattavasti monimutkaisemmaksi kyhättäväksi. Ongelmia se ei silti aiheuttanut ja valmistui nätisti.

Pään jälkeen kasasin piipulle jonkinsorttisen pidikkeen ja asensin sen Megatronin vasempaan lapaan. Tämän jälkeen sain iskeä pään paikoilleen ja rintakehän kiinni lanteisiin. Aika ripeää ja ongelmatonta touhua kaikenkaikkiaan.




Aseistus, osa II

No nyt. Asemuodon tähtäin oli robottimuodon mahtava käsivarsitykki. Onnistuin jotenkin, täpinöissäni tietysti, koheltamaan vähän. Käänsin tuon suppilon muotoisen osan väärin päin eli pinnoitetun puolen ulospäin. Hassu juttu sinänsä, että lopuksi kaikki putkilot sinetöitiin umpeen, eikä ulkopuolisia tekstuureja ollut ensinkään.

Päätin taas ottaa ja soveltaa ohjeita vähän itselleni sopivampaan muotoon. Lirpake kun ehdotti, että taittelisin boksin kutakuinkin kiinni ennen noiden tötteröiden ja putkien kiinnittämistä (ahtaassa tilassa se on aina vaikeampaa, siksi olen tupannut jättämään askit auki, kunnes niihin on saatu kaikki oleellinen kiinnitettyä).



Käpälät

Käsien rakentelu söi mehevästi aikaa, kiitos kaikkien yksityiskohtien. Nyrkkien kasaaminen oli pelkäämääni paljon helpompi osavaihe, melkeinpä suoraviivaisin kohta koko käsipalikassa. Ensin rakentamani oikea käsi oli puolestaan paljon simppelimpi kuin vasen, ehkä juuri sen takia, että koska tykki oli tulossa oikeaan käsivarteen, se ei kaivannut niin paljon muuta koristelua.



Tässäkin kohdassa poikkesin ohjeen rakennusjärjestyksestä oman etuni nimissä. Asensin tykin ensin oikeaan kyynärvarteen ja sitten vasta koko käden kiinni torson kylkiluukkuun, joka tietysti suljettiin viimeisenä. Ainakin minusta se kuulosti helpommalta ja vähävaivaisemmalta järjestykseltä. Vasemman käden asentaminen oli ihan yhtä ripeää kuin oikeankin. Ja kas vain, Megatron oli valmis.



Siitähän tuli aika siisti. Sormenjälkiä en jättänyt kovin paljoa, mistä taas sopi kai kiittää pintakuviointia, joka ei ollut yhtä altis sotkulle kuin kiiltävä tasapinta. Robo oli aika kookas, asia, jonka hahmottamista varten nappasin taas pari kuvaa perinteisen viisikymmensenttisen kanssa.



21.9.2016

Projekti VII/16

Jo aikoja sitten mennyt syntymäpäiväni tarjosi muunmuassa pari Metal Earth Modelsin settiä. Toinen niistä oli Decepticonien johtaja, Megatron. Saattanette uskoa, että olin vallan riemuissani siitä!

Paketti paloineen

Totutusti pahvikuoresta löytyi kahden arkin verran palasia, joita väännellä niska jumissa ja ilmarajapinta kirosanoja väärällään. G1-transformerien tyyliin Megatron oli aika kantikas, joten pyöreiden muotojen karmeus ei olisi varmaan mikään ongelma. Kansitaiteen Megatronin asento oli vähän hassu, zombimainen. Toivoin, että vasemman käden asentoa saisi edes vähän säätää.





Ohjemeri

Tähtien Sota -malleista tämä setti poikkesi ohjeillaan. Näitä oli yhteensä peräti kahdeksan sivullista! Silmäilyn perusteella mistään kamalan omituisesta ei ollut missään välissä kyse. Hyvä näin, hyvä näin.







14.9.2016

Valmista: Projekti VI/16

Kapu oli valmis, kun maalasin hatun etuyläreunaan vielä valtakunnankotkan. Parransänkeä en loppujen lopuksi lähtenyt tuhrimaan äiän leukaperiin. Viime silauksena sudin kutakuinkin koko ukon Vallejon puolikiiltävällä satiinilakalla ja kuivumistauon jälkeen tökin sekä kiikarien linssit että jotain roiskeenomaisia alueita ylhäältä alas suuntautuen kiiltävällä lakalla. Lopputulos oli ihan mainio.






Nappasin vielä pari hassua kuvaa kapusta sukellusveneensä tornissa kiikaroimassa. Tornin laitojen korkeus onnistui yllättämään, äijästä kun ei meinannut nähdä juuri mitään.







7.9.2016

Kapun yksityiskohdat

Ihonvärivaivat

Aloitin ihon maalaamisen tälläkin kerralla sutimalla kaiken ihopinta-alan suklaanruskealla (VMA 70872 Chocolate Brown). Sen päälle maalasin kohtuullisen roimalla otteella tummaa ihonväriä (VMC 70927 Dark Flesh) ja lopuksi vähän kevyemmin, mutta en vieläkään järin kuivalla sivelyllä vielä keskisarjan ihonsävyä (VMC 70860 Medium Fleshtone). Tämä resepti toimi Deutsche Afrika Korpsin ukkojen kohdalla hyvin, niin miksi ei nytkin?




Olin innostunut antamaan ukolle valkean villapuseron, joka toisi vähän lisävaihtelua muuten niin synkkään hahmoon. Ylipäätään käytin tätä kuvaa mielestäni mallikkaana lähteenä tähän ukkeliin. Ihan noin tuimaa ilmettä en kyllä saisi aikaan, mutta noin yleensä kuvatus oli oiva.


Mulkosilmäillen

Maalasin jannulle silmämunat, tökkäsin ei-arjalaiset suklaanruskeat silmät kulmiin ja onnistuin näin saamaan aikaan aika epäluuloisen ilmeen. Takkiin tökin em. esimerkkikuvan perusteella nipun kultaisehkoja nappeja (VMC 70878 Old Gold), joista kuvaan oli ehtinyt 6/8. Sen kummempia merkintöjä takissa ei sitten olisikaan.


Kotsa päähän

Seuraavaksi kävin hatun kimppuun. Maalasin sen lipan, alareunat ja otsalohkoon vähän suuremman ympyrän kaikki mustalla (VMA 71057 Black). Loput uudelleenmaalasin valkoisen pohjamaalin päälle valkoisella (VMA 71001 White). Hippasen myöhemmin tuhersin lipan etureunaan ja otsaosaan aiemmin mainitulla vanhalla kullalla jotain laakerilehtiä tai mitä ne ikinä olivatkaan olevinaan. Kokardin keskelle tökkäsin vielä valkoisen täplän, jonka sisään koetin ujuttaa vielä pienemmän punaisen (VMA 71085 Ferrari Red) täplän. Kotsan esimerkkiä katsoin taas yllättäen googlesta, pääasiassa tätä kuvaa.




Tätä kirjoittaessani huomasin, että olin unohtanut valtakunnan kotkan koppalakin otsapuolelta, joten se tulisi lisätä ennen pitkää. Olin myös mietiskellyt, että koettaisin tehdä jotain sänkiefektiä ukon leukaperiin, mutta en ollut ihan varma, tohtisinko.