Yövuorosedän öljymaalipuuefektin kopiointiyritys
Periaate tässä metodissa oli aika simppeli. Alustana oli valkoiseksi tai valkeaksi maalattua muovia, johon oli ennen maalaamista vedetty metalliharjalla kevyitä uurteita esittämään puun syitä. Erilaisilla ruskeilla ja harmailla (lähdevideossa oli käytetty mustaa ja tummanharmaata) tökittiin täpliä maalattavaan levyyn. Sitten kaikki ne blendattiin syidenmukaisilla siveltimenvedoilla ja nautittiin lopputuloksesta.
Mustaa öljymaalia minulla ei ollut, joten valitsin niistä mitä minulla oli. Käytin neljää ruskeaa ja yllätysbonuksena vaaleanharmaata:
- ABT002 Sepia
- ABT092 Ocher
- AT170 Light Grey
- ABT093 Earth
- ABT130 Dark Mud
Ensimmäinen öljymaalaussessio
Tökin parilla hammastikulla kasan öljyväripisteitä ensimmäisen lankkuni päätyyn. Vähempikin täplämäärä olisi varmaan riittänyt, mutta edellinen täpläfiltteriyritykseni oli parin vuoden takaa ja silloinkin tunkkasin jo naamiokuvioitua panssarivaunua, enkä koettanut saada jotain uutta tyhjästä.
Parin sutaisun jälkeen lopputulos oli vaaleanruskea lankku. Tökin vielä pari tummaa lisätäplää ja blendasin ne, koska tämä välitulos oli vähän turhan yksimuotoinen. Parasta öljyvärien kanssa pelaamisessa oli aina vain se, että jos lopputulos ei täysi miellyttänyt, jatkosäätäminen oli helppoa ja hauskaa.
En ollut pettynyt siihen, miltä ensimmäinen puupala näytti tai miten sen maalaaminen öljyväreillä sujui. Jatkoin siis seuraavien rimojen maalaamista, yksi rima ja sen pinta kerrallaan.
Tässä välissä piti tietysti päättää, mitä ihmettä oikein ajoin takaa. Joko lähes kaikki puut olisivat niin samanlaisia kuin mitä onnistuisin maalaamaan, tai sitten ne olivat kukin mitä olivat ja lavetti olisi kasattu niistä puunpaloista mitkä kasaajalla tai kasaajilla oli käden ulottuvilla. Päätin valita "köyhällä ei ole varaa valita"-linjan ja maalasin melkeinpä kaikki puunpätkät ominaan.
Onnistuin maalaamaan kutakuinkin koko lavetin yhdellä pitkällä istunnolla. Tuo rakettikasettien puolen alimmainen poikkipuu oli se mistä pidin kiinni, joten sen maalaisin erikseen kunhan muut olisivat kuivuneet edes kosketuskuivaksi. Märkä maali kiilsi aikalailla, mutta yleisilme oli ihan kelvollinen heti tuoreeltaan.
Kaksi päivää myöhemmin kiilto oli vähän asettunut, mutta ei se vielä kuiva ollut. Tästä kuvasta syyefekti erottui paremmin.
Mietin, että myöhemmin voisin koettaa käyttää jotain tummempaa maaleistani ja maalata oksanreikiä ja sensemmoisia pieninä pisteinä ja < -kulmina. Kevyellä blendaamisella niistä voisi saada aikaan lisää puumaisuutta. Jäisi nähtäväksi, innostuisinko noin paljon.
Toinen öljymaalaussessio
Viikkoa myöhemmin maalasin puuttuvat ääripääiden maata vasten tulevat puurimat. Alkuperäinen maalinpintani ei ollut vieläkään täysin kuivunut, mutta tarpeeksi tätä varten.
Rajoitin tällä kertaa maalini kolmeen: Earth, Dark Mud sekä Sepia. Rimat maalasin pelkästään maan ja tumman mudan täplillä, niiden jälkeen tökin yksittäisiä pikkupisteitä seepiaa ja jokusen oksankaaren. Näin kapeissa paloissa < . > -kuviot eivät säilyneeet turhan hyvin. Testaisin näitä myöhemmin uudelleen isommilla pinnoilla.
Nyt jätin lavettini saunaan kuivumaan ainakin viikoksi. Ehkä kahdeksi.
Kun tarpeeksi aikaa oli kulunut, mattalakkasin puurakennelman muutamassa osassa. Käytin ensimmäisenä taas supermattalakkaa, mutta saattaisin uudelleenpeittää sen vielä puolihimmeällä lakalla. Pääasia tässä välissä oli se, että öljymaalikerros oli nyt suojassa.
