25.10.2010

Se ois siinä

Kannattaisi kai marista ääneen enemmänkin, saa taas asioita aikaan. Maalasin tunkin ja tuon tiesminkälieneen, joka on siinä vieressä kiinni ja sotkin (muka "säistin") vähän maan värillä. Päälle vielä vähän tuota eilenmainostettua Tamiyan mutatikkua. Olisi pitänyt tehdä tuokin erikseen, eli kyhätä työkalut ensin valmiiksi ja lyödä kiinni vasta viime hetkellä.
Ehkä sitten ensi kerralla osaan järjestellä työvaiheeni. Tämähän on, kuten olen usein manannut, ensimmäinen tankkimalli vuosiin.

Noestin tuota haupitsin suuaukkoakin vähän, se näyttää ainakin livenä ihan hyvältä, kuvissa ei niinkään. Tällä säällä, keittiön ikkunan ääressä, ei oikein tule hyvävaloisia kuvia vaan fotoista tulee yllättävänkin kohinaisia. Ei tästä N900:n kamerasta ihan ihmeisiin ole, vaikka hyvässä luonnonvalossa saakin aika mainioita otoksia otettua. Siksipä odotankin finaalikuvien kanssa ehkä vähän kirkkaampaa päivää (tai sitten kaivan kameran tripodeineen esiin ja virittelen jollain kattovaloilla vähän paremmat olosuhteet. Saas nähdä, tuleeko ensin kirkas päivä vai kyllästynkö minä odottamaan... vähän veikkaan jälkimmäistä :)





Sitten onkin aika iskeä seuraavan prokkiksen kimppuun (Trumpeterin 20mm FlaK 38). Tuo on tietyssä mielessä aika loistava kohde, kun sitä voi jatkaa tulevaisuudessa kyhäämällä jonkunsorttisen ajokin (puolitelavaunun tai kuorma-auton tai jonkun Flakpanzerin pohjan) ja lyödä tuon roikaleen siihen päälle killumaan. Ajokin kanssa toivoisi tietysti käyvän paremmin kuin Thorin kanssa (Nebelwerferillä varustettu puolitelavaunu, se oli aika jäätävä malli).

24.10.2010

Viimeistelyä vajaa valmis - edelleen

Arkikiireistä johtuen Sturmpanzerin edistyminen on ollut hitaahkoa. Eipä siinä enää kauheasti ole jäljelläkään.
Kuluneen viikon askareisiin on kuulunut varatelapyörien kyhääminen kasaan ja erinäisten maalisotkujen siistiminen. Nyt jäljellä on enää suunnilleen kk:n aukiporaaminen (kun en särkisi sitä tyystin ohimennen) ja työkalujen maalaaminen. Niin ja putken suun nokeaminen.

telapyörät
Voisi olla ihan kiehtovaa investoida joihinkin pigmentteihin, joilla saisi tuota elämän jälkeä vähän paremmin kuin pelkällä maalilla. Tai sitten vaan sotkisin niillä entistä enemmän :P Ehkä niillekin sietäisi antaa mahdollisuus. Migin tekeileitä kehutaan aina siellä sun täällä, mutta olihan tuo Tamiyan mud-tikkukin ihan jees. Hmmm. Haistan kilpavarustelun vienon tuoksun. Ja se tuoksuu hyvälle.


14.10.2010

Hissukseen taas

Tämän viikon teemana on "damage control" eli turhien sotkujen siistimistä. Tajusin myös yhtenä päivänä, että tuohon vaunun takaosaan voisi nakata parit ylimääräiset varatelapyörät roikkumaan. Olisi enemmän satunnaista rompetta mukana, maaluuseen nekin menivät ja ovat nyt edes naamiokuviomaisuudessa.

Säistämistä pitäisi harjoittaa vielä vähän, ketjuja pitäisi korjausmaalata vielä vähän (mönkään nekin menivät, ensi kerralla paremmin). Pah. Sen siitä saa, kun rupeaa arvailemaan omia metodejaan ja järjestystään.

Tuosta mitään uusia kuvia ole, muutos edelliseen on niin mitätön vielä tässä vaiheessa.

5.10.2010

Kevyttä askartelua

Alkuviikko meni taas räveltäessä.

Koetin saada palkkiristejä vaunun kylkiin (päätin sitten sotkea perään ja keulaankin yhdet), tällä kertaa sapluunametodilla. Leikkelin siis siirtokuvista oleelliset palat pois: yhdestä keskusristin ja toisesta reunukset. Näitä piti sitten käyttää maalailun apuna.

Aloitin maalaamalla ulkoristikon valkoisella, neljään kohtaan rungossa. Kaksi onnistui paremmin, kaksi valui vähän penseästi kun sapluunanroikale ei sitten ollut niin hyvin kiinni pinnassa kuin luulin. Eipä tuo mitään, ajattelin että osa sotkusta korjautuu kun maalaan harmaanmustalla keskusristin. Taas kerran pari niistä valui oudosti, pari onnistui paremmin. Loppujen lopuksi maalailin samoilla maaleilla mutta pensselillä fiksaukset ja jätin kuivumaan.

Seuraavan kerran pitää korjailla palkkiristien yli menneitä sotkuja taas camoväreillä. Kai tämä taas tästä.



Sotkin vähän kuivahtaneen kuran väriä ketkuihin ja alarunkoon muutenkin, sen jälkeen sotkin vielä Model Exposta ostamaani Tamiyan weathering stickiä (mud) kutakuinkin samoille alueille. Lopputulos näyttää paakkuuntuneelta kuralta. Ihan jees.

1.10.2010

Viimeistelyä vaille valmis, mukamas

Pikkuyksityiskohtien kanssa on taas tullut säädettyä ties miten paljon. Ensimmäinen naamiokuviointiyritys meni - yllättäen - vähän mönkään kun joku tollo ei ollut tosiaan putsannut työvälineitään kunnolla. Lopputulemana pehmeistä linjoista tulikin jotain enemmän juna-aseman lattiaa muistuttavaa, kun ruisku räki minkä ehti.

Jälkiä piti siis korjailla, eikä siitä enää niin hienoa saanut, ainakaan jos turhan läheltä katsoo. Toisaalta taas, ei näitä ole tarkoituskaan ihan sentin päästä tuijottaa. Pääasia, että rakkineen muoto rikkoutuu kun kauempaa katsoo, sitä vartenhan koko juttuun on alunperin lähdettykin.

Maalasin noiden ensimmäisten ylimääräisten telakenkien päälle tuon kuvion, kun meinaan mustamaalata ne kumminkin tässä seuraavien pikkuaskelien aikana. Huomenna pitäisi kai ohimennen käydä hommaamassa sitä roiskittavaa mustaa ja valkoistakin maalia, niin voin koettaa tehdä Balkenkreuzit ihan mallineiden avulla. Saas nähdä, mitä siitäkin tulee...

Olkoon tämä postaus lyhyempi, kun ei tuosta sotkemisesta ole tämän ihmeempää sanottavaakaan. Lopetan siis nippuun kuvatuksia: