Tuhoojien ensimmäisen peitsen maalikuvio

Ensimmäinen nelikko

Tämä oli vallan vakava hetki, kun aloitin jotain aivan uutta ja ilman mitään erillisiä spesifikaatioita tai edes viitteitä maalikuviosta. Vaikka olin peluutellut yksikölläni aina uudestaan ja uudestaan digiversiona, niissä kaikki maalikuviot olivat kumminkin tietyillä rajoituksilla esimääriteltyjä. Nyt pitäisi keksiä jotain minkä voisin sekä toteuttaa että toistaa tosimaailmassa. Huh.

Jotenkin yllättävästi sakemannien kolmivärikuvio oli jotain mihin minulla oli maaleja valmiina ja se näytti myös sopivan erilaiselta kaikkiin näihin muihin verrattuna. Mieleeni putkahti jostain syvistä syövereistä kerran testaamani ja hauskaksi julistamani pikselikuvio, joten mitäs jos kokeilisinkin sitä näin naurettavan pienissä napeissa?

Hiekankeltainen perusväritys

Päätin aloittaa vaaleimmasta sävystä, joksi nappasin hiekankeltaisen (VMA 71278 Sand Yellow) ja päristelin sitä kynäruiskulla ympäri miniatyyrejäni. Se oli helposti ja nopeasti hoidettu vaihe.

Toinen ja päinvastainen lähestymistapa olisi ollut aloittaa vihreällä tai ruskealla ja teipata suojaan osa, sitten maalata toisella värillä loput, maskata vielä lisää ja lopettaa parilla hiekankeltaisella kerroksella vihreiden ja ruskeiden väliset rajat. Muistelisin tehneeni viimeksi jotenkin hassusti, joten ehkä tämä oli nyt helpompi järjestys. Tai sitten muistin muistavani väärin ja tein vahingossa samoin kuin aiemmin.

Teippiä

Viimeksi teippinaamiokuvioilla leikkiessäni tein aaltokuvioita ja pieniä kolmioita. Nyt tekisinkin saman mutta yksinomaan neliöillä tai niin neliömäisillä muodoilla kuin mitä sain käsin silvottua maskiteipistä. Vetäisin askartelualustalleni noin 10cm pätkän Tamiyan 10mm teippiä ja rupesin pätkimään sitä askarteluveitsellä ensin tukiviivojen mukaan neliöiksi. Sitten pätkin ne vielä kahtia poikittain ja uudemman kerran pitkittäin. Nyt minulla oli hervoton määrä noin 5mm noin-neliöitä ensihätään.

Ensimmäisen tunnin aikana sain suunnilleen kasaan yhden Devastatorin ja yhden Marauderin. 

Jossain välissä tarvitsin lisää teippineliöitä joten toistin samaa prosessia, mutta pätkin hyvän määrän niistä vielä uudelleen neljään osaan jolloin minulla oli myös noin 1,25mm neliöitä pienemmille pinnoille. Vaikka minulla oli tässä kaksi rynnäkkö-, ja kaksi raskasta 'Mechiä, nuo parimillisetkin laput osoittautuivat siellä täällä aika isoiksi laatoiksi mittakaavaa miettien. Jonkun Locustin tai Flean kanssa nämä olisivat moninkertaisesti liian suuria.

Toisen illan ja askartelutunnin jälkeen minulla oli koko nelikko muumioituna. Kukaan muu, oli sitten viaton sivustaseuraaja tai kuvailun kuullut kollega, ei pitänyt tätä ollenkaan rauhoittavana ja lähes meditatiivisena touhuna. Minä vain istuin ja läpsin teipinpaloja siihen mihin ne tuntuivat haluavan asettua, aikalailla Bob Ross -henkisesti.

 

Naamioväri: neukkuvihreä

Eri vihreitä punnitessani testailin, mikä oli mitenkin tummaa. Kolmesta vaihtoehdostani neukkuvihreä 4BO (VMA 71017) näytti sopivimmalta senhetkisellä mielialallani, joten räimin miniatyyrit sillä.

 

En ollut suunnitellut tätä prosessiani kunnolla kolmivärikuviota varten, koska maalin kuivuttua aiemmat maskiteipit olivat vähän turhan hyvin peitossa. Tästä asetelmasta lisäteippien läpsiminen vihreän kerroksen suojaamista varten ei toiminut ideana täydellisesti koska olisin tehnyt sitä ihan sokkona.

Tietysti olisin voinut vain peittää satunnaisia pikseleitä ja jättää jotain kulmikkaita aukkoja ja lopputulos olisi ollut ihan hyvä. Kaipasin vain näkyvyyttä siihen mitä tein, enkä halunnut tehdä täysin satunnaista kolmoskerrosta. Keräsin siis teippini irti ja julistin olevani valmis ainakin kolmesti ja löysin vielä senkin jälkeen pari satunnaista palaa :D

Teipit mäkeen

Napsin kuvia eri vaiheissa, nämä olivat toisen kierroksen jälkiä. Hauskinta oli, että paljaisiin ja huonoihin silmiini jotkin eivät vaan pistäneet vaikka ne olivat valokuvissa ilmiselviä jopa heti puhelimen ruudulta katsottaessa. Tästäkin allaolevasta nelikosta huomasi pikavilkaisulla ainakin 8 vielä irroittamatonta teipinpalaa.

 

Kaikenkaikkiaan nuo näyttivät ihan kivoilta jo näinkin. Tietysti alunperin kaavailemani ruskea olisi tuonut lisäefektiä tähän, mutta kaksivärinen pikseliefekti oli ihan hauska.

Metallipinnat 

Paljaiden metalliosien kanssa noudatin jo hyvin tuttua tummarnharmaata (VMA 71056 Black Grey) kaavaani. Devastatoreissa oli paljon ilmiselviä putkia, samoin niiden päissä ja selissä oli yhdet jotka olisivat saattaneet jäädäkin huomaamatta. Niiden lisäksi maalasin taas eri räppänät sun muut sopivannäköiset kilkkeet. Käsistä maalasin kyynärnivelet eri tavalla: yhdestä koko mokkulakompleksin ja toisesta vain niiden välissä olevan alueen.

Maraudereilla oli vähemmän kivasti selviä paljaita metallipaloja. Nilkat, takarungon ilmanottoaukkosysteemien osat ja mitä tuolta nyt pisti silmiin. Täydennyskierroksella maalasin myös ohjaamoiden vierestä nuo ilmanottoaukot, ne jotenkin tuntuivat sopivilta tähän touhuun vaikka jätinkin ne alunperin maalatuiksi. 

Kuten tavallisesti, kuivaharjasin kaikista neljästä metalliosat kylmänharmaalla metallihohtoefektiä varten. Sain siitä idean kuivaharjata yhden Marauderin valoanappaavat pinnat ja se toimi kivasti. Jatkoin samalla vauhdilla kolme muuta miniatyyriä. Napsin lopuksi kuvat ja löysin niistä vieläkin teipinpaloja!

En ollut vieläkään varma siitä haluaisinko vai enkö haluaisi jokusta panzer-ruskeaa pikseliä joihinkin suurempiin värialueisiin. Olin keikkunut boolean-arvojen välillä aika tiuhaan riippuen siitä mistä suunnasta ja missä valossa katsoin noita pelinappuloita.

Marauderien kattotykit

Nyt nämäkin oli vihdoin aloitettava kun en tajunnut ottaa niitä heti alkuun mukaan. Oma vikani kun olin tymä.

 

Sen sijaan että olisin aloittanut hiekankeltaisesta aloitinkin maalaamalla valtaosan palikoista tummanharmaiksi. Keltainen tuli parissa kerroksessa pensselin kanssa, en pistänyt kynäruiskukompleksiani kasaan kahdeksan pöhäyksen takia vaikka se olisi ehkä taannut paremman pinnan.

Ajattelin tosiaan, että kattotykit olisivat pääosin paljasta metallia ja vain tuo keskiosa olisi oikeastaan rungonkaltainen. Perusmaalauksen päälle vetäisin taas hellästi kylmänharmaan kuivaharjauksen saadakseni nämä samanlaiseen tilaan 'Mechien runkojen kanssa.

Ikkunanpohjat

Valmisteluna linssiefektejä varten maalasin ohjaamolasit ja aseiden suuaukot mustiksi.

Panssarirusketusta sittenkin

Olin keikkunut juuei-tilassa ties miten monta päivää ruskeiden pikselien suhteen. Päätin loppujen lopuksi kuitenkin lisätä jokusen kuhunkin 'Mechiin. Rajasin parikolmeneljä erimallista pikselikokonaisuutta jokaisesta:

Kynäruiskun tai pensselöinnin asemesta sienestin ruskeaa (VMC 70826  German Camo Brown) pikselien täytteeksi. Kuivumistauon jälkeen keräsin teipit pois, niitä irroittaessani löysin vieläkin irrallisia pikkulappusia joita en ollut kolmella vai neljällä aiemmalla irroituskerralla löytänyt!

Tämä oli aika hyvä paikka pitää tauko.

StuG III Ausf. G telaketjut

Panzer III/IV type 6B w/cleats

Tilasin kahdet samanlaiset ketjut, vaikka jonkun aikaa pohdinkin talviketjujen tilaamista. Vielä niihinkin ehtisi, nyt en ruvennut koohottamaan.

Ketjujen kasaus

Mittailin silmämääräisesti, että noin 28cm per puoli olisi hyvä mitta aloittaa ja sitten ruveta tarkistamaan telakenkä tai kaksi kerrallaan että ketju tuli oikeanmittaiseksi. Tämän takia en ollut liimannut telakoneistoa kiinni StuGiin, muuten asetteluun ja poisteluun olisi jäätynyt sylillinen käpyjä. Arvattu 28cm oli kolme telapyörällistä liian vähän kuten kuva näytti, joten kasasin niitä lisää kunnes sain päät yhteen. Oikea loppumitta olikin noin 33cm, jolla sai jonkunlaista kevyttä löysääkin ketjuun.

Kun telaketjut olivat kasassa oikeanmittaisina ja moneen kertaan koesovitettuna, A/B-pinnit peilikuva-asennuksina ja ensimmäisenä kasattu ketju merkittynä oikealle (menosuuntaan vasemmalle) puolelle, ne saatettiin maalata. Ajoketjujen lisäksi kasasin kaksi pätkää ketjupanssaria kasematin selkälevyn suojaksi.

Ketjujen maalaus

Pitääkseni ketjut jossain kurissa maalauksen aikana vetäisin raa'asti ohjelirpakkeen päälle selälleen sopivan pätkän maalarinteippiä ja kiinnitin sen päistään poikittaisilla paloilla. Tässä ketjunpätkät pysyivät ihan tarpeeksi kiltisti. 

Aloitin mustalla pohjamaalilla ohuina kerroksina. Napsin kuvia tietysti eri puolilta ja suunnista, mutta ehkä tässä riittäisi esimerkki yhdeltä puolelta:

Mustan päälle räimin mustanharmaata (VMA 71056 Black Grey) paljasta terästä varten vähän epämääräisenä kuviona. Kuvittelin ainakin antavani niille vähän pintakuviointia.

Tällä kertaa piti muistaa, että myös ne viimeiset pinnit piti maalata ketjujen sulkemisen jälkeen, etteivät ne paistaisi hailakanharmaina valmiista mallista. Muistuttelin itseäni asiasta ihan jatkuvalla syötöllä, koska tunnistin heikkoteni tai ainakin pari niistä.

Kökköä pohjalle

Aloitin ketjujen säistämisen sutimalla niihin ihan mielettömän ohueksi laimennettua naamioruskeaa (VMC 70826 German Camo Medium Brown) pohjalle jotain maastomaista saadakseni. Suklaanruskea olisi ehkä sopinut vielä paremmin, mutta ehkä tuollainen keskiruskea oli aika hyvä kuivahtaneeksi maastokököksi jonka päälle voisi sitten lisätä tummempaa märkää maata. 

En meinannut mennä ihan viimeiseen pisteeseen asti niin kauan kuin ketjut olivat auki, koska ne olisi paras säistää kuntoon sitten kun olivat paikoillaan ja ne pahamaineiset viimeiset kiinnityspinnit eivät paistaisi erilaisina kuin kilon möntti radiumia yössä. Kaksi pikkupätkää ketjupanssaria eivät tietenkään kaivanneet samanlaista maalauskäsittelyä kuin ajoketjut, mutta aloitin ne samalla tavalla.

Teräspigmenttirunnut sisäpintoihin

Aloitin ohentamalla gunmetalia (VMA 71072 Gunmetal) koska mietin maalipurkkini olevan jo muutaman hyvän vuoden ikäinen, eikä vähän ohuempi maali olisi ollenkaan haitaksi. Maalasin ensihätään ohjaushampaiden päät kokeillakseni ohennuksen toimivuutta jossain kohtuullisen hyvin piiloonjäävässä.

Hampaiden maalaamisen jälkeen tarkistin, minkä verran telapyörät hinkkaisivat ketjujen sisäpintaa ajon aikana. Aikalailla koko tuon tasaisen alueen mitalta, kuten saattoi ehkä odottaakin.

Sitten maalasin ohuen kerroksen puhtaaksikiillotettua metallia tuohon ketjun sisäpintaan. En ollut tietenkään nähnyt yhtään vaunua ajokunnossa noin 25 vuoteen enkä silloinkaan kiinnittänyt huomiota ketjujen kulumisiin, joten tämän luonnollisuus tai aidonnäköisyys oli vain oletuksen takana. Kuvittelin tämän silti myöhemmin näyttävän fiksummalta kuin sotasaalis-IS-2:n raa'sti teräksenväriset pätkät.

Maa-ainesta

Tämän jälkeen suljin telaketjut ja maalasin sulkupinnit tummanharmaalla. Ketjujen ulkopintojen kuivaharjaamalla metallistaminen tuli olemaan ihan tarpeeksi yksinkertaista suljetuilla silmukoilla ja sitten saisin ne hyvin äkkiä kiinni telakoneistoihin. Ennen tuohon ryhtymistä sotkin ketjuja ja ketjupanssareita vielä vähän lisää taas reilusti ohennetulla likaisenruskealla (VMA 71133 Dirt) molemmilta puolin.

Ketjut kiinni 

Telaketjujen asentaminen oli tällä kertaa kohtuullisen simppeliä kun en mennyt liimaamaan palautusrullia tai mitään muuta vastaavaa kiinni etukäteen. Ketjuissani oli enemmän löysää kuin kuvittelin, näissä kuvissa kaikki roikkui tuossa alapuolella asennusjärjestykseni ansoista. Jätin pyöräsetit kuivumaan ennen kun rupesin pelleilemään enempää, en halunnut pullauttaa niitä irti kiinnityksistään.

 

Seuraavana iltana liimasin telapyörät kiinni telaketjuihin, jotta saisin löysät pidettyä tiukemmin palautusrullien puolella. Jos tuossa jakaumassa jokin rupesi häiritsemään, sain säädettyä sitä vielä puolikätevästi.

 Nyt ketjutouhu sai riittää, niiden jatkosotkeminen sai tapahtua muun vaunun kuraistamisen ohessa.

StuG III Ausf. G maalaus

Akryylimaalaus

Päätinpä nyt koostaa yhteen postaukseen maalausprosessin ensimmäisen viikon lätinät pohjamaalauksesta naamiokuviointiin ja yksityiskohtien, kuten irtopalasten perusmaalaukseen. Ehkä tämä toimisi kokonaisuutena jossain määrin, ellei tekstin määrä taas lähtisi lapasesta.

Musta pohja

Mustan kanssa piti maalata pariinkin kertaan, ensimmäinen kierros oli sittenkin jättänyt turhia katvealueita. Tästä kuvasta näkyi esimerkiksi kuskin luukun edessä alhaalla maalaamaton vako, joka ei käynyt laatuun. Pari ohutta kerrosta toimi oikein hyvin.

Ruostesuojamaalitesti

Tehtaan punaruskeaa maalikerrosta varten ostin uuden maalipurtilon, rungonpunaista ei ollut suoraan varastossa joten päätin ihan omine lupineni RLM26-ruskean (VMA 71105 Brown RLM26) toimivan oikein hyvin ja jos tarvitsisin niin voisin punastuttaa sitä RLM23:lla. Testisuihkauksen perusteella ilmailuministeriön ruskea näytti hyvältä, joten en ruvennut sekoitushommiin.

En taas ottanut liikoja paineita siitä että olisin saavuttanut 100% kattavuuden ruskealla maalilla, koska mustan peitto oli oikein kattava ja se tarjosi kätevästi varjot tuosta vaan. Samoin vähän pilvenhattarainen peittävyys tarjosi lisää pintakuviota panssarilevyihin toisin kuin aivan tasalaatuinen maalaus. 

Mahakuva näytti sen, että olin maalannut myös tuon telaketjujen takia näkymättömiin jäävät alapinnat punaruskeiksi. Niille en enää tehnyt suoraan mitään, koska niitä ei sattuneesta syystä naamiokuvioitu.

Arvatkaas, mitä hoksasin näiden kuvien ottamisen jälkeen? No tietysti sen, että oli intoillut teräspintatekstuurista juuri viimeksi ja rupesinkin sitten maalaamaan yhden väliaskeleen sijasta. Ei se mikään hirveä erhe ollut mutta harmitti vähän kun olin odottanut innolla toistamaan pintateksturointimetodia. 

Hiekankeltainen

Meinasin käyttää ihan suoraan Dunkelgelbiä kun olin ostanut sitä joskus aiemmin, mutta toinen kissoista oli taas kerran syvävaraston päällä nukkumassa niin käytinkin uudemman kerran hiekankeltaista (VMA71278 Sand Yellow RLM79). Se oli äärimmäisen hyvä väri sekin, joten sohotin mallin näkyvät pinnat sillä.

Joku voisi varmaan ruveta ihmettelemään, mitä minä sotkin jatkuvasti maavoimien malleja Hermannin jengin sävyillä. Sai ihmetellä.

Pyöräsetti saattoi tarvita vielä tarkistelumaalausta mutta pääasiassa ne olivat nyt valmiita tositoimiin. Niitä varten piti kasata erikseen tilatut Panzerwerk Design -ketjut (tilasin kerralla kahdet, tyyppiä 6B w/ cleats) mikä oli viimeksi suorastaan riemukasta.

Sirpaleinen naamiokuvio

Sain jostain päähäni, että vapaalla kädellä maalaamisen sijasta tekisinkin nyt tiukan sirpalekuvion. Tätä varten viiltelin maskiteipistä leveydeltään parikolmemillisiä ja kahdesta neljään senttiä pitkiä suikaleita. Rakentelin niistä semmoisen kuvioston kuin mikä päähäni iski, edelleen Bob Rossia tiedostamattani seuraten.

Jos osaisin laskea, olisin tehnyt sen suoraan kolmiväriseksi mutta lähdin tohottamaan tummankeltaisilla rajoilla ja vihreillä (VMA 71022 Light Green RLM82) sekä ruskeilla (Brown RLM26 jota olisi sietänyt tummentaa) värialueilla. Eihän noista ihan vahingossa saanut semmoisia muotosarjoja kasaan, joissa olisi ollut vain vuorotellen jompaakumpaa väriä. Sekä tämän että värisävyjen takia vaunu näytti hetken ihan sirkusaakkospussilta.

Seuraavana iltana maskasin muutaman pöljän polygonin ja maalasin ne hiekankeltaisella. Tämä rauhoitti aakkospussiefektiä vähän, mutta punaruskea oli vähän turhan kirkas silmiini, eikä vain valokuvissa vaan luonnossakin.

Ruskean korjaus 

Ohensin Panzer Aces -setistä yhtä ruskeista (VMC 70826 German Camo Medium Brown) ja täysin sillä punaruskeita vähän maanläheisempään suuntaan. Litkuttamalla tai filtteröimällä tämä koko elämys muuttuisi myös, mutta halusin että lähtötilanne olisi kivempi.

Pioneerivälineet ja muut metalliset käikäleet

Ehdin vähän maalaamaan metallipaloja, kuten C-vetokoukkuja, kirveen, käynnistyskammen, lapion sekä sorkkaraudan. Hienosäätöleka tunkkialustan vieressä pääsi vilahtamaan silmistä ohi kaikessa kiireessä, mutta komentajan haarakiikari ja ampujan periskooppi puolestaan eivät. Saattaisin maalata niihin BT-henkiset heijastumat jos oikein innostuisin.

 

Kuten näistä kuvista näki, olin jo aloittanut puukahvojen sekä tunkkipalikan maalaamisen alustamalla ne ruskealla (VMC 70875 Beige Brown). Tein tunkkipalikkaan pari vielä vaaleampaa runtua (VMC 70825 German Camo Pale Brown) syitä varten mutta näitä pitäisi vielä korjata. Samoin paljasmetalliosia piti korjailla, kuvistakin näki miten en ollut saanut maalattua niitä kokonaan tummanharmaiksi yhdellä kerralla.

 

Kalikoiden jatkomaalaus

Korjasin jokusen kesken- tai vajaaksijääneen metalliosan mustanharmaalla. Niiden kuivumisen jälkeen sörkin kaikkia metallipintoja kylmänharmaalla (VGA 72750 Cold Grey). Periskoopista ja haarakiikareista piti tietysti maalata lasipinnat mustiksi, jotta niille saisi fiksumman pohjan. Allaolevasta kuvasta #4 näki, että kanki oli napsahtanut katki enkä sitten onnistunut korjaamaan sitä nätisti.

Putkirassaimen suojapussin maalasin vähän myöhemmin vormuvvihreellä (VMC 70922 Uniform Green) ikäänkuin se olisi tehty ylijäämäkankaasta ja jotta se erottuisi muusta naamiokuviosta, mutta vasta kuvan ottamisen jälkeen. En nyt ollut ihan täysin vakuuttunut näiden kepakoiden puumaisuudesta kuten en puumaalauksistani yleensäkään.

Unohdin tietysti napata antennien kumitupit kuviin, mutta en minä ottanut kuvia jousituksen pohjaanlyöntikumeistakaan kuvia erikseen vaikka ne siellä olivatkin. Kuminharmaalla maalatessani kävin myös läpi telapyörät, ne näkyisivät sitten myöhemmin kun pääsisivät kuviin asti.