Projekti V/26

Apinabisneksiä

Mercenaries-kickstartin roippeissa yksi loota oli Clan Ad Hoc Star, jossa yksi 'Mecheistä oli nimenomaan Clan Fire Mandrillin riveistä. Tämä näytti vakavasti siltä, että kohtuulyhyen ajan sisällä olisin työstämässä jo toista kotimaailmojen Klaaniyksikköä sen sijaan että jatkaisin edes invaasioklaanien täydentämistä.

Howler tarvitsi neljä kaveria ja mikään ei suoraan huutanut tulimandrillia. Tässä jossain välissä törmäsin BT-foorumeilla yhden käyttäjän postaukseen, jossa listattiin jostain syystä eri yksiköitä ja tuo sitten sytytti idealampun. Minullahan oli nivaska vanhoja kevyitä ja keskiraskaita miniatyyrejä, jotka olin tägännyt REPAINT-merkinnällä kun puljasin BTTrackeriäni.

Räpsäytin siis pyödälle toisen Fire Mothin ja kaikki kolme Kit Foxiani. Kaikki neljä olivat IWM:n metalliminiatyyrejä, joten tästä tulisi aikalailla samanhenkinen kuin äskeisestä Diamond Shark -operaatiosta.

 

Tähti kotimaailmoissaan

Kaikki neljä OmniMechiä olivat kustomoimattomia ja siten siis Prime-konfiguraatioissaan. Fire Moth vain pönötti tylsästi, oletettavasti aika suoraan paketista yhteenliimattuna. Kai senkin piti joskus pysähtyä. Kit Foxeilla oli kaikilla vähän eri asennot sentään, etteivät ne olleet ihan identtiset pöydällä.

Taktisesti jätin ottamatta yksittäiskuvat aivan kaikista, kun jatkoin seuraavaksi suoraan maalauspöydälle. Howlerista taisi olla joku etukuva jossain aiemmassa postauksessa, isorla-nelikosta en ollut varmaan ikinä jakanutkaan kuvia kun ne oli maalattu kauan ennen blogin aloittamista.

Howler

Kevyt kone, aseistuksena kolme LRM-5 -lavettia, kaikki yhdessä ja samassa kasetissa. Ei hyppyraketteja.  

Fire Moth, Prime

Kevyt ja erityisesti MASC päällä nopea käkätin. Toisessa kädessä kaksi keskiraskasta laajennetun kantaman laseria, toisessa kädessä SRM-6 ja saman puolen olalla SRM-4 -lavetti. Ei hyppyraketteja tässäkään.

Kit Fox, Prime, 3x

Edellisiä raskaampi mutta silti kevyt kaveri. Oikeissa käsissä kaikilla oli LB-5X ja SSRM-4 -lavetti, vasemmissaan niillä oli paritettuna laajennetun kantaman iso laseri ja pieni pulssilaseri. Nämäkään eivät hyppineet.

Projekti IV/26

Raskas telahaupitsi, yritys kaksi

Olen mietiskellyt  keskenjäänyttä Hummel-projektiani usein ja nyt minä sain uuden työn alle. Tämähän meni niin, että kun olin ostamassa StuG III:a Tieto-Nikkarissa, mietin siinä kassalla ääneen että "tämä kutsui eniten mutta jos olis ollu Hummel niin sen olisin napannut ihan samantien". Kaverilla oli myyntihousut jalassa joten nappasi tilauksen ihansamamiltävalmistajalta ja lupasi pistää soittaen kun lodju oli myymälässä. Kaksi viikkoa myöhemmin tuli viesti ja kävin hakemassa kutakuinkin viimeisenä kesäisenä päivänä lisää rakenneltavaa vaikka edellistäkään en ollut vielä edes aloittanut. Tämän takia tilasin tupla-annoksen telaketjuja kun olin kerran liikkeellä.

 

Muisteloita vuosituhannen alusta

Löysin kourallisen kuvia muutamaan kertaan kommentoimastani Dragonin Hummelista jonka olin saanut kasattua ja maalattua harmaaksi. Ukot olivat talvikamoineen kasassa mutta tyystin maalaamatta. Mikä katkaisi projektin silloin? Olin tuosta aikanaan innoissani, tietenkin, joten en saanut mitenkään palautettua hataraan mieleeni syytä. Olin vielä siinä visuaalisessa vaiheessa, jossa maalasin kaikki sakemannit harmaiksi, varmaankin Steel Panthersin ansiosta tai takia.

Aikajanaa voisin miettiä varmaan tuosta taustalla näkyvästä kaverin lahjoittamasta Leman Russ -vaunusta ja isin Beomaster 6000 -viritinvahvistimeen liitetystä kaiuttimesta sekä vikan kuvan CRT-monitorista. Aikaisintaan kyse oli vuodesta 2003 ja myöhäisimmillään 2007, mutta yhtään sen tarkempaan haarukointiin en kyennyt. Sitten tajusin katsoa zippifilun nimeä, johon olin tajunnut napata metadatasta vuoden 2005, kätevästi keskeltä arvaamaani aikahaarukkaa.

Uusi Kimalainen

Noihinhan minä voisin tätä uutta verrata kun tuli valmista, vaikka henkilökunta oli erilaista ja maalikuvio tuli olemaan jotain muuta kuin tasaharmaata. Versiokin oli eri, Dragonin mallissa kun varatelapyörät olivat etupanssarissa ja tässä Tamiyan mallissa ne tulivat takarungon telineisiin. Pikkujuttuja.

Paperikama

Ensimmäisenä laatikosta käsiin osui taustatietoprintti, jossa oli jokusella eri kielellä perustietoja telakanuunasta. Maalausohjetta oli peräti kahden mallin verran, molemmat jostain määrittelemättömästä yksiköstä joista toinen oli tummankeltainen, toinen kolmivärikaaviossa. Aivan erityisesti arvostin tuota kolmannen kuvan näyttämää "tästä puhutaan"-osiota niille, jotka eivät olleet näiden kamppeiden kanssa ihan niin kala vedessä.

Siirtokuvatuksia ei ollut kovin ihmeellisesti, yksikkönumeron ja palkkiristien kaveriksi oli ainakin tuo iso musta lärpäke, joka tuli suuntaajan työpisteelle. Pikkusälä kuului oletettavasti murkuloihin, mutta saatoin toki arvata väärinkin kun en katsellut ohjeita ihan niin tarkkaan vielä.

Ohjeet olivat Tamiyamaisen selvät, ilahduin jo etukäteen tuosta kakkoskuvan kohdasta jossa oli 1:1 kuva telaketjuista. Sitä saatoin käyttää Panzerwerk-ketjujeni kanssa sen sijaan testimittailisin.

Palaset pienoiset

Vaunun panssariamme oli yksi iso kokonaisuus, joten tällä kertaa säästyttiin ainakin siltä että alarunko olisi mutkalla tekijän kädettömyyden tai kierojen silmien takia. Henkilökunnan maalaaminen huolestutti tietysti jo nyt, mutta eiköhän siitä jotain tulisi, vallankin jos malttaisin olla saamatta mitään hyviä ideoita naamiokuvioidun kuosin maalaamisesta... 

Murkuloita oli hyvä pino, telaketjut näyttivät ihan siedettäviltä mutta ne pääsisivät tuhatlaatikkoon odottamaan määrittelemättömän tulevaisuuden hypoteettista greeblaustarvetta.

 

Telakoneisto rankoineen oli tietysti tuplattuna ja telapyörästön maalauksen kanssa menisi taas iäisyys. Ehkäpä minä pohjamaalaisin ne jo valurankoihinsa jotta välttäisin kiroilua.

 

Loput vaunusta olikin sitten jaettuna kahteen viimeiseen valurankaan. Kanuunakokonaisuus söi melkeinpä yksinään yhden niistä ja suuret kansi- ja panssarilevyt viimeisen. Aika selkeää, valmistajan tuttuun tapaan. Näitä osia ei tarvitsisi metsästää ihan niin kamalasti ympäriinsä.

 

Vihonviimeisenä oli pussillinen sekalaista roinaa, kuten pieni ruuvari, narunpätkä vetokaapeliksi ja muutama lisäpussillinen akselitappien vastapaloja telapyöriin sun muihin asennettavaksi.

 

Kivaa tästä kyllä tulisi kunhan en räveltäisi rakennus- ja maalausjärjestyksen kanssa.

Projekti III/26

ISD'n Tuhoojat

Kun olen käyttänyt jotain variaatiota ISD:stä, palvelusta ja pelistä riippuen, jonkun neljännesvuosisadan ajan niin sitähän sopi käyttää tähän palkkisorganisaatioonkin. Samaa firman nimeä käytin myös HBS:n BATTLETECHissä ja tuoreemmin Mechwarrior 5: Mercenariesissä, englanniksi tosin muodossa ISD's Devastators. Pöljän vitsin ristiviittaus varmaan meni ohi ihan tarpeeksi monelta mutta huvitti itseäni.

Organisaatiohimmelimietteitä

Tämä asevoimien, oikeiden tai kuviteltujen oikeankaltaisten, organisaatiokuvio oli aina jotain mitä jouduin triplatarkistelemaan, kun joukkueet rykmentteineen, komppanioineen, divisioonineen, pataljoonineen ja prikaateineen ei halunnut tarttua muistiini. Se ei ollut yksinkertaisesti ikinä kiinnostanut. Poikkeus tähän oli Klaanien viiteen perustuva organisaatio joka oli tarpeeksi yksinkertainen jopa minulle.

Pienin käytännöllinen BattleMech-organisaatioyksikkö oli Peitsi (Lance) jonka neljä 'Mechiä vastasi ilmeisesti jalkaväkijoukkuetta (joka taas oli jotain 20-40 hengen välissä). Epämääräiset Operation Flashpoint: Cold War Crisis -muisteloni sen tehtäväeditorista sanoi että tämä kytkös liittyi ehkä jotenkin siihen, miten monesta ihmisestä panssarivaunujoukkue tai -komppania henkilöstöineen rakentui. Siitä huolimatta, että yhdessä 'Mechissä oli pääsääntöisesti yksi hiippari kyydissä. Kenties kävelevän panssarivaunun edellyttämä tukihenkilöstö johti tähän?

Komppaniaan kuului puolestaan kolme Peistä, tarpeen vaatiessa lisätukiporukoilla. Lisäporukaksi sopivat tiedustelijat, epäreilu tuki (jee!) ja panssarivaunut, jopa erikoispeitset. Jossain yksiköissä erillinen komentonelikko oli mukana jo tällä tasolla. Kolmesta komppaniasta voisi koostaa pataljoonan ja kolmesta viiteen pataljoonasta alati kasvavine lisäroipevaatimuksineen sai kasattua rykmentin. Tämä oli tässä vaiheessa vain sekavaa huutelua, koska oma nimiyksikköni olisi komppaniakokoinen eli ~12 'Mechiä plus komentovaunu.

Ensimmäinen Peitsi

Mercenaries-loota ei kokonaisuutena sytyttänyt käyttämään sitä 1:1 oman palkkisporukkani runkona. Sain pöljän idean kun sen raskain kone oli Devastator, jollaisia minulla oli toinen yhdessä legendalaatikossa. Kaksi Devastatoria - ISD's Devastators ihan kirjaimellisesti, muttei tästä sentään mikään Cochraine's Goliaths 2.0:aa tulisi. Tykkäsin myös valtavasti Maraudereista, joten nappasin molemmat niistä mukaan tähän riemuun, jotta pääsisin maalaamaan niitä.

Projekti II/26

Dragon Models StuG III Ausführung G 10.5cm Imperial Series

Kävin loppukesästä '25 Tieto-Nikkarissa katselemassa mitä sieltä löytyi, kun mieleni teki rakentaa taas jotain saksalaista telakalustoa. Pienen palloilun ja juttelun jälkeen löin StuG III -lootan kassalle ja mietin ääneen että jos olisin nähnyt Hummelin niin olisin ottanut sen miettimättä yhtään enempää. Kauppias mietiskeli että "kyllä he niitä saavat, käy katsomassa myöhemmin. Tai itse asiassa helpompaa jos hän soittaa perään". Jossain välissä työjonoon tulisi siis telakanuuna, jollaisen olin jo joskus aiemmin kasannut ja maalannutkin osittain mutta muuttaessa se kai jäi johonkin limboon. Olen manannut sitä vuosien saatossa useammankin kerran, joten ei kai ihme että en miettinyt kauempaa.

Vaan tämän projektin teema oli isoputkisemmalla haupitsilla varustettu Sturmgeschütz III:n G-variantti. Tämä oli vielä joku ylväästi nimetty Imperial Series -loota, vuosimallia 2004. Tässähän pitäisi sitten ruveta nyt jo miettimään telaketjujen - tai näiden mietteiden kanssa kaksien - tilaamista puolalaiselta.

Osaset

Muovia tuli useiden rankojen edestä, telaketjutkin olivat irtopalamallia. Fotoetsiä oli pari palasta ja sitten tuossa oli yksi pala oikeaa metallia.

Yllättävä osa noista paloista oli jäämässä suoraan tuhatlaatikkoon. Telaketjuja en edes katsonut tai avannut pussukoistaan.

Ohjeistus

Mitä näistä ohjeista sanoisi? Tyypilliset Dragonin ohjeet, joissa oli kyllä näyttäviä isometrisiä kuvia siitä miten jotain tungettaisiin paikoilleen mutta ajoittain ne olivat vähän epäselvät kun tuntuivat sortuvaan omaan näppäryyteensä.

Edellisestä vaunusta oli jo liian pitkä aika.

Miniprojekti I/26

Kertarysäys

Valinnanvaikeus oli ärsyttävää. En tiennyt, mitä BT-miniatyyreistä kävisin sörkkimässä seuraavaksi eikä mikään suoraan hypännyt työjonoon. Nerokkain ideani oli napata koko koskematon ja määrittelemätön työjono pohjamaalattavaksi.

Sitten kun inspiraatio iski, voisin vain napata mitä tahansa ja ruveta maalaamaan. Viimeisimpien miniatyyriprojektieni kanssa olin ollut tyytyväinen kun olin käyttänyt luppoaikaa pohjamaalauksiin. Nyt vain tekisin kaiken suunnitelmallisesti yhdellä kertaa.

VSP-punainen

Minulla oli yllättäen vieläkin punaista pohjamaalia jäljellä. Se oli parempi käyttää alta pois ennen kuin se ei tulisi enää kynäruiskusta läpi.

Mercenaries

Aloitin suoraan Mercenaries-laatikon nappulasetistä.

Legendary MechWarriors II

Punainen maalini riitti peittämään 66,666...% lootan yksiköistä. SM1-tankintuhoaja, Devastator sekä Charger punastuivat, sitten maali vihdoin loppui. Jo sitä oli monta vuotta käytettykin ja maali pysyi hyvänä loppuun asti.

VSP-musta

Punaisen loputtua vaihdoin mustaan pohjamaaliin ja jatkoin legendaaristen kakkoslootan parissa.

Legendary MechWarriors II

Mustaksi päätyivät siis Marauder ilman kattoasettaan sekä Caesar.

Legendary MechWarriors III

Myös kolmoslegendojen Marauder jäi kattoaseettaan. En malttanut ruveta säätämään niiden kanssa massamaalausoperaationi aikana. Marauderi jäi vielä kuivumaan kun pudotin muut ammeeseensa varastointia varten. Tässä sarjassa oli kiva määrä kivoja koneita.

Clan Direct Fire Star

Taisin jo kehua aiemmin, että Mechwarrior II:stä tuttu Rifleman IIC oli se syy miksi nappasin tämän lodjun. Ei tuo Highlander IIC:kään huono ollut, muut taas olivat sivubonuksia joihin en ollut edes tutustunut sen kummemmin. Kaikille kodin löytäminen tuli olemaan taas jonkunlainen operaatio.

Clan Ad Hoc Star

Pack Hunter oli saanut maalausvuoronsa aiemmin. Kodiak olisi sinänsä kovasti matkalla Kummituskarhuille, mutta minulla oli jo viisi semmoista.

Battlefield Support: Objectives

Kuvassa näkyi kevyesti paikalleen asetettu MASH-ajokin oikeasta kyljestä ulosvedetty laajennusosa, mikälie leikkaussali siellä oli sisällä. Näitä moduuleita oli vain yksi, se sopi kummalle puolelle tahansa tai sitten sen sai (tietenkin) jättää vain pois.

Salvage: Battlefield Support: Vehicles

Galleon / Maxim, aloitin ja keskityin erityisesti koneiden alapuolilla, koska en missään nimessä halunnut nähdä maalaamatonta muovia maantasakuvia katsoessani sitten joskus.

Salvage: Battlefield Support: Vehicles

Hetzer / Maxim, sama lähestymistapa kuin edelliskaksikossa.

Salvage: Visigoth

Visigootin mahapuolesta en napsinut erikseen kuvia.

Salvage: Blood Asp

Blood Asp olisi ollut oikein hyvä kandidaatti Blood Spiritiksi, jollen olisi jo maalannut täyttä Tähteä aikoja sitten.

Salvage: Mercenaries: 'Mech

Dervish. Ei vielä mitään ideaa mitä tällä tekisin.

Salvage: Savannah Master

Asettelin savannimestarit paikoilleen nypyköillään, koetin maksimoida alapuolien maalattavuuden. Näin pienten rippusten kanssa se oli hankalaa mutta pysyivätpä sentään alustallaan eivätkä lentäneet kynäruiskun puhalluksessa kuin syksyn lehdet. Tai kuin viisitonninen savannimestari gaussikivääristä kylkeen ottaessaan.

100mm Timber Wolf

Tämä se oli hieno iso miniatyyri. Edelleen, upeat yksityiskohdat.

Kertarysäys rytistynä

Kolme iltaa tähän meni. Jotenkin tunsin oloni aiempaa inspiroituneeksi nyt kun kaikki nappulat olivat edes perusmaalattuja ja ne voisi vain napsia maalausjonoon. Pienestä se oli kiinni. Silti mieleni teki tehdä ainakin yhden projektin verran jotain muuta kuin miniatyyrejä.

Projekti VIII/25

Klaaniavaruuden kauppiaat uudenvuoden aattona

Mercenaries-lootan yksi Klaanisarjan sotasaalisloota antoi Piranhan, joka jotenkin innosti maalaamaan sen Timanttihaiksi. Se kaipasi kaverikseen neljä muuta, mielellään suunnilleen samankokoluokan konetta. Katselin ensimmäisenä BTTrackeriäni, mistä silmiini pisti joukko kevyitä ja keskiraskaita uudelleenmaalausmerkinnällä kulkevia nappuloita. Niitä oli enemmän kuin mitä tähän projektiin tarvitsisin, joten arvontalaulu sai raikua.

Tähden Sakarat

Piranhaa lukuunottamatta neljä muuta Sakaraa olivat Jadehaukoilta saatua isorlaa ja metallisia Iron Wind Metals -miniatyyrejä vuosien takaa. Metallipalat piti tietysti maalata uusiksi.

Piranha

Cougar B

Cougarin B-variantti, kuten nämä kaikki neljä, oli Projektimutinoita vanhempi, joten en muistanut mistä tuo nenän alla roikkuva laseri oli kotoisin, mutta ER PPC:iden elinluovuttaja oli Warhawk C, jonka alemmat partikkeliprojektorikanuunat vapautuivat tätä mallia varten kun siihen lisättyiin isot pulssilaserit. Mitään taitavaa askartelua näissä ei ollut nähtävissä, enkä uskonut että taipuisin semmoiseen vieläkään.

  

Stormcrow C

Stormcrow-variantti LB-10X:llä ja lasereilla oli kustomoitu lyömällä siihen kiinni (muistaakseni) Gargoylen käsi. En enää näiden vuosien jälkeen muistanut, miten päädyin tähän komponenttiin IWM:n tilausta tehdessäni, enkä ollut dokumentoinut bloginkuvatusta edeltäviä prosessejani ollenkaan.

Stormcrow

Jos arvoisa lukija tai kuvien äimistelijä ihmetteli, miten tämä Stormcrow oli sitten torsoltaan näin erilainen ylläolevaan verrattuna niin vastaus oli yksinkertainen: tämä oli erheellisesti tilaamani vanha versio, ylempi oli resculpt-versio. Ei tuossa muuten kai mitään ihmeellistä ollut, nuo käsien tuikut vain olivat mielettömän pienet maalattaviksi.

Ice Ferret E

En ollenkaan muistanut, miten olin päätynyt joskus tilaamaan Ice Ferretin kun en ollut kuullut vempeleestä aiemmin. Erikoinen versio tämäkin oli, varsinkin tuo vasemman käden ATM-9 -lavetti ja ihan miten sattuu maalatut aseet.

Jollei muuta niin näistä vanhoista napeista näki miten olin aikanaan maalannut kaikki laseraseet punaisilla täplillä. Ohjaamot olin sentään maalannut näistä punaisiksi, alunperin nekin olivat olleet sysimustia.

Projekti VII/25

Karttaskaalan Overlord-C

Jokin sai minut innostumaan pudotusaluksesta enemmän kuin mikään muu Mercenaries-startin kamoista, joten nyt pääsin aloittamaan sen parissa. Aiempien kuvien ottamisen jälkeen olin pessyt kaikki palat saippuavedellä, milloin myös huomasin moottorisuuttimien olevan aukinaisia.

Kasaamisen valmistelu

Laskeutumisjalkojen siivoaminen oli kohtuuripeää. Viilasin pahimmat valusaumat ylä- ja alaluukuista nelikenttäisen kynsiviilan hienoimmalla osalla. Sisäpuolen kurvista hioin myös turhat kököt mäkeen ja sitten raastoin saman viilan raaimmalla osalla liimausta varten niille rujomman pinnan.

 

Veistelin askarteluveitsellä ristikkokuviota kaikkiin asennuspintoihin, samoin liimausta varten. Kynsiviila olisi ollut pinnaltaan paras tähän mutta se ei oikein mahtunut upotukseen. Tämä oli parempi kuin ei mitään, enkä ollut huolissani koskemattoman pinnankaan liimautumisesta joten tämä oli vain "kaiken varalta"-operaatio.

Musta pohjamaalaus oli oleellinen askel

Tässä nyt ei ollut kovin paljoa selittämistä. Pohjamaalasin ensimmäisenä rungon mustaksi Vallejon mustalla pohjamaalilla. Mietin tulevaa maalausoperaatiota jo jossain määrin, mutta ennen sitä laskeutumisjalatkin piti saada maalattua ilman mieletöntä sähellystä.

Laskeutumisjalat saivat maalipintansa heti seuraavana iltana. Yksi niistä, kuten kuvasta näkyi, sai ylemmän suojalevynsä osittain harmaaksi kun testasin väriä.

Seuraavaksi marraskuisen pilvimassan hengessä: harmautta eri sävyissä.