Valmista: Projekti IX/24

Asesisaruuden nimissä

Kaanonin mukaan Blood Spirit -klaani sai nimensä asesisaruushengestä. Sen kunniaksi nämä päätyivätkin sitten olemaan se kaikkein eristynein ja yksinään mököttävin klaani, kunnes päätyivät sitten tuhotuiksi 3080-luvulla. Näitä kävi.

Geneerinen keskiraskas tähti

En löytänyt puolipikaisesti mitään kivaa tähtirypästä, trinääriä/binääriä tai muutakaan, mihin olisin voinut istuttaa Sakarani. Ne saivat siis olla yleisiä Alfa-galaksin yksilöitä, joko samoista tai peräti eri yksiköistä. Omalla tavallaan tämä oli hauskaa vaihtelua, enkä joutunut stressaamaan turhan tarkkaan omassa BT-puuhastelussani aina aika sivuraiteilla olleen Klaanin yksityiskohdista.

Räimin kaikista kuvat eri heksalevyn sivuista, mutta en ajatellut tunkea niitä kaikkia tähän.

Mist Lynx

25-tonninen kevyt OmniMech, hyppyraketeilla. Täysin energia-aseeton pääkonfiguraatio sisälsi LRM-10 -lavetin, SRM-4 -lavetin sekä ruhtinaalliset kaksi konekivääriä. Kaupan päälle tuli Active Probe -laitteisto. Sisämaailmoissa tämä tunnettiin Koshina, pienenä kuolemana.

Kit Fox

30-tonninen kevyt OmniMech ilman hyppyraketteja, tutuin Jade Falconien riveistä. Pääkonfiguraatio oli aseistettu LB 5-X -automaattikanuunalla, pidemmän kantaman isolla laserilla (ERLLas), pienellä pulssilaserilla (SPLas) sekä Streak SRM-4 -lavetilla. Vapaasyntyiset keksivät nimitellä tätä Ulleriksi.

Stormcrow

55 tonnin keskiraskas Stormcrow oli tuttu edellisestä projektista, joten sen päävariantin aseistus oli tuttu 2x ERLLas, 3x ERMLas. Draconis Combinen avaruussamurait kutsuivat sitä erheellisesti Ryokeniksi.

Ice Ferret

45 tonnin keskisarjan Ice Ferret kantoi pääkonfiguraatiossaan ER PPC:tä ja sen kanssa pientä pitkänmatkan laseria (ERSLas). Toiseen käteen oli asennettu lyömiskaveriksi Streak SRM-2 ja kalustoon kuului myös Active Probe. Jälleen sisämaailmoissa nimi oli jotain outoa, tällä kertaa saimme syyttää Lyyroja nimestä Fenris.

Shadow Cat

Porukan viimeiseksi listattavaksi jäi toinen 45-tonninen keskiraskas Shadow Cat. Sen pääversio oli rakennettu oikean käden Gauss-tykin varaan, jota tuki kaksi laajemman kantaman keskitason laseria, ERMLas. Tässäkin oli kiinni Active Probe, ja takarungossa hyppyraketit. Ainoana koko viisikosta varjokisulle ei oltu keksitty erillistä koodinimeä.

Miniprojekti VIII/24

Uusintamaalauksia alusta loppuun

Olin mietiskellyt useampaan kertaan, että maalaisin kaikki vanhat energia-aselinssini uusiksi. Tässä yhtenä iltapäivänä, jotenkin rasittavan työpäivän jälkeen, päätin tekeväni jotain mukavaa kun olin tunnin verran rauhassa vain kissojen kanssa kotona ennen seuraavaa toimenpidettä. Spoileri: fiilis pienen näperrysmaalauksen jälkeen oli taas kerrassaan oivallinen.

Kävin jo maalatut CGL-miniatyyrini läpi ja omituisesti perstuntumani oli ollut väärässä ja vain Klaaniboksin OmniMechit ja Shilone olivat maalattuna ilman jalokiviefektiyritelmiäni. Olin varautunut useamman maalaamiseen, mutta tämä oli tässä vaiheessa kätevää. IWM:n metallisia miniatyyrejä oli kyllä useampi tusina, kaikki niistä tietysti läpikäytävinä, mutta se ei tullut olemaan yhden satunnaisen iltapäivähetken projekti.

Tarkistin kaikkien speksit sekä TRO:sta että Sarnasta, jotta muistaisin maalata oikean määrän oikeanlaisia käikäleitä per vehje. Hoksasin vasta lopuksi, etten ollut tarkistanut hyppyraketteja, jotka toteutin sitten vihoviimeisenä yhden lisätarkistuskierroksen jälkeen.

Grendel

Grendelillä oli hyvä määrä maalattavia: iso laseri, kolme keskikokoista ja yksi pieni. Harmittavaisesti tämän miniatyyrin perusasennossa oikea käsi osoitti alaspäin, mikä piilotti 40% linsseistä normaalista pelikuvakulmasta katsottuna.

ER Small Laser

Pitkänmatkan taskulamppuja oli tässä nappularykelmässä tasan yksi ja se eli elämäänsä Grendelin oikeassa kädessä. Koska se ei ollut tuo iso rööri, ainoa vaihtoehto oli sen yläpuolella oleva kalikka. Se, jonka päätin Grendel A:ssa olevan automaattikanuunan etäisyysmittari tjsp.

Punainen väri oli vaikeasti maalattavan pienen laserlinssin lisäksi hyvä väri myös OmniMech-viisikon ohjaamolaiseihin, joten kävin kaikista kaikki lasit läpi tässä vaiheessa. Ne näkyisivät eri kuvissa vuorollaan, kun en ottanut ikkunalaseista kuvia erikseen. Tässä miniprojektissa en napsinut vaihekuvia mistään osakokonaisuuksista.

 

ER Medium Laser x3

Nyt muistin maalata Grendelin otsalohkoon uuden vihreän linssin, kun pari vuotta sitten en tajunnut otsavaloa samoin kuin edellistä pikkulaseria. Koko ERML-kolmikko sai saman Escorpena Green -käsittelyn.

 

ER Large Laser

Mallin asento oli vähän ärsyttävä, mutta Magical Blue -linssin varjostus animekiiltoineen tuntui onnistuvan siedettävästi. Harmi vain ettei se oikein näkynyt ilman nappulan käsissäpyörittelyä.

 

Jump Jet

Nämä röörit olivat tälläkin kerralla vähän hankalat, samoin olisin varmaan voinut laimentaa kaikkia sähkönsinisiä sekoituksiani vielä enemmän. Sillä olisi saanut kevyemmän väriliu'un aikaan. Kauempaa nämä toimivat paremmin.

Puma

Tässä ei ollut paljoa uusiksimaalattavaa, pelkät PPC:t, joille en ollut jostain syystä aikanana tehnyt oikeastaan mitään. Mikähän siinä piili takana? Ehkä käytin sinistä litkua, joka ei kuivuttuaan sitten enää erottunutkaan sen paremmin.

ER PPC

Olin maalannut lasit Grendelin pikkulaseria työstäessäni, joten Puuman partikkeliprojektorikanuunoiden kaverina oli jo valmiina pientä hifistelyä. Toisin kuin laserlinssejä maalatessani, koetin saada vaalentumaefektini tai tässä tapauksessa enemmänkin hohtoefektin tuohon putken suun keskipisteeseen. Paljailla silmillä ne näyttivät paremmilta kuin näin läheltä, mutta mikäpä ei?

Executioner

Taas tämä rumilus oli käsissäni. Ennen-kuvaa katsoessa oli muuten hyvä kehua loppukesästä löytämääni maalailuresurssia: Camospecsin Canon cockpit painting compendium, vol 1. Siitä hoksasin, että Executionerin ohjaamolasit eivät olleet ihan atlasmaiset silmät kuten luulin, vaan tuo keskimmäinen paneeli olikin ikkuna.

ER Large Laser

Linssiefektit olivat kiistatta paremmat tässä kuvassa kuin ylemmässä, vallankin kun näistä selvisi aseen kokoluokka oikein kivasti. Samoin puuttunut ikkuna oli maalattu nyt oikein ja saatoin nukkua yöni paremmin.

Jump Jet

Tämänlainen rynnäkkölaite hyppimässä edes pieniä matkoja oli kyllä jotenkin kiero ajatus.

Timber Wolf

Odotin aika positiivisesti pääseväni tämän kimppuun, vaikken tälläkään kerralla ollut iskemässä sormiani noihin ihan väärännäköisiin LRM-kärkiin.

ER Large Laser x2

Näitä kuvia katsoessa Timber Wolfin isot laserit onnistuivat muuten todella oivallisesti, mutta vallankin oikean käden röörin reunassa oli pari vanhaa punaista tahraa efektiä pilaamassa. Tai sitten tökkisin niitä myöhemmin tummanharmaa-punaisella ja muuttaisin sotkuisen vanhan maalauksen tuoreeksi ja tarkoitukselliseksi chippaukseksi.

ER Medium Laser x2, Medium Pulse Laser

Keskitason laserien kirkkaampi värisävy ei ollut ihan niin voimakkaasti pohjaväristä eroava kuin olisi ehkä kannattanut. Linssiefekti jäi vähän kevyemmäksi, mutta eipä tuo putkenpätkän halkaisijakaan ollut kovin iso ja antanut tilaa nakkisormilleni.

Nova

Maken riemukkaita "Alfaisku!"-julistusmuistoja herättävä putkisto näytti vähän pelottavalta, mutta ei noita toisaalta ollut kuin kaksi kuusikkoa, joten ei niihin nyt niin paljon aikaa voinut mennä. Ei minun taidoillani ainakaan.

ER Medium Laser x12

Tuikkutusina olikin maalattu mukavammin kuin mitä pelkäsin. Seuraavaa hehkuvankuumaa alfaiskua odotellessa.

Jump Jet

Kolmas ja viimeinen hyppykykyinen 'Mechi oli kohtuuhelposti suuttimoitu. Tämänmalliset suuaukot olivat kivempia maalata kuin Grendelin muuten sopivamman näköiset töhöttimet.

Shilone SL-17

Alkuperäinen ideani oli maalata tästä vain kolme laseria koska ohjaamo oli ihan ok. Jouduin hetken etsimään isoa laseria ja myönnettäköön: tarkistin senkin sijainnin Sarnasta, jotta maalaisin oikean palikan.

Large Laser

Laserkanuuna eleli kivasti sensoripakettien välissä, ohjaamon vieressä. Nypykkä oli kovin pieni ja hankalahko maalata mukavasti, mutta nyt se näytti enemmän linssiltä kuin aiemmin.

Medium Laser x2, ohjaamo

Alkuperäinen ohjaamolasisetti oli vain vihreä, joten samalla vaivalla kun maalasin siipien keskisarjan lasereille linssejä, maalasin efektiä myös kolmeen eri ohjaamolasiin. Tuo yläikkuna oli kuin suuri linssi, joten siinä ei ollut sen ihmeellisempää metodia, mutta suorakaiteen muotoiset etu- ja alaetuikkuna saivat enempivähempi L:n muotoiset kaistaleet, molempien kirkkain kohta oli rungon keskikohdassa.

 

Alalasi toi samantien mieleen Lego-paneelin ja se oli aina oikein. Olisinpa osannut tehdä jotain semmoista tarkoituksella enkä vain vahingossa...

Ryhmäkuva

Napsin vielä pikaisesti kuvan rivissä seisovista nappuloista etu- ja takaperin. Ikkunalasit näyttivät yleisesti paremmilta ja tykkäsin myös siitä, että energia-aseet erottuivat sekä paremmin ja toivat vähän lisäelämää naamiokuvioituihin miniatyyreihin.

Yksittäiskuvat

Napsin minä vielä isolla kameralla kasan kuvia, kun otin V/24:n kuvia samalla kerralla. Jokaisesta omansa, tehkää hyvin:

 

Valmista: Projekti VI/24

Tähti tuikkimaan

Ghost Bear -klaanin Delta-galaksin Seitsemännenkymmenennenkolmannen taistelusikermän kolmannensadannenneljännentoista taistelutrinäärin erään Tähden kaksi viimeistä Sakaraa olivat nyt valmiita liittymään kolmeen taistelutoveriinsa heidän elämäntehtävässään vapauttaa Sisämaailmat barbaarien hallinnasta. Minun aikajanallani karhuveijarit olivat vielä tiukasti Crusader-puolella ja Wardeneiksi siirtyminen oli harhaista haihattelua.

Stormcrow Prime #211

Keskiraskas 55-tonninen Stormcrow, Sisämaailmojen vapaasyntyisille Ryoken. Ripeä vempele, jolla oli sekä pitkän- että keskimatkan aseistusta ja niitä varten tarpeeseen tulevat tusina ylimääräistä tuplajäähdytyssiiliä. Molemmissa käsissä oli symmetrisesti sekä iso laajemman kantaman lasertykki (ER Large Laser) sekä laajemman kantaman keskiraskas lasertykki (ER Medium Laser) ja päässä vielä kolmas ERMLas, kenties siltä varalta että kädet ammuttiin irti.

Viper Prime #215

Naapurisakaransa kanssa samassa painoluokassa 40 tonnin Viper oli nopea, mistä Sisämaailmojen koodinimi Dragonfly tuli, mutta ehkä hippasen kevyesti aseistettu muihin vastaavanpainoisiin verrattuna. Rungossa oli kaksi konetykkiä (se, että näitä kutsuttiin konekivääreiksi, ei tarkoittanut sitä, että ne olivat verrannollisia nurmiporien konekivääreihin), vasemmassa kädessä SRM-4 ja oikeassa kaksi keskiraskasta pulssilaseria (Medium Pulse Laser).

Tähtikuvailua

Näin näitä oli sittenkin kasaantunut täysi viisikko. Se, että minulla oli jossain lootassa yksi koskematon Kodiak, pisti vähän miettimään että tarvitseeko näitä toisenkin Tähdellisen mutta kyllä noita Kodiakeja löytyi muiltakin Klaaneilta. Tiesin sentään olla kutsumatta tuota Karhuksi tai Kontioksi, koska ne olivat eri vehkeitä.

Läpsäisin koneet huvikseni vielä heksakartalle, kun olin käyttänyt sitä valoteltan kankaan alla tukena muutenkin:

Vielä laatikon ollessa auki nappasin näille harjoitusmaaleiksi peitsellisen Steinerin väkeä. Kunniasääntöjen mukaista tämmöinen 5 vs 4 ei ollut, vaikka massaero taisikin kallistua vapaasyntyisten puolelle.

Loppumutinat

Aikaa tähän parivaljakkoon upposi tosiaan se todella innokas ja riemukas viittä vaille kolmituntinen (2h 55min). Vain toisen maalaaminen ei olisi ollut sanottavasti nopeampaa, sen verran tehokkaita maalausoperaatioita nämä olivat.

Jatkaisin seuraavaksikin BattleTechin maailmassa, mutta en vielä ollut varma, mihin suuntaan siellä kurvaisin. Jadehaukat kutsuivat pitkästä aikaa, olin kyllä miettinyt jo vuosien ajan, josko ottaisin pari IIC-mallia ja laittaisin Solahma-tähden pystyyn ihan vain huvin vuoksi.