17.5.2017

Suunnitelmista poiketen

Muutin sitten suunnitelmiani taas kesken kaiken. Päätin käyttää ainakin pari siirtokuvaa setistä, joten kiiltolakkasin (Vallejo 70510) melkeinpä koko ohjuksen, ihan siivenpohjia lukuunottamatta.



Siirtokuvatukset

Käytin koko setin siirtokuvat, mutta onnistuin jotenkin tuhoamaan pohjapuolelta yhden palkkiristin runkoa kohti osoittavat pätkät. Älkää vaan kysykö, miten ihmeessä. Muuten ne asettuivat oikein nätisti malliin, jopa kahden puolikkaan hakaristit.




Siirrännäisten jälkeen

Kuten ehkä saatoitte huomata, olin jättänyt osan yksityiskohdista ehkä vähän höhlästi maalaamatta. En vain muistanut ennen lakkakerrosta. Maalasin käsipelillä siivenkärkien punaiset (VMA 71085 Ferrari Red) kärjet sekä rakettisuuttimen sisäosan. Nuo rakettimoottorin suuttimen takana sijaitsevat ohjaussiivekkeet maalasin mustiksi (VMA 71073 Black). Ohjeesta poikkesin sen jälkeen maalaamalla tötterön reunat metallisiksi (VMC 70863 Gunmetal Grey) enkä mustiksi, se jotenkin näytti paremmalta noin.



Mattalakattuna

Napsin mattalakkakerroksien (Vallejo 70520) kuivuttua pari kuvaa eri kuvakulmista. Mietin kyllä, olisiko tuo pitänyt litkuttaa jossain välissä, mutta kun se ei ollut käynyt ajoissa mielessä, se ei selkeästi ollut tarpeeksi oleellista.






Laitoin ohjuksen vielä laukaisualustalleen pönöttämään. On tuo ehkä vähän "underwhelming" verrattuna johonkin kunnolliseen, järeään laukaisulavettiin tai vastaavaan. Tai ehkä mielikuvani tuli tästä askartelualustan tasamaastosta, joka ei vastaisi mitenkään esimerkiksi metsään raivattua tuliasemaa.




10.5.2017

Aikaisen IRBM:n naamiokuviointi

Kuvioinnin värien valinta

Päätin käyttää maalausohjeen ehdottamia RLM-värisävyjä, mutta vetää kuvion taikahatustani. Kaivoin maalikokoelmastani pari sopivanoloista maalipurkkia: harmaan, harmaanvioletin sekä laukaisualustaa varten tummankeltaisen.

Kuvion ykkösvedos yläpinnalle

Aloitin harmaanvioletilla (VMA 71128 Grey Violet (~RLM75)) ja maalasin muutamia sopivanpaksuja raitoja ohjuksen yläpuoliskolle. Sen jälkeen vaihdoin harmaaseen (VMA 71103 (~RLM84)) ja täytin välit ja muokkasin muotoja vähän kivempaan kuosiin. Kokonaisuutena tämä näytti aika toimivalta ratkaisulta.



Tätä katsellessani mietin, että pehmeärajainen kuviointi ei jotenkin huvittanut. Päätin siis käydä yläpinnat läpi toisen kerran ja sitä varten maskaisin tiukat, terävät rajat. Jos sen lopputulos ei miellyttäisikään kriittistä ja heikkotehoista silmäparkaani, saisin aina räimittyä rajojenpehmennyskierroksen aika ripeästi.

Rajat kiinni ja tarkentamaan

Seuraavana iltana tartuin tuumasta toimeen ja vetelin teipinpätkiä parhaaksi näkemälläni tavalla ympäriinsä.



Sittenpä maalasin reuna-alueet uudelleen tuolla tummemmalla harmaalla. Maalin kuivuttua tarpeeksi nyhdin teipinpätkät pois ja kummastelin lopputulosta. Jotenkin pidin tuosta teräväreunaisesta sirpaleisesta kaaviosta enemmän.




Pohjapuoli samanlaisehkolla idealla

Prosessia nopeuttaakseni maalasin nyt pohjapuolen kauttaansa harmaalla. Näin onnistuisin välttämään mahdolliset hassut rakoset naamiokuviossa, jos arvailisin etukäteen vähän väärin.

Maskit

Arvoin sopivanoloiset sirpalerajat ja vetelin teippejä enempivähempi summamutikassa. Koetin tehdä vähän enemmän sirpaleisuutta tälle puolelle, mutta silti pysyä suurempien runtujen kanssa suunnilleen yläpuoliskon kanssa samalla linjalla. Kovin kauaa tähän ei mennyt, vetelin teippejä puolisatunnaisissa kulmissa ja sen suuremmin laskelmoimatta. Unohdin tietysti kiireessä ottaa kuvat tästä vaiheesta.

Ja loput

Latasin kynäruiskun ja täytin paljaat alueet maalilla. Sangen yksinkertaista ja ripeää touhua.



Maalin kuivuttua raastoin maskit pois nähdäkseni lopputuloksen. Riistin myös kuomun suojateipit mäkeen. Vekkuli.






Laukaisualusta

Laukaisualustan maalasin taas parilla kierroksella siinä sivussa, ohjeen ehdottamalla tummankeltaisella (VMA 71025 Tank Dark Yellow), jonka nokka oli tukossa ja jota puristin vähän turhan kovaa ja kas vain, kynäruiskun kuppiinhan se rojahti kaikki, annostelukärkineen kaikkineen. Ja käsilleni ja naamalleni ja ties mitä. Onneksi en sotkenut mitään muuta sen pahemmin, olisi saattanut tulla sanomista.


Koheltamiseni johdosta yllä näkyvä ensimmäinen roilaus jäi vähän vajaaksi. Vaan hätäkö minulla oli, kynäruiskuttelu vain nopeutti niiden osien maalausta, joita en ollut käsin maalaamassa. Ja käsinmaalattavaahan minulla oli, sillä en luottanut siihen, että olisin mitenkään saanut maskattua tuota siististi ja mieltätuhoamattomassa ajassa.

Tässä vaiheessa huomasin, että Vallejo-Dunkelgelbini oli tyystin loppunut. Löysin sitten purkin vähän toisenlaista, mielestäni ehkä vähän hiekanvärisempää sävyä, Tamiyan vastaavaa (XF-15 Dark Yellow) maalia. En lähtenyt arpomaan sen kynäruiskuttelun kanssa vaan otin pensselin kauniiseen käteen ja sudin käsipelillä koko roikaleen uusiksi.


Maalailin myös erinäisiä (ohjeen ehdottamia) kohtia mustiksi. Parista netissä näkemästäni versiosta poiketen päätin jättää tuohon enemmän Dunkelgelbiä ja käyttää mustaa vähemmän. Tuhrasin mustaa noihin härpäkkeisiin, jotka pitäisivät A-9:ää pystyssä laukaisualustallaan, mutta parempaa nokeutumisefektiä hakisin muualta.


3.5.2017

Amerikkaraketin kuomu ja pohjamaalaus

Pilotin koppi

Kehuin jo (kauan) aiemmin, että maalasin ohjaamon sisätilat ja vähän ulkopuoltakin. Ennen ensimmäisen ohjuksenpuolen (pohjan) pohjamaalaamista mengelöin kuomunpalan irti muovilaatastaan ja erikeepperöin sen kiinni. Jotenkin tuosta tuli mieleen ennemminkin Karhukoplan joku vekotin kuin sakemannien ihmease.


Runko valkoiseksi

Jälleen kerran kävin vempaimen läpi kahdessa maalaussessiossa. Käytin taas valkoista pohjamaalia. Tästä nyt ei jäänyt sen kummempaa sanottavaa, mutta mietiskelin tuota tulevaa maalikuviota senkin edestä. Käyttäisin RLM-värejä, joita hommasin taannoiseen Fw-190 -projektiini. Eiköhän siitä jonkinlainen tulisi.



Pitihän minun vielä kokeilla, sopiko ohjus lavetille vai ei. Sopihan se ja näytti... ovelalta. Olin vähän ounastellut, että ei se tuohon istuisi tai ei ainakaan pysyisi pystyssä. Onnekseni olin väärässä, niin harvinaista kuin se onkin.