Valmista: Projekti VIII/25

Mustien merien hait (2985–3100)

Nimeään pariin kertaan historiassaan vaihtanut/vaihtava klaani oli kauppiashenkinen kuten Lyyrat. Poliittisesti nämä veijarit olivat pyörineet sekä Crusader- että Warden -leireissä (ei, en tiennyt vieläkään miten nuo sietäisi suomentaa) toisin kuin Jadehaukkani. Invaasioklaaneina ne pääsivät pyörimään maalauspöydälleni ajoittaisesta pehmoilustaan huolimatta.

Piranha

Ainoa klaanitekniikan BattleMech tässä ryhmässä oli 20-tonninen Piranha. Sillä oli molempiin käsiin asennettu ER Medium Laser, keskelle torsoa lyöty ER Small Laser ja molemmat sivutorsot oli tungettu ääriään myöten täyteen kahdellatoista konekiväärillä. Jos tuo ei ollut mitään muuta kuin lähietäisyyden mättäjä niin lämpötehokas se ainakin oli.

Cougar B

Kolmenkymmenen viiden tonnin muokattu Cougar oli aseistuksessaan aikalailla Puman kaveri mutta minusta tyylikkäämmän näköinen. Käsissä oli ER PPC:t ja nokassa vähän vähemmän lämpöjä nostava ER Medium Laser. Voitokkaan taistelijan merkkinä nokkaan oli maalattu hain hampaat.

  

Stormcrow Prime

Tähden keskipainoa nostamassa oli ensimmäinen kahdesta 55-tonnin Stormcrowsta. Päävariantilla oli kannossa kaksi ER Large Laseria, kolme ER Medium Laseria. Näiden avuksi koneeseen oli asennettu tusina tuplajäähdytyssiiliä lisää.

Stormcrow C

Kolmas vakiokonfiguraatio oli rakennettu LB-10X -automaattikanuunan ympärille. Murkulasyöpön ryöpöttimen kaveriksi kannossa oli myös LPLas ja kaksi MPLas-tuubia keski- ja lyhyenmatkan hyökkäyksiin.

Ice Ferret E

Keskiraskaiden koneiden kevyemmästä päästä oli Ice Ferret, aikajanalla vähän uudempi peruskonfikuraatio E. Vasemman käden tilalla oli ATM-9 -ohjuslavetti jollaista en ollut kuunaan käyttänyt pelissä. Lavetin tukena oli yksi ERMLas ja ERSLas.

Valmista: Projekti VII/25

Overlord-C-luokan CJF Quatrefoil

Jadehaukkaklaanin Gamma-Galaksin yksi vajaasta kymmenestä Tähtiryppäästä, joista kaikki tarvitsivat kalustoa siirtymisiinsä planeetoilta ja planeetoille, oli ns. oman ryppääni kuljetusalukseksi kiinnitetty CJF Quatrefoil, jonka Sarnan wiki tulkitsi tavalliseksi tai kenties komentovariantiksi Overlord-pudotusaluksesta, minä päätin toteuttaa C-mallina.

Koko viisitrinäärinen ryppääni mahtuisi kerralla Overlord-C:n sisään, ja sen emoalus, Aegis-luokan taisteluristeilijä CJF Scabbard, pystyi kuljettamaan neljää pudotusalusta telakointirenkaissaan. AeroTechiin en ollut kumminkaan iskemässä sormiani, ei huolta.

Aseistus

Näistä minä mutisin jo maalatessani. Aivan kaikkea ei oltu mallinnettu uskollisesti, joten jotain fiilistelyvaraa jäi. Kaikenkaikkiaan sain löydettyä paikat kaikille kuudelle ER PPC:lle, kahdelle ERLLAs sekä LPLas-parille pitkänmatkan vihanpitoa varten ja luotin siihen että ne kolme LRM-20 -lavettia Artemis IV -tulenjohtojärjestelmällä olivat vain luukkujen takana. Lähimatkan iskuvoima tuli neljään tykkikuplaan jaetuista keskitason pulssilasereista sekä tykkitorneihin asennetuista UAC/5- ja UAC/20 tykeistä.

Eri skaalasta huolimatta OmniMechit ja Overlord-C näyttivät kivalta yhdessä poseeratessaan. En kaivanut karttojani esiin näitä kuvia varten, senkin aika koittaisi vielä.

Harmaan aluksen kanssa valkea tausta oli kelvotonta muokattavaa, joten jätin ne kuvat kiroilematta. Sinitaustaisista se oli helpompaa, sitäkin prosessia pitäisi vielä vähän puljata parasta lopputulosta varten. Näitä kuvia siivoillessa mietin, että jos vain hommaan jostain pari valkoista A3-paperiarkkia ja kokeilen niillä, kun vain saisin ne pysymään sileinä. Tuosta taustakankaasta kun jäi paljon pintatekstuuria siivottavaksi erityisesti 'Mech-miniatyyrien ympäriltä, normaalikokoiset pienoismallit olivat paljon helpompia.

Olin sanoinkuvaamattoman tyytyväinen tunnuksiini noin yleisesti sekä siihen miten kivaa lentävän kindermunan maalaaminen harmaaksi loppujen lopuksi olikaan :D

 

Valmista: Projekti VI/25

Kahden klaanin väkeä

Tulipa tätäkin sitten kokeiltua, en ole jostain syystä tehnyt tällaisia massaoperaatioita aiemmin. Kahden eri maalikuvion rinnakkainen toteuttaminen ei ollut kuitenkaan mitenkään erikoisemmin aikasyöppöä tai normaalia hankalampaa. Ehkä tässä sai jopa enemmän aikaan, kun toisten kuivuessa sain mahdollisen luppoajan käytettyä toisen yksikön edistämiseen sen sijaan että olisin vain pakannut rojuni pois seuraavaa maalaussessiota odotellessa.

Hell's Horses

Tähdellinen Hell's Horses -'Mechejä toi lisää erilaista väriä outoon kokoelmaani. Kaikkia klaaneja oli kuitenkin vähintään edustettu taktisella minimimäärällä, en tosiaan nähnyt syytä tehdä vajaita porukoita ihan väkisin. Pääsyyni Helvetin Hevosten valintaan oli maalikuvion erikoisuus ja se, ettei se ollut vain harmaa, sen lisäksi että ne olivat poliittisesti Crusader-puolella.

Fire Moth

Nopein kevyestä kolmikosta oli MASC-muskeleillaan yli kahtasataa kilometriä tunnissa paahtava minimipainoinen Fire Moth. Pörriäinen oli alunperin Kummituskarhuilta lähtöisin.

Näin nopealla kaverilla aseistus oli luonnollisesti kohtuukevyt: kaksi laajennetun kantaman keskitason laseria rukoilijasirkkakäsissä sekä SRM-6 ja SRM-4 -lavetit. Isompi lavetti oli oikeassa kädessä ja toinen ohjaamon päällä.

Cougar

Kevyen porukan toinen edustaja ja painoluokassa toisessa ääripäässä oli nimestään huolimatta kaapattu joskus Jadehaukoilta. Perusversion aseistus oli kaksi isoa laseria käsissä ja LRM-10 -lavetit olkapäissä. Pidin itse PPC-paria kantavasta B-variantista huomattavasti enemmän.

Huntsman

Tähden toinen keskiraskas 'Mech oli Timanttihaiden suunnittelema hyppykykyinen 50-tonninen, jonka oikeudet päätyivät alkuvaiheessa Novakissoille. Selvästi raskaampi aseistus toi iskuvoimaa: neljä laajennetun kantaman keskitason laseria, Streak SRM-6, LRM-10 Artemis IV:llä, UAC/2, liekinheitin jota en mallintanut, sekä kaksi AP-podia jalkaväkeä vastaan.

Pack Hunter

Tähden toinen hyppykykyinen yksikkö oli Sisämaailmoihin loikanneiden Susien yhden jekun hurtta. Pack Hunterin oikeassa olkapäässä oli ER PPC, minkä lisäksi se oli ripeä jaloistaan.

Nova

Nova oli Helvetin Hevosten oma malli, tämä yksilö kävi marssimassa Jadehaukoissa toista vuosikymmentä kunnes palasi kotiin. Päävariantti oli, kuten aiemminkin on ihasteltu, rakennettu kahdentoista laajennetun kantaman keskitason laserin ympärille. Niillä alfaiskiessä sai koneensa sammutettua ripeästi. Jollei niiden tuottama lämpö vielä riittänyt, vehkeessä oli myös hyppyraketit todellisia saunahetkiä varten.

Jade Falcon

Jadehaukkojen maalaamiseen en tarvinnut tekosyitä, ehkä ennemminkin lisämotivaatiota täydentää viiden Trinäärin yksikköäni sen sijaan että saisin yksittäisiä Tähtiä kohtuuripeästi valmiiksi. Tämä kolmikko oli ainakin tässä vaiheessa kirjanpidollisesti kakkostrinäärin kolmostähdessä, mutta niiden oikeat allokaatiot säätäisin sitten joskus kun koko Rypäs olisi valmis. Jokainen Sakara oli kunniakkaasti voitettua isorlaa.

Nova Cat #232

Nimensä mukaisesti Novakissojen suunnittelema oma raskas toteemiMech oli kaapattu alkuperäisiltä omistajiltaan taisteluiden tuoksinassa. Tällä kisulla oli pitkät kynnet: toisessa kädessä oli kaksi ER PPC:tä, toisessa taas kolme laajemman kantaman isoa laseria.

Kingfisher #231

Lumikorppien toistasataa vuotta vanha 90-tonninen rynnäkkömalli perustui vielä vanhemmalle ei-nimetyn-klaanin koneelle. Ei siitä siis sen enempää, sitä PPC:llä silmään joka vanhoja muisteli. Rynnäkkökoneena aseistusta oli jo melkoisesti, vähän jännillä sijoituksilla: toinen iso pulssilaseri oli kädessä, toinen taas keskellä mahaa. Keskitason pulssilaserpari oli olkapäissä, LRM-10 -lavetti kyljessä Atlas'n tapaan ja SRM-6 -lavetti vasemmassa kädessä. SRM-käden alla oli vielä kaiken varalta yksi laajennetun kantaman pikkulaseri.

Crossbow #234

Parisataa vuotta vanha malli tämäkin, Teräskäärmeiden kehittämä aikainen toisen sukupolven OmniMech oli jännästi aseistettu pelkillä LRM-20 -laveteilla käsissä. Oli niissä sentään Artemis IV -tulenjohtojärjestelmä, mutta silti erikoinen idea klaanityyliä silmälläpitäen. Syy siihen, että aseet olivat vain käsissä oli se, että kehitystiimi sai OmniPodit toimimaan pelkästään käsissä. Samasta syystä vanhemmissa Crossbow-rungoissa ei ollut mahdollista käyttää hyppyraketteja.

Valmista: Projekti V/25

Starscream

Decepticonien kakkoshäiskä, ilmajoukkojen komentaja ja jatkuvasti Megatronin valtaa nakertava ja vallankaappausyrityksissään surkeasti epäonnistuva Starscream oli välittömästi tunnistettavissa. Tai oli, jos intoili Transformereista niinkuin minä silloin vuonna 1987 kun sain Semicin ensimmäisen lehden käsiini (numero 1/87). Yhtään alkuperäisistä Seekereistä en saanut käsiini edes kirpputorilta, joten Masterpieceä aina vain jahkaillessani toteutin itseäni maalaamalla Starscreamin naamiomuodon pienoismallina. Ja jos kerran jokin oli tekemisen arvoista, sen voisi myös vetää överiksi joten näitä oli tulossa vielä kaksi.

"My time will come, Megatron."

Niitä kahta muuta F-15:ta kehitellessä tälle uniikille Strike Eagle -variantille pitäisi keksiä sellainen säilytyspaikka jossa se ei keräisi liikaa pölyä. Toinen oleellinen vaatimus oli se, etteivät kissat hajottaisi sitä enempää.

Kuvatukset

Tässä näitä taas oli. Osa kuvista kärsi kuvankäsittelymetodistani ja siitä, että en saanut valoteltassa säädettyä valkoisen taustan ja hailakanharmaan koneen rajoja tarpeeksi selkeiksi. Samoin, kuten kuvista näki, taustakangas oli huono pohja lentokonemallille koska se meni myttyrälle. Leikkelin typerimmät mytyt kuvista mäkeen, joten renkaat katkesivat useammin kuin eivät. Tähän pitäisi keksiä jotain muuta :tm:

 

Miniprojekti IV/25

Lego 10358 Soundwave

Huhuista todeksi

H1/2025 aikana rupesi tulemaan vastaan huhuja seuraavasta legotransformerista, ja että se olisi nimenomaan Soundwave. Kesäloman alla tämä vahvistettiin, mukana olisi sekä äänipalikka että kätyreistä Laserbeak ja Ravage. Myyntiin tämä tulisi 4.8. paitsi jos ja kun oli sisäpiirikerhossa niin sitten jo perjantaina 1.8. Se oli sattumalta myös ensimmäinen lomanjälkeinen työpäiväni joten ajoitus oli mitä loistavin.

Sitten jäin vain odottamaan pakettia. Onneksi välissä oli viikonloppu ja ihan tarpeeksi pitkä kotimatka, joten en päässyt ihan palamaan pohjaan.

Nopea toimitus tosiaan oli nopea

Sain heti maanantaina viestin siitä, että paketti toimitettaisiin päivän loppuun mennessä. Epämääräistä mutta huonompaa minä odotin. Aamupäivän aikana aikaikkuna tarkentui alkuiltapäivään, eikä minulla ollut edes palavereja niihin aikoihin. Kuskilla oli kumminkin hässäkkää, joten hän oli lootineni ovella pikkuisen arvattua myöhemmin mutta olin niin tyytyväinen legojen saamisesta etten edes ajatellut rutista.

Kolmen illan rakentelurysäys

Puolitoistatuhatta palaa kahdessatoista numeroidussa paperipussukassa vei tosiaan aikaa. Kuten aina, tuplia rakentaessa ensimmäinen käsi/jalka/tiesmikälie oli varmaan puolet seuraavaa hitaampi.

Miniminä

Ensimmäinen pussukka tarjosi Soundwaven vaihtoehtomuodon ja siihen kaksi eri kasettidekkiin asetettua kätyriä. Nerokasta.

Laserbeak

Kakkospussista löytyi osia Laserbeakin rakentamiseen. Pelkästään nuo pienet litteät 1x1-levyt Decepticon -printillä vetivät suun messingille. Legoversio ei ollut jostain syystä ihan yhtä kiero kuin Masterpiece-lelu, joten nuo moottori-tykkipalat piti irrottaa kasettimoodiin siirtyessä.

Ravage

Kolmantena rakennettiin Ravage. Ravagenkin moottorihässäkät olivat irrotettavia kasettimuunnosta varten.

Upeita! Tämän pidemmälle en maanantai-iltana ehtinytkään, mutta hyvillä mielin minä lopetin.

Soundwave

Tiistaina pääsin aloittamaan Soundwaven lantioista. Play-napin taakse jäi tyhjä tila äänipalikalle, joka ei ollut vielä tullut vastaan.

Äänirasia löytyi heti seuraaavasta pussukasta, sen päälle tuli upea minisoundwave-pää. Saatoin viettää luvattoman paljon aikaa ääniä testaten. Efektejä oli hervottoman monta, en ruvennut laskemaan niitä. Listalla oli piupiu-ääniefektejä, muuntautumisäänet, kohtauksenvaihtoääni sarjasta, sekä kasa Frank Welker -sitaatteja kuten "Soundwave superior". Muu perhe ei ollut ihan yhtä innoissaan. 

Äänirasian päälle rakentui rintakehä, jossa oli tilaa yhdelle kasettikätyrille. Ohjeessa sanottiin, että kasettiluukun avausmekanismi oli ensimmäinen insinöröity asia koko mallissa. 

Upea Deception-koristeltu lasi oli erillisessä paketissa. Nyt kun sain taas yhden pussillisen paloja rakennettua, avausmekanismi toimi. Tyydyttävä oli oikein hyvä sanavalinta tähän, sekä napinpainalluksen taktinen tunne että rakennelman päästävä ääni olivat oikein mainiot.

Jännästi tämän vaiheen loppupalat toivat molemmat käsienkiinnitysosat.

Seuraava palapussi (olin kai jo seiskassa) antoi Soundwavelle kädet. Sormia oli neljä ja ne kaikki olivat artikuloitavissa, toisin kuin Optimus Primen nakit. Perusosoittelun lisäksi heavymetal-sarvet ja keskisormen ulkoilutukset siis onnistuivat. Sormien lisäksi käsisssä oli semmoinen määrä palloniveliä, että riemu ei loppunut ihan heti.

Keskiviikkona aloitin oikeasta jalasta. Pohkeen sisälle tuli melkoinen moninivelinen himmeli, jonka toiminta rupesi selviämään vasta sitten kun koko jalka oli kasassa ja kyljet sulkivat mekanismin kunnolla paikalleen.

\,,/ Rock rock \,,/

Vasemman jalan tiesmikälie kannus oli rakennusvaiheessa tosi hassu pistää edes jotenkin fiksuun asentoon. Kuvassa ei tietenkään näkynyt, miten jalkapohjissa oli kaksi legorengasta per jalka pitoa antamassa.

Toisen jalan paikalleensurvomisen jälkeen oltiinkin jo surullisen pitkällä. En hoksannut tässä välissä testata, saiko Lego Soundwave painettua omaa olkanappulaansa samalla tavalla kuin MP-02.

Ihmettelin vähän, miksi jalat piti ennen torsoonkiinnittämistä painaa sisään, vaihtoehtomuotoa varten. Tein kumminkin mitä ohjeissa sanottiin kun en tiennyt itse paremmin. Syy tähän selvisi seuraavan palapussillisen ja aliprosessin kanssa kun rakensin jalkaterät. Ne oli helpompi painaa kiinni runkoon, kun vastaanottavat päät olivat kiinni-asennossa, mistä jalat sitten taitettiin auki robottimuotoa varten.

Viimeiset kaksi palapussukkaa ja rakennusvaihetta toivat maailmaan sekä Soundwaven pään ja sen piilolaatikon että patterit / aseet. Viimeinen pussukka oli Icons-setin plakaattia varten. En innoissani räiminyt kuvia, kun olin vähän yliajalla ja halusin saada robottini valmiiksi.

Silmiä varten oli kaksi vaihtoehtoa: ensimmäisten jaksojen punaiset tai sitten keltaiset. Minä tarkistin, mitkä MP-02:lla oli ja rakensin tämän keltaisilla silmillä. 

Tietenkin kokeilin, miten muunnosprosessi toimii. Oikein kivasti toimi, kiitos kysymästä.

Kuvakokoelma - tulossa myöhemmin

En malttanut odottaa sitä, että saisin valoteltan, tripodin, järkkärin ja kuvaeditorit kaikki ajettua läpi ennen tämän jakamista, joten päivittäisin ne tähän loppuun paremmalla ajalla. Oleellisin oli jo kuitenkin nähty noissa prosessikuvissa.