Näytetään tekstit, joissa on tunniste 3d-tulostus. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste 3d-tulostus. Näytä kaikki tekstit

14.8.2024

Panzer IV erilliset telaketjut

Artikuloidut kolmannen osapuolen irtopalatelaketjut

Otsikosta varmaan ilmeni, että en halunnut lähteä puljaamaan sarjan omien link & length -ketjunpätkien kanssa. Kautta aikain ensimmäisessä telaketjumallissani (Revellin 1:72 StuG III sianpäällä) oli tuommoiset enkä tykännyt niistä niin ollenkaan. Sain kai traumoja tai olin vain pitkävihainen.

Panzerwerk Design

Joskus aiemmin törmäsin youtubessa Panzermeister36:n katsaukseen 3d-tulostetuista ketjuista ja päädyin ihan niiden perusteella katselemaan paria eri valmistajaa. Tullauksen kanssa puljaaminen ei oikein napannut, joten ajattelin suosia sisämarkkinoita ja tilata puolalaiselta Panzerwerk designilta jotkin noista tarjollaolleista ketjutyypeistä (1 - 8). Muita tarjokkaita olivat T-Rex studios ja Tankcraft, joista jälkimmäisen nettikaupasta olivat Adam Mannin kanssa yhteistyössä suunnitellut telaketjut hävinneet kokonaan. Ei sitten, jollei raha kelvannut.

Tietysti olin mietiskellyt tätä jo pitkään ja pässiäisen '24 aikaan sain vihdoin ostohousuni jalkaan asti ja itseni nettikauppaan. Vaan useamman päivän ajan saitti palautti pelkkää HTTP503-virhettä eikä konsolilokeista ollut sanottavasti iloa. Kun manasin tätä ääneen, nettikauppa nousi pystyyn seuraavana vai sitä seuraavana päivänä kesken kaiken arpomiseni.

Ostoskorivaiheessa vasta kävi selväksi, että ainoa maksutapa oli paypal, jota vähän karsastin jos vain saatoin valita jotain muuta. Jätin sitten tämän odottelemaan ja katsoin kakkosvaihtoehtoani (spoileri: en valinnut sitä vaan tilasin nämä), jonka kuitenkin dokumentoin seuraavaan kappaleeseen ihan vain tarinan täydellisyyden nimissä.



Keväinen kalenteri oli kotona aika järkyttävä, joten sinä maanantaina kun kuriiri oli toimittamassa pakettia, aikaikkuna oli tietysti "illalla" eikä sinä päivänä voitu varmistaa että joku olisi ollut koko illan kotona. Hyväksyin sitten "haen itse bensa-asemalta sen sijaan että kantaisitte kotiovelle mistä teille maksettiinkin"-vaihtoehdon ja yhden päivän lisäviiveen, koska miksi nämä voisivat toimia fiksusti?

Parastahan oli, että loppujen lopuksi joku oli kotona mutta sitäpä ei tiedetty siinä välissä kun päätös piti tehdä :D



 

T-Rex Studios

Näilläkin oli tyyppi 3a -ketjuja tarjolla, joten rupesin katselemaan tarkemmin. Hinta oli edukkaampi ja nettikauppakin näytti toimivan.

Kuudellakymmenellä amerikanrahalla plus tullausrävellys ja alvi, tämä oli hyväksyttävissä. Mutta sitten tilauksen maksamisvaiheessa täälläkin ainoa vaihtoehto oli paypal.

Jos minä jouduin sitä käyttämään niin jättäisin ainakin tullausvaivat pois niskoistani, jos vain voisin. Vain tuon ajatuksen takia tarkistin vielä viimeisen kerran Panzerwerkin saitin ja hokkuspokkus, nyt se toimi. Muuten olisin tilannut T-Rexin ketjut ilman sen ihmeempiä mutinoita.


Resiiniketjut

Hain pakettini tiistai-iltana lähibensa-asemalta. Lootassa oli lyhyen ytimekkäät ohjeet ja kolme pussillista osia: telakengät sekä A- että B-pinnit niiden yhteenliittämiseen.



 

Ketjujen kasaamisoperaatio

Nuo kiinnityspinnit olivat kissan viiksikarvan paksuisia ja näillä nakkisormilla niiden kanssa puljaaminen oli jännää. Kasasin ketjuani linkki kerrallaan ensin lisäämällä uuden kengän, pitämällä sitä sormissani tiukasti ja sitten laittamalla kiinnitystapit/-akselipuolikkaat puolittain ja sitten painamalla ne tiukemmin kiinni pinseteillä kunnes ne päästivät pienen "raps"-äänensä.

 

Tietysti tuota ensimmäistä lyhyttä pätkää piti testata vetopyörän kanssa. Se istui kuin tehty.

Minulla oli oletettavasti ylimääräisiä telakenkiä, joten ajoketjujen lisäksi saatoin tehdä myös ketjupanssarin näistä.



 

Oikean telaketjun kasaamiseen meni kolmen illan rakentelusessiot. Arpomiseen ja pähkäilyyn meni oma aikansa, samoin leikkimiseen testailuun ja koesovituksiin. Alkuhidastelun jälkeen löysin hyvän rakentelumetodin ja ketjun kasaaminen nopeutui selvästi.

Vasemmanpuoleinen ketju eteni ja valmistui tietysti ripeämmin, kun olin jo keksinyt miten se parhaiten kasattiin.

Ehtiessäni kasasin vielä pätkän ketjua keulaan asennettavaksi. Tässä välissä en koesovitellut tarpeeksi, joten en huomannut tehneeni yhtä palaa liian pitkää pätkää. Telakenkiä ja pinnitappeja oli vielä jäljellä. Hamstrasin tietysti vainoharhaisesti kahta A/B-paria ketjujen yhteenliittämistä varten.


19.9.2018

Valmista: Projekti IX/17

Turhat pois

Kylpyjen ja pienen haihduttelutauon jälkeen malli piti siivota tukirakenteesta. Koska resiini oli pehmeää, roskat sai saksittua sivuleikkureilla pois tuosta vaan ja jämät rapsuteltua tuosta vaan. Olin vähän huolissani, josko karboniittilaatta itse painuisi luokille ihan liian tiukan otteen takia tai jotain, mutta näyin huolestuvan ihan turhaan.



Solariumiin

Lopuksi päivää Solo pudotettiin UV-ledisäiliöön kovettumaan. Muutaman tunnin olisi muistaakseni pitänyt riittää, mutta jätimme sen viikonlopun yli.


Valmis

Vein kalikan kotiin ja sanoin, että meinasin maalata sen leffankaltaiseksi, mutta Han Solo kaapattiin käsistäni sanoilla "et koske!" Jos sitten seuraavan maalaisin. Tuohon hyllylle se sitten jäi, oman vanhemman itsensä viereen, Zahn-sedän kirjojen eteen möllöttämään.


12.9.2018

Projekti IX/17

Imperiumin vastaisku

Parempi puoliskoni ihmetteli, miksei ensimmäinen ideani 3d-printterin kanssa ollut itsestäänselvästi Han Solo karboniitissa. Meillä oli eri prioriteetit.

Kiusasin työkaveriani Nathania taas loppuvuodesta ja puuhastelimme Formlabs-resiiniprintterin kanssa. Jotenkin nämä ideat saadaan aina liikenteeseen joskus iltapäivästä niin, että rakkineet jäävät yön yli tulostelemaan.



Perjantaiaamu

Töihin saavuttuani keittelin kahvia ja lähdin repimään tulostetta irti tulostimesta. Oli muuten aika vähiä hiuksia (lisää) harmaannuttavaa touhua, kun lastalla mätkin tuota pehmeähköä resiinimöttiä irti. Onneksi väkivalloin kohdeltu osa oli tukiosaa. Jostain jännästä syystä tulostinohjelma (vai oliko se sliceri?) tykkäsi pistää mallin tulostumaan tuollaisessa kulmassa.

Ensimmäisenä kalikka piti pestä ties millä spriillä, kahteen kertaan. Se siis upotettiin ykköstankkiin hyväksi aikaa ja otettiin valumaan kuivemmaksi. Sitten se upotettiin kakkossammioon samoin omaksi ajakseen lillumaan. Toinen ajoista oli pidempi kuin toinen, mutta tätä kirjoittaessani en enää muistanut, miten. Puhuttiin kuitenkin vartista ja alle vartista. Ehkä.


Etanolihuuruissa ihmettelin yksityiskohtia. Eritoten kapteeni Solon kätöset olivat hämmentävät.


22.8.2018

Valmista: projekti VIII/17



Sienar Fleet Systems

TIE/sa Bomber

En muista ikinä nähneeni tuota TIE/sa -merkintää muualla kuin wpediassa, kaikki muut ovat puhuneet ihan vaan TIE/B tai TIE Bombereista. Samapa se minulle, tulipa nyt käytettyä tuotakin.

Liitin alle läjän kuvia eri kuvakulmista. Seuraavana päivänä roudasin mallin töihin ja polleana esiteltäväksi. Hämmentävän harva tiesi, mistä oli kyse, mutta osumaprosentti oli silti yli nollan, joten en voinut valittaa.

Päädyin hyvin kevyellä suostuttelulla esittelemään Bomberin ja pari "oikeaa" pienoismallia Tinkering Clubilla. Vastaanotto oli innostuneisuudessaan hämmentävä

















15.8.2018

Sikanopee protomaalaus

Meinasin alunperin siistiä printin oikein huolella ja sitä rataa. Mutta mitä sitä turhaan prototyypin kanssa hienostelemaan? Varsinkin, kun en tiennyt, miten tuo materiaali ottaisi maalin vastaansa, jos ottaisi. Muovi ei tuntunut mitenkään omituiselta, joten olin luottavaisehko maalauksen toimivuuteen.

Pohjamaali

Valkoinen Vallejon sufrace primer, ei tästä kai sen enempiä tarvinnut selittää tai kuvailla? Sitä samaa, aina vain. Kunhan räimin pintaan.

Ruiskuharmaa

Vetäisin koko vehkeen ympäri Vallejon USAF Medium Greytä (VMA 71120) ja sumuttelin vähän lisäsävyä saman sarjan tummanharmaasta (VMA 71123 USAF Dark Grey), eipä se erikoisemmin tuosta erottunut. Sitten maalasin summittaisesti aurinkopaneelien alueita tuolla samalla tummanharmaalla niin, että erottuivat selkeästi.







Käsipelivaihe

Ajattelinpa sitten, että jos vaikka maalaisin nuo kaikki käsin vähän paksummalla maalikerroksella. Tässä tapauksessa pinnan rosoisuuden lieväkään peittyminen ei olisi haitaksi. Komentokapselin laseja varten vedin pienet maskiteipit siltä varalta, että leviäisi, mutta siistiä jälkeä siitä kuitenkin tuli.






Yksityiskohtien kierros

Kauniiksi lopuksi litkutin sekä paneelit että ikkunalasit Citadelin mustalla (Nuln oil), kapselien peräpäiden kepakot punaisella (VMA 71085 Ferrari Red). Laukaisimen suuuakkoa ja noita kolosia sotkin melko kuivalla sienellä töpötellen / pyyhkien (VMA 71057 Black). Kun maalit olivat kuivuneet, käpistelin kaikki mustat alueet Vallejon puolihimmeällä lakalla (70522 Satin varnish), kun kirkas lakka on tupannut tekemään kaikesta aina märän näköistä. Tässä lopputulos ei ollut ihan optimaalinen, kiitos joko alisekoitetun tai muuten vain yli-ikäisen lakan. Joistain kuvista kiiltoefekti kyllä erottui.