25.2.2026

StuG III Ausf. G maalaus

Akryylimaalaus

Päätinpä nyt koostaa yhteen postaukseen maalausprosessin ensimmäisen viikon lätinät pohjamaalauksesta naamiokuviointiin ja yksityiskohtien, kuten irtopalasten perusmaalaukseen. Ehkä tämä toimisi kokonaisuutena jossain määrin, ellei tekstin määrä taas lähtisi lapasesta.

Musta pohja

Mustan kanssa piti maalata pariinkin kertaan, ensimmäinen kierros oli sittenkin jättänyt turhia katvealueita. Tästä kuvasta näkyi esimerkiksi kuskin luukun edessä alhaalla maalaamaton vako, joka ei käynyt laatuun. Pari ohutta kerrosta toimi oikein hyvin.


Ruostesuojamaalitesti

Tehtaan punaruskeaa maalikerrosta varten ostin uuden maalipurtilon, rungonpunaista ei ollut suoraan varastossa joten päätin ihan omine lupineni RLM26-ruskean (VMA 71105 Brown RLM26) toimivan oikein hyvin ja jos tarvitsisin niin voisin punastuttaa sitä RLM23:lla. Testisuihkauksen perusteella ilmailuministeriön ruskea näytti hyvältä, joten en ruvennut sekoitushommiin.

En taas ottanut liikoja paineita siitä että olisin saavuttanut 100% kattavuuden ruskealla maalilla, koska mustan peitto oli oikein kattava ja se tarjosi kätevästi varjot tuosta vaan. Samoin vähän pilvenhattarainen peittävyys tarjosi lisää pintakuviota panssarilevyihin toisin kuin aivan tasalaatuinen maalaus. 



Mahakuva näytti sen, että olin maalannut myös tuon telaketjujen takia näkymättömiin jäävät alapinnat punaruskeiksi. Niille en enää tehnyt suoraan mitään, koska niitä ei sattuneesta syystä naamiokuvioitu.

Arvatkaas, mitä hoksasin näiden kuvien ottamisen jälkeen? No tietysti sen, että oli intoillut teräspintatekstuurista juuri viimeksi ja rupesinkin sitten maalaamaan yhden väliaskeleen sijasta. Ei se mikään hirveä erhe ollut mutta harmitti vähän kun olin odottanut innolla toistamaan pintateksturointimetodia. 

Hiekankeltainen

Meinasin käyttää ihan suoraan Dunkelgelbiä kun olin ostanut sitä joskus aiemmin, mutta toinen kissoista oli taas kerran syvävaraston päällä nukkumassa niin käytinkin uudemman kerran hiekankeltaista (VMA71278 Sand Yellow RLM79). Se oli äärimmäisen hyvä väri sekin, joten sohotin mallin näkyvät pinnat sillä.

Joku voisi varmaan ruveta ihmettelemään, mitä minä sotkin jatkuvasti maavoimien malleja Hermannin jengin sävyillä. Sai ihmetellä.


Pyöräsetti saattoi tarvita vielä tarkistelumaalausta mutta pääasiassa ne olivat nyt valmiita tositoimiin. Niitä varten piti kasata erikseen tilatut Panzerwerk Design -ketjut (tilasin kerralla kahdet, tyyppiä 6B w/ cleats) mikä oli viimeksi suorastaan riemukasta.

Sirpaleinen naamiokuvio

Sain jostain päähäni, että vapaalla kädellä maalaamisen sijasta tekisinkin nyt tiukan sirpalekuvion. Tätä varten viiltelin maskiteipistä leveydeltään parikolmemillisiä ja kahdesta neljään senttiä pitkiä suikaleita. Rakentelin niistä semmoisen kuvioston kuin mikä päähäni iski, edelleen Bob Rossia tiedostamattani seuraten.

Jos osaisin laskea, olisin tehnyt sen suoraan kolmiväriseksi mutta lähdin tohottamaan tummankeltaisilla rajoilla ja vihreillä (VMA 71022 Light Green RLM82) sekä ruskeilla (Brown RLM26 jota olisi sietänyt tummentaa) värialueilla. Eihän noista ihan vahingossa saanut semmoisia muotosarjoja kasaan, joissa olisi ollut vain vuorotellen jompaakumpaa väriä. Sekä tämän että värisävyjen takia vaunu näytti hetken ihan sirkusaakkospussilta.

Seuraavana iltana maskasin muutaman pöljän polygonin ja maalasin ne hiekankeltaisella. Tämä rauhoitti aakkospussiefektiä vähän, mutta punaruskea oli vähän turhan kirkas silmiini, eikä vain valokuvissa vaan luonnossakin.

Ruskean korjaus 

Ohensin Panzer Aces -setistä yhtä ruskeista (VMC 70826 German Camo Medium Brown) ja täysin sillä punaruskeita vähän maanläheisempään suuntaan. Litkuttamalla tai filtteröimällä tämä koko elämys muuttuisi myös, mutta halusin että lähtötilanne olisi kivempi.

Pioneerivälineet ja muut metalliset käikäleet

Ehdin vähän maalaamaan metallipaloja, kuten C-vetokoukkuja, kirveen, käynnistyskammen, lapion sekä sorkkaraudan. Hienosäätöleka tunkkialustan vieressä pääsi vilahtamaan silmistä ohi kaikessa kiireessä, mutta komentajan haarakiikari ja ampujan periskooppi puolestaan eivät. Saattaisin maalata niihin BT-henkiset heijastumat jos oikein innostuisin.



 

Kuten näistä kuvista näki, olin jo aloittanut puukahvojen sekä tunkkipalikan maalaamisen alustamalla ne ruskealla (VMC 70875 Beige Brown). Tein tunkkipalikkaan pari vielä vaaleampaa runtua (VMC 70825 German Camo Pale Brown) syitä varten mutta näitä pitäisi vielä korjata. Samoin paljasmetalliosia piti korjailla, kuvistakin näki miten en ollut saanut maalattua niitä kokonaan tummanharmaiksi yhdellä kerralla.

 

Kalikoiden jatkomaalaus

Korjasin jokusen kesken- tai vajaaksijääneen metalliosan mustanharmaalla. Niiden kuivumisen jälkeen sörkin kaikkia metallipintoja kylmänharmaalla (VGA 72750 Cold Grey). Periskoopista ja haarakiikareista piti tietysti maalata lasipinnat mustiksi, jotta niille saisi fiksumman pohjan. Allaolevasta kuvasta #4 näki, että kanki oli napsahtanut katki enkä sitten onnistunut korjaamaan sitä nätisti.




Putkirassaimen suojapussin maalasin vähän myöhemmin vormuvvihreellä (VMC 70922 Uniform Green) ikäänkuin se olisi tehty ylijäämäkankaasta ja jotta se erottuisi muusta naamiokuviosta, mutta vasta kuvan ottamisen jälkeen. En nyt ollut ihan täysin vakuuttunut näiden kepakoiden puumaisuudesta kuten en puumaalauksistani yleensäkään.


Unohdin tietysti napata antennien kumitupit kuviin, mutta en minä ottanut kuvia jousituksen pohjaanlyöntikumeistakaan kuvia erikseen vaikka ne siellä olivatkin. Kuminharmaalla maalatessani kävin myös läpi telapyörät, ne näkyisivät sitten myöhemmin kun pääsisivät kuviin asti.

18.2.2026

StuG III Ausf. G kasaan

Viiden illan rakennusoperaatio

Muovin viipalointia, viilausta, koesovittelua ja liiman kanssa puljaamista oli ollut ikävä kun maalailin valmiita muovinpaloja pitkän aikaa. Nyt sain taas näperrellä oikein kunnolla.

[0] aloitus

Rakennusvaihe sai melkoisen potkustartin kun kaikkien pyörien akselit olivat jo suoraan panssariammeeseen mallinnettuja. Sivurunkoon piti vain kiinnittää vetopyörien kalikat, pari jousitukseen liittyvää palaa ja stopperia sekä palautuspyörässä kiinnielävät ketjun tiukkuuden säätöpalat. Valtaosa ajasta meni kalikoiden siivoamiseen ja varovaiseen asetteluun hätääkärsivillä sormillani.


Kuvista jäivät pois kaikki pyörät viilauksineen ja liimauksineen.

[1] kasematti

Sataviismillinen haupitsi ja rynnäkkövaunun kasematti olivat seuraava rakennuskohde. Periaatteessa tykin piti olla käännettävissä ja kallistettavissa, mutta valitsemani haitaripala piti sen aika tiukasti yhdessä asennossa.


Ampujalla oli oma irtoperiskooppinsa, joka oli varmasti kurja huonolla säällä kun katto oli sen verran auki.


Komentajan kupoliin ei tällä kertaa tullut konekivääriä mutta haarakiikarin hän sai. Lataajan kattoluukun olisi voinut rakentaa avonaiseksi, mutta sisätilojen täydellisessä puutteessa en halunnut lähteä siihen.

Ketjupanssarille oli taas tilaa, minulla oli vielä DAK PzKfw IV:stä muistaakseni ketjunpätkiä jäljellä jos haluaisin suoraan lisätä pari tähän.



[2] kansi

Kolmantena iltana pääsin vaunun kannen puolelle. Oletin etukäteen, että tämä olisi supernopeaa ja yksinkertaista. Hah.

Jätin takakannen varatelapyörät liimaamatta kiinni, vaikka ohje niin käskikin.

Moottorin jäähdytyssäleiköt asensin taas ohjeita tiukasti seuraten. Hoksasin vasta myöhemmin, että siihen olisi ollut fotoetsipalat jotka olisivat näyttäneet paljon paremmilta. Omaa tyhmyyttäni en tarkistanut erikseen mitä PE-raamissa oli kun luotin siihen että ne olisi merkattu joko sellaisenaan tai vaihtoehtoisina ohjeisiin. Talteen se jäi, en ruvennut myöhemmin liuottamaan noita paloja enää irti.




Valurangat oli jaoteltu jotenkin jännästi, joten hetkittäin duplikaattipalojen etsimiseen meni enemmän aikaa kuin kaikkeen muuhun :D

[3] runko-osat yhteen

Kun vaunun kansi oli romppeineen valmis, liimasin kasematin kiinni ja sain ylärungon näyttämään jo aika oikealta.

Putken matkatuki ja lamppu olivat ohjeessa jotenkin todella hämärästi merkityt, joten liimasin tukikalikan keskelle etuyläviistopanssaria siihen mihin vähän liian myöhään tajusin ajovalon kuuluvan. En ruvennut liuottamaan tuotakaan irti vaan jätin paikalleen, koska olisin aiheuttanut enemmän tuhoa kuin hienoutta.

Ohjeiden epämääräisyys ja vähän jännät liimauskohdat potkivat tässä pakoputkien kohdallakin nilkoille. Tässä mallissa oli todella vähän tappi-kolotyyppisiä kiinnityspaikkoja vaan suuri osa liimauspisteistä oli mallinnettu jonkunlaisina tasaisina laattoina, mikä teki kohdistamisesta vähän epämääräistä. 

Tässä allaolevassa kuvassa minulla oli kahdet pakoputket äänenvaimentimineen ja niiden välissä vetokoukun kiinnityspiste. Sitten kun niiden ympärille lyötiin vielä heppoinen niitinmuotoinen suojalevysetti, sen toinen äärilaita ei yksinkertaisesti sopinut suoraan siihen mihin se piti asentaa. Miten tämä oli mahdollista oli hämmentävää, koska pakoputkien väli tuli tuosta vetokoukusta, ei niitä olisi saanut enää yhtään lähemmäs toisiaan.



[4] viimeistely

Viimeiselle illalle minulle jäi enää pari hassua palasta asenneltavaksi. Pieni mystinen alumiinipala olikin tykin putki joka oli näin tyylikkäämpi kuin suujarrulliset muovivaihtoehdot. Tämä hetki myös vahvisti mokani putken matkatuesta, jonka olin väärinlukenut ohjeesta ja sen ristiinrastiin kulkevista nuolista.


Vihoviimeiset asennettavat palat, pyöriä ja ketjuja lukuunottamatta, olivat nämä panssarilevyjen telineet. Schürzen-helmapanssarit eivät kuuluneet settiin joten kaipa noista voisi ripustaa vaikka naamioverkkoja tai pressuja ilmasuojaa varten.


Superinnokas suomimallari olisi voinut tuunata tätä käyttämällä Topfblenden eli sianpään sijasta kulmikasta asekilpeä ja suujarrullista putkea. Sitten tähän olisi pitänyt mallata jotenkin sementtimöntit ja helmapanssaritelineiden sijasta arpoa kylkiin puupöllit. Vaan minä en ollut sellainen, pysyin ohjeissa.

11.2.2026

Projekti II/26

Dragon Models StuG III Ausführung G 10.5cm Imperial Series

Kävin loppukesästä '25 Tieto-Nikkarissa katselemassa mitä sieltä löytyi, kun mieleni teki rakentaa taas jotain saksalaista telakalustoa. Pienen palloilun ja juttelun jälkeen löin StuG III -lootan kassalle ja mietin ääneen että jos olisin nähnyt Hummelin niin olisin ottanut sen miettimättä yhtään enempää. Kauppias mietiskeli että "kyllä he niitä saavat, käy katsomassa myöhemmin. Tai itse asiassa helpompaa jos hän soittaa perään". Jossain välissä työjonoon tulisi siis telakanuuna, jollaisen olin jo joskus aiemmin kasannut ja maalannutkin osittain mutta muuttaessa se kai jäi johonkin limboon. Olen manannut sitä vuosien saatossa useammankin kerran, joten ei kai ihme että en miettinyt kauempaa.

Vaan tämän projektin teema oli isoputkisemmalla haupitsilla varustettu Sturmgeschütz III:n G-variantti. Tämä oli vielä joku ylväästi nimetty Imperial Series -loota, vuosimallia 2004. Tässähän pitäisi sitten ruveta nyt jo miettimään telaketjujen - tai näiden mietteiden kanssa kaksien - tilaamista puolalaiselta.

Osaset

Muovia tuli useiden rankojen edestä, telaketjutkin olivat irtopalamallia. Fotoetsiä oli pari palasta ja sitten tuossa oli yksi pala oikeaa metallia.



Yllättävä osa noista paloista oli jäämässä suoraan tuhatlaatikkoon. Telaketjuja en edes katsonut tai avannut pussukoistaan.

Ohjeistus

Mitä näistä ohjeista sanoisi? Tyypilliset Dragonin ohjeet, joissa oli kyllä näyttäviä isometrisiä kuvia siitä miten jotain tungettaisiin paikoilleen mutta ajoittain ne olivat vähän epäselvät kun tuntuivat sortuvaan omaan näppäryyteensä.

Edellisestä vaunusta oli jo liian pitkä aika.

4.2.2026

Miniprojekti I/26

Kertarysäys

Valinnanvaikeus oli ärsyttävää. En tiennyt, mitä BT-miniatyyreistä kävisin sörkkimässä seuraavaksi eikä mikään suoraan hypännyt työjonoon. Nerokkain ideani oli napata koko koskematon ja määrittelemätön työjono pohjamaalattavaksi.

Sitten kun inspiraatio iski, voisin vain napata mitä tahansa ja ruveta maalaamaan. Viimeisimpien miniatyyriprojektieni kanssa olin ollut tyytyväinen kun olin käyttänyt luppoaikaa pohjamaalauksiin. Nyt vain tekisin kaiken suunnitelmallisesti yhdellä kertaa.

VSP-punainen

Minulla oli yllättäen vieläkin punaista pohjamaalia jäljellä. Se oli parempi käyttää alta pois ennen kuin se ei tulisi enää kynäruiskusta läpi.

Mercenaries

Aloitin suoraan Mercenaries-laatikon nappulasetistä.


Legendary MechWarriors II

Punainen maalini riitti peittämään 66,666...% lootan yksiköistä. SM1-tankintuhoaja, Devastator sekä Charger punastuivat, sitten maali vihdoin loppui. Jo sitä oli monta vuotta käytettykin ja maali pysyi hyvänä loppuun asti.

VSP-musta

Punaisen loputtua vaihdoin mustaan pohjamaaliin ja jatkoin legendaaristen kakkoslootan parissa.

Legendary MechWarriors II

Mustaksi päätyivät siis Marauder ilman kattoasettaan sekä Caesar.


Legendary MechWarriors III

Myös kolmoslegendojen Marauder jäi kattoaseettaan. En malttanut ruveta säätämään niiden kanssa massamaalausoperaationi aikana. Marauderi jäi vielä kuivumaan kun pudotin muut ammeeseensa varastointia varten. Tässä sarjassa oli kiva määrä kivoja koneita.


Clan Direct Fire Star

Taisin jo kehua aiemmin, että Mechwarrior II:stä tuttu Rifleman IIC oli se syy miksi nappasin tämän lodjun. Ei tuo Highlander IIC:kään huono ollut, muut taas olivat sivubonuksia joihin en ollut edes tutustunut sen kummemmin. Kaikille kodin löytäminen tuli olemaan taas jonkunlainen operaatio.


Clan Ad Hoc Star

Pack Hunter oli saanut maalausvuoronsa aiemmin. Kodiak olisi sinänsä kovasti matkalla Kummituskarhuille, mutta minulla oli jo viisi semmoista.

Battlefield Support: Objectives

Kuvassa näkyi kevyesti paikalleen asetettu MASH-ajokin oikeasta kyljestä ulosvedetty laajennusosa, mikälie leikkaussali siellä oli sisällä. Näitä moduuleita oli vain yksi, se sopi kummalle puolelle tahansa tai sitten sen sai (tietenkin) jättää vain pois.

Salvage: Battlefield Support: Vehicles

Galleon / Maxim, aloitin ja keskityin erityisesti koneiden alapuolilla, koska en missään nimessä halunnut nähdä maalaamatonta muovia maantasakuvia katsoessani sitten joskus.


Salvage: Battlefield Support: Vehicles

Hetzer / Maxim, sama lähestymistapa kuin edelliskaksikossa.


Salvage: Visigoth

Visigootin mahapuolesta en napsinut erikseen kuvia.


Salvage: Blood Asp

Blood Asp olisi ollut oikein hyvä kandidaatti Blood Spiritiksi, jollen olisi jo maalannut täyttä Tähteä aikoja sitten.


Salvage: Mercenaries: 'Mech

Dervish. Ei vielä mitään ideaa mitä tällä tekisin.


Salvage: Savannah Master

Asettelin savannimestarit paikoilleen nypyköillään, koetin maksimoida alapuolien maalattavuuden. Näin pienten rippusten kanssa se oli hankalaa mutta pysyivätpä sentään alustallaan eivätkä lentäneet kynäruiskun puhalluksessa kuin syksyn lehdet. Tai kuin viisitonninen savannimestari gaussikivääristä kylkeen ottaessaan.


100mm Timber Wolf

Tämä se oli hieno iso miniatyyri. Edelleen, upeat yksityiskohdat.

Kertarysäys rytistynä

Kolme iltaa tähän meni. Jotenkin tunsin oloni aiempaa inspiroituneeksi nyt kun kaikki nappulat olivat edes perusmaalattuja ja ne voisi vain napsia maalausjonoon. Pienestä se oli kiinni. Silti mieleni teki tehdä ainakin yhden projektin verran jotain muuta kuin miniatyyrejä.