Pudotusaluksen pesu ja helyt

Saastaa ja kimallusta

Pelkkä litkutus puhdistuksineen olisi vähän lyhyt aliprosessi yksinään tässä kuvattavaksi, joten tekisin ainakin linssiefektit ja kenties jotain kevyitä taisteluvaurioita. Jos olisin miettinyt vaurioita jo aiemmin, olisin kaivertanut niitä pintaan asti roisimpaa lopputulosta varten.

Öljypesu puhdistuksineen

Keskityin seepialitkuni (Abteilung ABT002 Sepia) kanssa paneelirajoihin, sekä erinäisiin varjokohtiin, kuten pudotusaluksen pohjaan. Ihan vaan vaihtelua ja pintakuviota tuomaan sotkin tuota ylämokkulan kraateria vähän enemmän. Toiset suuremmat varjot lisäsin tykkitornien upotuksiin.

Muistin myös litkuttaa tukijalkojen letkut. Efekti ei ollut valtava mutta oleellinen.

Puhdistelu

Kun miniatyyrini oli saanut asettua hetken, puhdistin ylivalumia ja blendasin varjoalueita kevyesti. Moottorisuuttimia puhdistin vähän enemmän, koska halusin että hiekankellertävä näkyisi mutta olisi silti fuusiosoihtujen polttama.

Näistä kuvista ehkä ilmeni, että laskeutumisjalkojen luukut olivat edellen öljyämättä koska käytin niitä aluksen pyörittelyyn käsissäni. Kun sain kaiken muun kasaan, pensselöin sekä ylä- että alaluukut tinnerillä ja sitten töpöttelin seepialitkuani niihin. Koetin saada tällä märkää märälle -jekulla saada jonkunlaisen pehmeän kuvion aikaan, lopputulos selviäisi kuivatteluajan jälkeen.

Jätin Overlord-C:ni saunaan kuivumaan pariksi vuorokaudeksi. En halunnut sotkea litkutuksiani sormenjäljillä liiallisen innokkuuden riivaamana.

Aseistus

Pudotusaluksen kyljissä oli hyvä määrä tykkipisteitä, joista ei ottanut selvää mitä missäkin oli. Sarna kertoi, että siitä löytyi 35 asetta:

• 6x ER PPC
• 3x ER LLas
• 3x LPLas
• 12x MPLas
• 6x UAC/5
• 2x UAC/20
• 3x LRM-20 Artemis IV

Miniatyyrin kyljissä oli vastaavasti 30 hardpointtia:

• 4x 5 linssin pylpyrää
• 2x 2 putken alaspäin osoittavaa tornia
  
• 2x 2 putken ylöspäin osoittavaa tornia
• 2x 1 putken ylöspäin osoittavaa tornia

LRM-lavetit olivat kenties suojapanssarien takana kuin Nodin veljeskunnan SAM-sitet aikanaan, joten keskittyisin energia-aseisiin ja ultra-autokanuunoihin. Silti meillä oli kahden aseen vajaus. Suunnittelin jotenkin epämääräisesti, miten jakelisin eri aseet ympäri alusta.

Neljään viisilinssiseen laittaisin keskimmäisiin ER PPC:t. Keskitason pulssilaserit jakautusivat tasan, jos jokaiseen kupoliin menisi kolme kappaletta. Näin noista mokkuloista puuttuisi enää neljä energia-asetta, mitkä voisin jakaa 50/50 molemmantyyppisille isoille lasereille ja niitä jäisi yksi kutakin yli. Näin olisin käyttänyt 2/3 raudasta ja jäljellä olisivat äskenlistattujen kahden laserin lisäksi kaikki kahdeksan automaattikanuunaa, sekä kaksi partikkeliprojektorikanuunaa. Jotain jäisi pois, mallintamattomien ohjuslavettien lisäksi.

Tuplaputkitorneihin nuo UAC-röörit sopisivat, kaikki olisivat samannäköisiä mutta ehkä laivaston putkisto oli muuten samaa mutta sen toimittaman vahingon mukaan sen luokituksetkin tulivat eivätkä murkuloiden kokoluokista. Jäljelle jäisivät yksiputkiset tornit ja niistä tulisi jommankummanlaisia sinisiä. PPC:n suurena ystävänä käyttäisin varmaan ne. Ei sillä, että täplien väreillä olisi pelin kannalta väliä, halusinpa noudattaa omia käytäntöjäni.

Aloitin maalaamalla ensin kaikkien tuubien päät mustalla ja sen jälkeen sudin AK Interactiven ultramattalakkaa sekä laskeutumisjalkojen luukkuihin että aluksen yläpään kupoliin. Sen kuivuttua saisin pyöriteltyä miniatyyriä käsissäni miten lystää.

Tällä suorituksella UAC/5 ja UAC/20 -putket olivat kerralla valmiit. Helppoa ja hauskaa.

ER PPC

Maalasin kaikki ER PPC:t kolmella sävyllä. Ensimmäiseksi tuli läntti pelkkää sähkönsinistä, seuraavaksi keskelle vaalennettu läiskä ja keskelle vielä vaaleampi. Nämä olivat niin pieniä, etten ruvennut edes koettamaan mitään vaikeampaa, jopa tuolla minipensselin kärjellä pieni täppä oli kutakuinkin koko linssin kokoinen.

ER Large Laser / Large Pulse Laser

Isoihin lasertykkeihin käytin taikasinistä, nämäkin samalla tavalla kolmella kerroksella. Huvin vuoksi laitoin yksinäiset isot tuikut eri kohtaan jokaisessa laserkuplassa. Aloitin ylhäältä ja seuraavat kiersivät myötäpäivää. Ehkä tämä kuvasti sitä että mielessäni nuo kääntyivät ja pyörivät tarpeen mukaan.

Medium Pulse Laser

Keskitason pulssilaserit täyttivät tykkikuplista loput, joten arpomisen ja satunnaissijoittelun leikki oli tässä. Pohjalla näissä oli Escorpena Green, kolmella sävyllä jälleen.

Ultramattalakkaus

Maalien kuivuttua sudin koko loppualuksen ultramattalakalla. Joissain kohdissa se tuntui suorastaan liukuvan pois kirkkaalta kerrokselta, joten seuraavalla kerralla joutuisin vielä paikkaamaan sitä sun tätä, vaikka olin täysin varma siitä, että olin lakannut koko pinta-alan kokonaan, osan jo toiseen tai kolmanteenkin kertaan.

Ensimmäinen kierros oli kuitenkin kokonaisuudessaan hyvä, pikkutunkkaus kuului myös asiaan.

Chippauksia ruosteetta

Tein erilaisia osumajälkiä ja yleisiä kolhuja eri paikkoihin. Aloitin maalaamalla vaaleanharmaalla (VMA 71276 USAF Light Grey) pitkiä runtuja ikäänkuin lasersäteiden kaivertamiksi pitkiksi arviksi. Sitten maalasin erilaisia iskemäsarjoja lähinnä teeskentelemään automaattikanuunoiden käveleviä purskeita.

Artesaanijälkien lisäksi tökin sienellä jälkiä sinne tänne. Koetin välttää menemästä överiksi, siitä samasta syystä en lisäisi näihin ruostelitkua.

Vaaleiden hiutaleiden päälle ja sisään maalasin useamman kerran käyttämääni "tippa kirkkaanpunaista tummanharmaaseen"-sekoitusta. Näiden harmaiden kanssa tämä toimi mukavasti, varsinkin tummanharmaiden paljaiden metalliosien kanssa.

Tämä jätti minulle lähinnä enää tummanharmaalla tai mustalla käryjälkien teon.

Hiiltymistä

Sekoitin tummanharmaaseen vähän mustaa, jotta se erottuisi edukseen paljaasta metallista. Kuivaharjasin kostealla pensselillä ensin moottorisuuttimien ja pohjan, sitten kävin tummentamassa eri lasersädevauriojälkiäni. Keksin noita tehdessäni, että voisin ehkä korjata Galaksitunnusta kuivaharjaamalla sen 1700-2000 -alasektoria tällä samalla tummalla maalilla. Nyt se näytti juuri tuon verran enemmän planeetalta kuin valkoiselta kiekolta.

Moottorienpolttamia varten keskityin tummennuksissa alareunoihin ja laskeutumisjalkojen suojaluukkujen alareunoihin.

Mignon-muna skaalaa varten, kun banaanit eivät olleet tarpeeksi kuvauksellisia:

Maantasakuvakulma oli aika metka, kun vielä saisin sen kätevästi napattua valoteltassani. Maalausoperaatio rupesi olemaan tässä, noita viimeisiä kirkkaita lakkaläikkiä piti vielä paikkailla.

Pudotusaluksen tunnukset

Tuplamerkintä

Aivan ensimmäisenä mittasin Overlord-C:n kyljestä haluamani klaanitunnuksen maksimileveyden. 35mm näytti sopivan eri pulikoiden väliin, joten metsästin netistä mahdollisimman yksinkertaisen version tunnuksesta mustavalkoprintterille. Galaksitunnuksesta ei löytynyt ihan yhtä paljon tarjontaa, joten käytin virallista. Klaanitunnuksen skalaasin mittaamaani 35mm leveyteen, galaksitunnuksen taas 30mm leveyteen. 

Preview oli kohtelias ja tarjosi mahdollisuuden printata saman kuvan useampaan kertaan samalle aaneloselle kunhan muistin rukata skaalauksen takaisin 100%:iin. Klaanitunnuksen monimutkaisuuden takia ajattelin että yhdeksällä kuvalla minulla olisi pelivaraa sotkeakin, galaksitunnukseen tarvitsisin kaksi ja tuplasin sen edelleen rävellyksen uhan tiedostaessani.

Galaksitunnus

Koska Gamma-galaksin saisin tehtyä kahdella sapluunalla, aloitin siitä. Leikkasin tuoreella askarteluveitsen terällä yhdestä printistä planeetan irti, toisesta linnun. Turkinan nokan maalaisin käsin, en ollut niin pöhkö että olisin leikannut nokkaa varten omaa sapluunaa.

Mietiskelin, miten tämän sitten toteuttaisinkaan fiksuimmin. Aloittaisin planeetasta maalaamalla sen ensin valkoiseksi, sitten töhöttäisin päälle harmaata jonkunlaisena C:nä tai kuunsirppinä, miten kynäruiskutaitoni nyt sallisivatkaan. Jadevihreäni ei ollut Vallejo $foo Air -sarjaa joten joko sitä pitäisi ohentaa hattuvakiolla tai sitten voisin räimiä tummanharmaan tai jopa mustan pohjan ääriviivoja varten ja vaikkapa sienestää siihen jadet päälle. Ainakin mietintävaiheessa tämä tuntui hyvältä idealta.

Valkea, varjostettu planeetta

Teippasin ykköslapun sopivaan kohtaan rungossa. Sen ympärille vedin sen verran maalarinteippiä, ettei ylivuotoa pitäisi tulla ellen sitten aivastaisi maalatessani.

Töhötin kivimuurinharmaata planeettakuvion päälle siten, että se varmasti peittyi. Koetin pitää maalauskulman kohtuullisen suorana, etten ampuisi maalia reunojen alle.

Heti tämän jälkeen suhautin valkoista oikeaan yläkulmaan, todennäköisesti pienempikin pinta-ala olisi riittänyt efektiä varten.

Suojien irroittamisen jälkeen oli jännä katsoa mitä sain aikaan. Sehän näytti ihan ovelalta. Nyt kun en sotkisi kaikkea kakkoskerroksellani.

Jadehaukka planeetan yllä

Pyöritellessäni sain idean maalata haukan mustaksi saadakseni siihen ääriviivat lähdemateriaalia paremmin seuratakseni.

Sen sijaan että olisin koettanut ohentaa VGC-jadea kynäruiskuun sopivaksi päätin töpötellä sen sienellä, tällä sain myös vähän pintakuviota.

Muuten hyvä mutta oikean siiven kohdalla oli pientä läpimenoa havaittavissa.

Maalasin pikaisesti isoimman vihreän töhryn piiloon kylmänharmaalla. En ruvennut viimeisillä minuuteillani tarkistamaan siipienvälejä, ne korjaisin seuraavalla kerralla maalatessani jos muistaisin. Maalasin jadehaukalle nokan keltaokralla ja kaulan töyhtöpuuhkan rajat maalasin mustalla, printistä samalla luntaten.

Klaanitunnus

Jadehaukkojen tunnus oli kohtuullisen monipuolinen kuvatus, joten rupesin yksinkertaistamaan sitä kevyesti heti ensi metreillä. Joka ikistä kulmaa ja koristereunaa en rupeaisi ruiskimaan. Tämä ensimmäinen olisi se tummanvioletti osa, mikä oli tietysti väri jota minulla ei ollut joten pääsisin sekoittelemaan värejä, varmaankin RLM-punaista, maagista tai sähkönsinistä ja tarvittaessa mustanharmaata.

Teippasin maskini kohtuullisen vainoharhaisesti pudotusaluksen vastapuolelle ja vähän ylemmäs. Maalasin kasaansotkemallani ~50/50 sinipunaisella (RLM23; Magic Blue) joka ei kaivannut tummennusta. Ja kyllä, jätin pyrstön ja katanan kahvan alueelta paikan auki tarkoituksella, se ei ollut unohtunut.

Sehän toimi noin ihan hyvin. Maalaisin jossain välissä tuohon ulkoreunaan kapean punaisen viivan lähdemateriaalia noudattaakseni.

Jadehaukka miekkoineen

Toiseksi maalaussapluunakseni silppusin auki jadehaukan sekä katanan. Maalasin niiden pohjaksi mattamustaa.

Galaksitunnuksen tavoin töpöttelin jadehaukan jadet aluksen pintaan sienellä. Olisin voinut mennä pidemmälle pyrstösulkien kanssa, mutta tässäkin halusin pintakuvion ja yleispeittävyyden, enkä tavoitellut 100% printterilaatua mikä olisi ollut täysin utopistista.

Tein uuden maskin lähinnä vain suorien viivojen takia katanaa ja jadehaukan jalkojen paikkoja varten. Ajattelin, että nämä olisivat vähän luotettavampia kuin silmävaralla arvottu "suunnilleen noin", mikä oli paras mihin itse kykenisin.

Jätin katanan kahvan sellaiseksi kuin se oli, terän maalasin ensin gunmetalilla ja sitten maalasin erikseen vielä alaterään jäljitelmäni terää teräksellä. Nokan ja jalat raatelukynsineen maalasin keltaokralla. Kaukaa tuo näytti aika kivalta, näin läheltä ihan liian moni pikkuasia pisti silmään. Yksi niistä pikkuasioista oli tuo siiven ja sinipunaisen välissä oleva harmaa alue, joka oli jotenkin mennyt tosi vakavasti vinoon maskausvaiheessa. Sen korjaaminen ei olisi helppoa, koska jos koettaisin sotkea saman värin uudestaan, tuskin onnistuisin siinä ja sitten jälki olisi rumasti näkyvissä. Ehkä sitä sietäisi silti kokeilla.

Viimeisenä oleellisena yksityiskohtana maalasin käsivaralla punaisen linjan tuohon sinipunertavaan palikkaan. Tässä kuvassa oli kaksi kerrosta RLM23-punaista, olin aika varma siitä että kolmaskin tarvittaisiin.

Sekoitin vähän sinistä ja punaista uudelleen toisena iltana ja täytin aukkokohtia. Sitten maalasin vielä kierroksen verran punaista raitaa sitä vahvistaakseni. Nyt sai riittää.

Lakkakerros

Välitallennuksena lakkasin koko pudotusaluksen Vallejon kirkkaalla lakalla (70510 Gloss Varnish). Seuraavaksi päästäisiin öljymaalien riemastuttavaan maailmaan, ainakin pikaisen litkutuksen ajaksi, jollei sen enempää.

Pudotusaluksen pienemmät osaset

Yksityiskohtavaihe

Suurella pensselillä sutiminen oli nyt tehty, joten oli aika siirtyä huomattavasti pienempään näpertelyyn. Kivaa!

Letkujenkka

Jokaisessa jalkakäikäleessä oli kolme letkua. Kaikkien maalaaminen samalla värillä olisi ollut kovin tylsää. Samoin, jos kaikissa olisi samat värit samassa järjestyksessä. Valitsin siis useamman värin (VMA 71315 Tire Black, VMA 71028 Sand Yellow, VMA 71003 Red RLM23, VMC 70942 Light Green, VMA 71111 UK Mediterranean Blue) ja jaoin niitä eri letkuille sairaan mieleni mukaan.

Kuminharmaat

Hiekankeltaiset

RLM23-punaiset

Vaaleanvihreät

Brittien välimerensiniset

Litkutus toisi pintakuvioita näkyvämmäksi myöhemmin. Kuminharmaat erottuivat tietysti kaikkein heikoimmin, jäin vähän miettimään josko maalaisin ne sittenkin vielä jollain muulla värillä tässä välissä kun harmaata riitti jo muutenkin.

Luukkujen reunat ja moottorisuuttimet

Koska unohdin viimeksi korjata laskeutumisjalkojen suojaluukkujen reunat harmaiksi, maalasin ne nyt. Sekä ylä- että alaluukut. Ajattelin, että niiden toisiinsa osuvat reunat, tummanharmaat sisäpanssarit, eivät vastamaalatut ulkokuorenharmaat, voisivat hyötyä varoitusraidoista. Niiden maalaaminen oli noissa kulmissa varmasti vähän hassua, mutta ne olisivat kyllä oikein hyvä pikkulisä muuten niin harmaaseen malliin.

Noudatin fuusiomoottorien suuttimien maalauksessa samaa ideaa kuin äskettäin maalaamassani Starscream F-15:ssä: hiekankeltaisella. Tuota voisi vielä kuivaharjata jollain vaaleammalla joko ennen tai tumman litkutuksen jälkeen.

Jadepalat

Tietenkin tälle tuli jadevihreitä korostuksia (VGC 72026 Jade Green). Tykkitornien panssarit olivat minusta ilmiselviä osia, niiden lisäksi toiset aika helposti valitut olivat nuo yläkupolin palat. Näiden kaveriksi varmaan voisin tehdä jotain, mutta en suoraan keksinyt, mitä muka.

Inspiraatiota odotellessa maalasin kaikkiin kahteentoista laskeutumisjalkaluukkuun varoitusraidat. Niissä oli jo tummanharmaa pohja paljaan metallin ansiosta, joten maalasin vain keltaokralla raitoja. Ylempien luukkujen alareunassa ne näkyivät jopa oikeasti ja olivat helppoja maalata. Alaluukkujen yläreuna, joka siis tuli yhteen yläluukkujen alareunan kanssa ja oli syy varoitusraidalle, oli hankalassa paikassa ja maalasin vain pari keltaista palkkia per luukun reuna.

Reunakorostuksia

En vielä ruvennut vääntämään chippauksia, joten koetin jatkaa jo aiemmin kuivaharjaamalla aloittamiani vaaleampia yläreunoja tekemällä ne selvemmin ihan pensselin reunalla. Tein näitä pääasiassa ylempien laskeutumisluukkujen yläreunoihin, sekä rungon yläpuolisiin isompien palojen ylälaitoihin.

Keksin tässä välissä, että moottorisuuttimista yksi oli maalattu eri tavalla kuin kolme myöhempää. Maalasin siis ensimmäisen noudattamaan jälkimmäisiä, joista vain uloin rengas oli maalattu tummanharmaalla. Olin testannut aiemmin, kumpi tapa näytti kivemmalta, enkä ollut malttanut pysähtyä yhdenmukaistamaan niitä aiemmin.

Pudotusalus kuin marraskuinen taivas

Harmaan sävyjä

Aloitin maalausprosessin marraskuuhun sopivasti maalaamalla koko miniatyyrin kerroksella kylmänharmaata (VGA 72750 Cold Grey). Sen jälkeen rupesin töhöttämään erinäisiä paneeleja keskiharmaalla (VMA 71120 USAF Medium Grey) ja niiden jälkeen joitain paneeleja ja koko tuon yläkupolin muurinharmaalla (VGA 72749 Stonewall Grey). Koetin jättää paneelirajat rauhaan mutten nimenomaisesti vältellyt niitä.

Kuvastakin näkyi, että maalipinnan peittävyys ja pintakuviointi oli tehty tarkoituksellisen dynaamiseksi. Ehkä joku myöhempi litkutusvaihe tmv sitoisi niitä enemmän yhteen. Idea oli antaa aluksen rungolle vähän elävyyttä ja ehkä ideaa siitä että osa panssarilevyistä oli uusittu edellistaistelun jälkeen. Sitä saattaisin ilmentää myöhemmin erilaisilla vauriojäljillä kuitenkin

Kynäruiskuni kärki oli, kuten oli ollut jo vuosien ajan, isompi kuin mitä kaikkein hienojakoisinta työtä varten tarvittaisiin. En myöskään ruvennut maskaamaan mitään tätä paneelien erottamista varten.

Ylä-alakuvat:

Laskeutumisjalat kiinni ja harmaiksi

Siistin jalkojen liimapinnat vielä ennen niiden kiinniliimaamista. Overlord-C seisoi nätisti pöydällä jo kolmella jalalla.

Tukeva rakennelma, mutta koska tukijalat eivät uponneet tasan runkoon kiinni, enkä halunnut ruveta tunkkaamaan ihan niin paljon, paloja piti ruiskutella lisää.

Maalasin samalla myös laskeutumisjalkojen ylä- ja alapanssariluukut, mikä tietysti vuoti yli laskeutumisjalkojen hydraulisiin osiin. Niiden käsinmaalaus oli ohjelmassa seuraavaksi.

Paljas metalli

Kuten niin usein viime vuosina, tästä se lähti. Tummanharmaasta RLM66, laskeutumisjalkakompleksi kerrallaan.

Kaikkien kuuden jalkasetin jälkeen maalasin myös eri ritilät, tykkitornien kuulapyörylähärpäkkeet, sekä molemmat kyljen portit. Ne olivat kenties pienemmän Overlord-pudotusaluksen hävittäjähangaariluukut, mutta minä en ruvennut tukkimaan ja peittämään niitä vaan saivat olla.

Maalin kuivuttua kuivaharjasin tuoreet metallipalaset kylmänharmaalla korostusta varten.

Taistelunaarmuja ja kulumachippauksia saattaisin tehdä myöhemmin, kaiken oleellisen jälkeen. Kuvista jäivät pois moottorisuuttimien (4 kpl) tummanharmaaksi maalaamiset.

Projekti VII/25

Karttaskaalan Overlord-C

Jokin sai minut innostumaan pudotusaluksesta enemmän kuin mikään muu Mercenaries-startin kamoista, joten nyt pääsin aloittamaan sen parissa. Aiempien kuvien ottamisen jälkeen olin pessyt kaikki palat saippuavedellä, milloin myös huomasin moottorisuuttimien olevan aukinaisia.

Kasaamisen valmistelu

Laskeutumisjalkojen siivoaminen oli kohtuuripeää. Viilasin pahimmat valusaumat ylä- ja alaluukuista nelikenttäisen kynsiviilan hienoimmalla osalla. Sisäpuolen kurvista hioin myös turhat kököt mäkeen ja sitten raastoin saman viilan raaimmalla osalla liimausta varten niille rujomman pinnan.

 

Veistelin askarteluveitsellä ristikkokuviota kaikkiin asennuspintoihin, samoin liimausta varten. Kynsiviila olisi ollut pinnaltaan paras tähän mutta se ei oikein mahtunut upotukseen. Tämä oli parempi kuin ei mitään, enkä ollut huolissani koskemattoman pinnankaan liimautumisesta joten tämä oli vain "kaiken varalta"-operaatio.

Musta pohjamaalaus oli oleellinen askel

Tässä nyt ei ollut kovin paljoa selittämistä. Pohjamaalasin ensimmäisenä rungon mustaksi Vallejon mustalla pohjamaalilla. Mietin tulevaa maalausoperaatiota jo jossain määrin, mutta ennen sitä laskeutumisjalatkin piti saada maalattua ilman mieletöntä sähellystä.

Laskeutumisjalat saivat maalipintansa heti seuraavana iltana. Yksi niistä, kuten kuvasta näkyi, sai ylemmän suojalevynsä osittain harmaaksi kun testasin väriä.

Seuraavaksi marraskuisen pilvimassan hengessä: harmautta eri sävyissä.