10.2.2021

Pätkittäin koostettu: kätöset

Kädettömyyden loppu

Ties mistä syystä johtuen kädet olivat robotinroikaleen viimeiset asennettavat osat. Kyynärvarsi, nyrkki sekä kyynärpää olivat yksinkertaisia ja nopeita yhteenlyötäviä.

Käsipari

Runttasin jäljelläolevat kädenpätkät kiinni Bumblebeen olkavarsiin ja nautiskelin valmistumisen riemusta. Niin teki myös kissa, joka tuli vahtimaan, että lopetan ajoissa ja annan iltaruokaa.

Bumblebee valmiina, kissa skaalaa tuomassa

Pöyhkeää pönötystä

Vasen takakylki

Selkäpuoli

Oikea etukulma

Bumblebee ja kissa


Valmista: Projekti I/21

Minipatsas

Valtias Megatron oli mitä hilpeintä maalattavaa. Pikaisen internjet-ihmettelyn perustella näitä unpainted-sarjan minipatsaita oli useampiakin mielenkiintoisia, kuten Starscream, Optimus Prime ja kakkossarjan Soundwave. Mihin nuo kaikki muka mahtuisivat? No, vanhoja tekeleitä olen heitellyt ajoittain pois, tilaa viemästä ja pölyä keräämästä...

Kuvat

Peruskuvia ympäriämpäri, edelleen alioptimaalisissa taustoissa ja valaistuksessa. Tuolle asialle olisi tehtävä jotain vähitellen.

Finished Megatron: front view

Finished Megatron: 2/3 front view

Finished Megatron: left view

Finished Megatron: rear view

Finished Megatron: right view

Finished Megatron: low front view

Hassukuvat

Tietysti minun oli otettava myös pöhköjä kuvia muiden Megatron-ilmentymieni kanssa. Käytinhän MP-36:ttani maalauksen mallina!

A group of Megatrons



3.2.2021

Megatronia maalaamassa

Väri kerrallaan

Oletusalue

Ryhdyin maalaamaan Megatronia perusharmaalla, koska valtaosa hänen kehostaan (vai rungostaan kun robotista on kyse?) oli sellainen. Tämä oli kätevästi yhdellä istumalla maalattavissa, koska !harmaita kosketuspintoja oli yllin kyllin kaiken oleellisen kattamiseksi.

Perusharmaat pinnat maalattuna

Perusharmaat pinnat maalattuna

Tummanharmaat

Megiksen kätöset, fuusiokanuuna sekä valtaosa jaloista tuli maalata tummalla harmaalla. Otin tämän vaiheen seuraavaksi, kun prosessini näkyi olevan "pohjakerroksesta huipulle", ei ehkä ihan odottamattomasti. Jalkaterien kohdalla sotkin vähän ja jouduin korjailemaan myöhemmin.

Tummanharmaat osat maalattuna, etupuoli

Tummanharmaat osat maalattuna, selkäpuoli

Sysimusta

Olin alunperin maalaamassa mustaksi osoitettuja osia saksalaisella harmaalla, mutta sen kontrastiero tummanharmaan kanssa oli sittenkin turhan pieni, joten uudelleenmaalasin mustat osat sitten oikealla mustalla. Parempi se näin oli, turhaan minä olin kuvitellut tietäväni paremmin. Ilmiselvien kanuunan suuaukkojen, Megatronin pöksyjen ja kiikaritähtäimen linssin lisäksi maalasin Decepticonien johtajalle myös avoimen suun ja robottikulmakarvat. Näitä ennen olin maalannut hänen naamansa vaaleanharmaalla, jotta se erottuisi muusta kehosta ja päästä.

Mustat alueet maalattuna, etuosa

Mustat alueet maalattuna, takaosa

Yksityiskohtien puolella

Harmaaskaalan lisäksi Megatronilla oli vatsassaan pari hailakkaa sinistä pulikkaa, punainen ruutu ja keltainen suorakaide. Samoin hänen silmänsä olivat punaiset ja olkavarsissa oli myös punaiset runnut, samoin fuusiokanuunan päällä oli yksi punainen nappula. Noita käsien punaisia olin vähän epäröinyt, mutta kun MP-36:ssa ne toimivat mitä mainioimmin, tiesin niiden kyllä toimivan myös tässä.

Maaleja

Yksityiskohdat maalattu, etupuoli

Yksityiskohdat maalattu, takapuoli

Yksityiskohdat maalattu, fuusiokanuuna

Yksityiskohdat maalattu, vasen kylki

Periaatteessa tämä olisi tällä valmis, siirtokuvaa lukuunottamatta. En silti ollut vielä itse valmis julistamaan tätä valmiiksi.

Perusmaalattu Megatron, taustaton

Lisääääää!

Eihän tuo nyt noin riittänyt, halusin parantaa yksityiskohtia oman makuni mukaan. Maalasin siis fuusiokanuunan takaosan / kiikaritähtäimen silmäosan reunan kuminmustalla (VMA Tire Black) ja vahvistin linssiosan mustalla. Megatronin pistoolimuodon piipun sisäosat maalasin ensin mustaksi ja sitten kuivaharjasin Gunmetalilla.

Yksityiskohtia

Yksityiskohtia

Yksityiskohtia

Megatron ja maalipurkki skaalaa varten

Megatron ja maalipurkkeja

Viimeinen silaus

No enhän minä malttanut jättää tätä pelkkien maalien varaan, vaan halusin korostaa pinnanmuotoja ja eri pintamateriaaleja. Vaaleat ja keskiharmaat päätin litkuttaa ja korostaa mahan värikalikoita puolihimmeällä lakalla. Tuo kirkas lakka oli tarkoitettu ainoastaan tähtäimen lasiin.

Harmaa litku, sekä kirkas että puolihimmeä lakka

Lakattu Megatron edestä

Lakattu Megatron takaa

Siirtokuvatus

Luonnollisesti Decepticonien enempivähempi kiistattomalla johtajalla piti olla tunnusmerkki keskellä rintakehää. Siihenpä liiskasin yhden, tällä kertaa ainoasta siirtokuvasta ei tullut pahaa sanottavaa. Vaihteeksi näinkin.

Valmis Megatron edestä

Valmis Megatron takaa

27.1.2021

Projekti I/21

Wizkids unpainted

Sainpa sitten viime kesänä syntymäpäivälahjakseni muunmuassa tällaisen pienen Megatron-patsaan tai miksi näitä sietäisi kutsua. Kalikka oli jo pohjamaalattu, joten takakannen värilistan mukaan voisi ruveta sutimaan suoraan. Helppoa, hauskaa ja yksinkertaista, eikä ollenkaan kuukausia kestävä megaprojekti kuten joku ydintykki tai neukkujen viisitorninen panssarivaunu.

Paketin etupuoli

Paketin takakansi

Valmis värisetti

Ajattelin aloittaa kaivamalla esiin paketin takakannen värilistaa parhaiten noudattavan maalipurkkijonon. Seitsemällä piti pärjäämän, mukamas. Järjestyksessä valitsin tummanharmaaksi USAF Dark Greyn, vaaleanharmaaksi USAF Medium Greyn, mustan tilalle vähän haaleamman German Greyn, punaiseksi jonkun Gore Redin, vihreäksi USAF Greenin (oletin USAF-värien olevan samalla peruskaistalla kontrastimielessä), keltaiseksi Medium Yellow'n ja lopuksi se vaikein eli sininen, joita minulla ei ole ollut montaa: neukkuilmavoimien Greyish Blue Su-27 -projektista.

Seitsemän maalipurkkia

Megatron itse

Paketissa oli Megatronin itsensä lisäksi alusta sekä tarroja ja siirtokuvia. Valtiashan kaipasi rintapanssariinsa yhden, joten lopuille keksisin varmaan joskus myöhemmin lisää käyttöä.

Megatron-patsas siirtokuvineen ja alustoineen

Megatron edestä

Megatron vasemmalta kyljeltään

Megatron takaa

Megatron oikealta fuusionkanuunoineen

Lähikuva Megatronin ilmeestä

20.1.2021

Valmista: Projekti IV/20

M65 280mm Motorized Heavy Gun

Olen tämän 145-kuvaisen ja kohtuullisen monen tunnin mittaisen projektin ajan puhunut lähinnä tykistä M65:nä ja vetoautoista vetoautoina, kun M65 oli koko kombon tunniste. Fiksumpana olisin ollut alusta alkaen johdonmukainen, mutta tässä sitä taas oltiin. Tosin, olen koettanut blogatessani [vasta ajanhetkestä t lähtien, se myönnettäköön] välttää liian hienojakoisten tunnisteiden viljelemistä, joten ehkä se postauksien tägeissä on ollut hyväksyttävissä.

T161-kanuuuna T72-lavetilla

Ydintykki, atomikanuuna, Anni, rakas lapsi ja sen monet nimet. Näitä rakennettiin 20 kappaletta, joista numero 9 ampui yhden (halkaisija: 280mm, pituus: 1380mm, massa: 364kg) W-9 erikoisammuksen (15kt) Upshot-Knothole -operaation testissä Grable. Kaipa tuonkin kaikki tämmöisiä postauksia lueskelevat jo tiesivät ja näkevät mielensä syvyyksissä videomatskunkin siitä.

Tykkikokonaisuus painoi meikäläisen päälle 42,5 tonnia ja pituutta sillä oli reilut 11 metriä ja leveyttä noin kolme. Ampumakuntoon saattaminen söi 12 minuuttia aikaa ja ajokuntoon se saatiin vartissa. Eipä noita kai riskialueen tuntumaan olisi tarvinnut viedäkään, kun tykin kantama oli virallisesti 32km ja epävirallisesti peräti 56km.

Koetin nykiä tähän faktoja aiemmin löytämästäni artikkelista, jossa puhuttiin myös kanuunan käyttämistä normaaleista ammuksista. En vain onnistunut löytämään sitä uudelleen.

M249 & M250

Vetoajoneuvot olivat molemmat luonnollisesti eri mallinumeroilla, etuajokki M249 4x4 Heavy Gun-Lifting Front Truck ja taka-ajokki taas M250 4x4 Heavy Gun-Lifting Rear Truck. Aika selvästi nimetyt laitteet, vaihteeksi.

Eivät ne siltä näyttäneet, mutta massaa noilla molemmilla oli 16-17 tonnia, huippunopeuden väitettiin olevan noin 72km/h, todennäköisesti ilman tuota tykinroikaletta kannossa, kun 26-metrisen M65:n kokonaismassa heilui jossain 78 tonnin alueella.

Kuvatuksia

Malli oli niin naurettavan pitkä, että en edes yrittänyt jekuttaa käyttämällä aanelosia - enkä ollut vieläkään saanut aikaan hommata valotelttaa (josko tuo olisi semmoisenkaan mahtunut), joten nämä otettiin nyt ihan vaan ruokapöydän päällä.

Ainoa isompi rutinanaiheeni tästä mallista oli se, että ohjeesta ei käynyt mitenkään ilmi, että kanuunan putken piti olla tietyllä tavalla asennettu (ja oleellisesti liimaamatta), jotta sen saisi vensklattua kuljetuskuntoon. Näinpä minun mallini oli lopullisesti putkineen ampuma-asennossa ja se näytti kuormuriensa kannossa aika pöljältä. Joten, jos joku mahdollisista lukijoista kokisi tulevaisuudessa asiakseen huomauttaa erheestäni: tiedossa oli mutta liian myöhään ;)

Atomikanuuna kuljetuksessa

Atomikanuuna kuljetuksessa

Atomikanuuna kuljetuksessa

Atomikanuuna kuljetuksessa

Atomikanuuna kuljetuksessa

Atomikanuuna kuljetuksessa

Mittatikkuna eri skaalan raketti

Kekkasin viime hetkellä ottaa kuvan M65 -kokonaisuudesta kuuraketin vieressä. Sen verran hilpeä tilasyöppö tuo tykki kuljetusajokkeineen oli. Ajattelin kumminkin, että Saturn V toimisi tässä tapauksessa banaania paremmin.

M65 ja Lego Saturn V

M65 ja Lego Saturn V