Jalat lantioineen
Kuplavolkkarin keulanpuolikas jalkana ei ollut se yksinkertaisin rakennettava viritelmä, mutta yleistasolla ei tuo ihan huonosti mennyt. Erikoiset kaarevat muodot nostivat haastetta jossain määrin. Kivasti ohje ei yrittänytkään saada esim. tuota etulokasuojaa suoraan oikeaan muotoon, vaan sitä väännettiin kohdilleen kolmessa eri paikassa aina kun jokin muu oli saatu ensin omalle paikalleen. Etupuolelta nuo olivat tietysti näyttävämmät kuin nilkkapuolelta.
Polvissa erikoisinta oli ehkä se, että ne kiinnitettiin myöhemmin reisiin ja sääriin vain kolmella lirpakkeella per puoli. Ainakin reisikiinnityksiin olisi voinut saada neljännenkin, mutta tiukkaan ne kolmellakin menivät.
Jalkakokonaisuudet koostuivat neljästä kalikasta. Oikealla puolella säären ja jalan kiinnitys jäi jotenkin huteran oloiseksi, vaikka mielestäni olin puristanut palat yhteen ennen tiukkaa kiristystä. Olin saattanut olla turhan varovainen rikkomispelossani, ei sitä koskaan voinut tietää.
Vasen jalka eteni samoilla laduilla kuin oikeakin ja tavan mukaan vähän nopeammin. Lopputuloksen hienouteen sillä ei tuntunut silti olevan vaikutusta, mikä oli tietysti positiivista ensimmäisten osien kannalta.
Kun sain molemmat jalat kasaan, ensimmäinen oli selvästi vähemmän jykevästi kasattu. Luotin siihen, että kun molemmat lyötäisiin kiinni pohjalevyyn ja torsoon, ongelma häviäisi.
Ovelasti Bumblebeen jalat kiinnitettiin ensin pohjalaattaan ja vasta sitten lantiokalikkaan. Olisin arvostanut vähän enemmän puljaamistilaa jalkoja lantioon kiinnittäessä, mutta ehkä näin jalkaterät pysyivät paremmin ehjänä.
Erikoinen efekti noiden jalkojen kanssa: Bumblebee näytti leijuvan, vaikka kiinnityslirpakkeet olivat tiukkaan kiinni pohjalaatassa. Osasivathan nuo lentää, joten ei se ihan luonnotontakaan olisi. Tässä oli jälleen muutaman session edestä rakentelua ja vääntämistä.
