Suoristelua
Osa panssarilaatoista irvisteli ilkeästi, joten otin niiden edes osittaisen suoraanvääntämisen listalle. Mitään liimaa ja purista palasia tiukasti yhteen -kuviota ihmeepää en ruvennut yrittämäänkään. Muutaman rullamutkan sain oikoseen, mutta eipä se täydelliseksi enää kääntynyt.
 |
| Kolikko mittakaavakaveriksi |
KITTiä
Loput irvistykset päätin kitata umpeen. Vaan mitä havaitsinkaan, kun vihdoin istuin mallin ääreen ja rupesin kiertämään korkkia auki? Tajusin samantien sitä avatessani, että kun viimeksi (viime- vai toissavuonna) jotain kitttailin jotain, olin laittanut korkin kiinni "sillai ihan vähän", ettei töhkä kuivuisi kesken kitinlevittelyn.Muuten hyvä idea, mutta olin tosiaan unohtanut sulkea tuubin tiukasti. Kittini oli jämähtänyt ja siten pilalla. Hohhoi taas.
Lähdin seuraavana päivänä töistä Hobby Pointin kautta kotiin ja ostin tuubillisen uutta. Merkillä ei ollut väliä, otin mitä ensimmäisenä osui sormiin. Edellinen oli Tamiyan puttyä, tämä oli jotain Mr. White Puttyä. Vähän juoksevampaa kamaa kuin mitä vanha oli, tämän rundin perusteella.
Hiomista
Annoin mössön kuivua yön yli ja hioin tekeleeni seuraavana iltana hiekkapaperilla ja penseämmistä kohdista viilalla. Vaunun vasen etupuoli näytti vähän hämärältä, mutta tuo oli liimailuni peruja, eikä siis kittiä, joka ei totellut karkeaa käytöstä.
Tästähän päästään seuraavaksi pohjamaalaamaan! Jo seitsemännellätoista kierroksella, tämä olisi varmaan jo kyseenalainen ennätys.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti