Siivet ja roikkuvia höpöhöpöpalasia

Siipien kasaanlyöntiä seurasi tietysti siipieen liimaaminen kiinni runkoon. Pyrstösiipien kanssa suurien ongelma oli niiden saaminen kutakuinkin vaakatasoon (en tietenkään muistanut kiinnittää tukipalikoita jo tuossa vaiheessa).

Tilpehööriä vaikka millä mitalla

Stukan siivissä on nippu eriskummallisia palikoita, eritoten nuo tipan muotoiset palikat ihmetyttävät, mutta väliäkö niiden nimillä on kunhan vaan menevät paikoilleen. Oikean siiven tikkua veikkaisin pitot-putkeksi, kun en muutakaan selitystä keksi. Päälaskutelineet kasasin erikseen ja liimasin niiden renkaat jumiin (ei tällä ole tarkoitus rullata pöydällä eestaas *köh*), jotta saan ne myöhemmin viilattua tasaisiksi seisonta-asentoa silmälläpitäen.

Tämän viikon ohjelma

Melkein ehdin käydä tykkien kimppuun, mutten kumminkaan. Ne ovat tällä hetkellä ainoat koneen pohjasta puuttuvat osat. Mietin vähän, että sekä tykit että kone sietäisi varmaan pohjamaalata erikseen, koska muuten jostain jää kuitenkin jotain oleellista puuttumaan tai sotken vääriä asioita väärään aikaan. Tykkien ripustimet varmaan voisin asentaa jo valmiiksi.

Toinen iso kysymysmerkki on ohjaamon kuomu. Kiinni vai auki? Tällä hetkellä aukinainen kiinnostaisi enemmän, mutta kumpaan tahansa päädynkin, oleellista on taas vaihteeksi maskaus. Avonaisessa sisätilat pitäisi suojata erikseen, mutta ehkä se olisi vaivan arvoista?

Runkoa kasaan

Jätin viime kierroksen tekeleeni sellaiseksi kuin ne alunperin teinkin ja jatkoin ohjeessa eteenpäin. Liimasin ohjaamo-osan runkoon kiinni ja rungonpuolikkaat sitten toisiinsa. Pilotin ohjaustaulunkin läiskäisin paikalleen, samoin kuin tuon tiesmikälieneen, joka sijaitsee ampujan nenän alla.


Moottorimokkulasta jätin potkuriosat vielä irti ihan omia maalailuvaivojani säästääkseni. Yksinkertaisen koosteosan kanssa ei yllättävästi tullut ongelmia ja tämäkin tekele rupeaa jo vähitellen näyttämään koneelta.

Jossain niiden tykkienkin on roikuttava

Rakennusohje osoitti seuraavaksi siipien suuntaan, joten sinnepä minäkin siirryin. Siipirakennelman alaosa näköjään vaati pientä porailua, jollei muuten niin tykkien asentamista varten. Osuvasti en sitten ehtinyt mitään muuta tekemäänkään, seuraavaksi siivoan porailujälkeni ja varmaan käyn siipien kimppuun enenevässä määrin.

Kilpavarustelua ja pientä tuherrusta

Lelukaupan kautta

Kävin sitten ostamassa uuden kynäruiskun. Kutsukaa hulluksi, jos haluatte, mutta mukaan lähti Badgerin Renegade R1V-Velocity - kaksitoiminen yläsäiliöllinen vempain. Jykeväntuntuinen tekele tuo tuntui olevan ja näytti vielä sopivan letkuunkin. Tietenkään en ehtinyt vielä kokeilemaan tuota, mutta hätäkö tässä.

Turvavyöt kiinni

Askartelin pilotille ja matkakaverille vyöt maskiteipistä. Sylivyöt näyttävät vähän turhan leveiltä, joudun varmaan korjailemaan ratkaisuani vielä, kun nuo viimeisenä asettamani pilotin olkapäiden yli menevät taas näyttävät paljon sopivammilta. Tää on taas niin tätä.

Mittaritaulu

Mittariston käsittelin yksinkertaisesti: maalasin mittaritaulut mustiksi. Alunperin meinasin väkertää valkoisella joitakin mittarineulaa esittäviä runtuja, mutta pelkään vähän, että taulu tuo on sellaiseen vähän liian pieni... Harkitsen vielä ennen ohjaamon sulkemista, mutta en usko että riskeeraan.

Maalia ohjaamotiloihin

Sanoista tekoihin

Kun malli odottaa maalia pintaansa, sen on sitä saatava. Sudin siis pohjamaalia ohjaamon täyteen niin, ettei mitään hassunhauskoja yllätyksiä pitäisi tulla myöhemmin. Mukamas.

Harmaa pohjamaali

Ohjeen mukaan sisätilat tuli maalata mustanharmaalla. Mikäpä siinä, minulla oli vielä Model Air -sarjasta tuota jäljellä (pitäisi muistaa, että lisää tarvitaan). Tuon kuivuttua kuivaharjailin sekä kk:n että kutakuinkin kaiken muunkin enemmän ja vähemmän kevyesti gunmetalilla.

Kuvat ovat karmeat, ripeästi huonossa valossa napatut, sori vaan.

Mustanharmaa

Ankara gunmetalointi

Jatkokehitysmietteitä

Mietin, että jotain noita radiopalikoita, mittareita ja säätimiä voisin vähän korostaa. Samoin ohjaussauva voi olla valkoinen tai niin kuvahaku ainakin väitti.
Omituisten perinteitteni mukaan minä en ajatellut käyttää tälläkään kertaa siirtokuvia, joten mittaritaulun meinasin räveltää kuntoon myöskin. Mittarien pohjat mustalla ja kenties jotain viisarinkaltaisia valkeita viivoja joihinkin suuntiin. Kuulostaa ehkä hasardilta, mutta sitä se on.

Samoin ennen rungon kasaanlyöntiä ja ohjaamon sinetöintiä koetan taas askarrella jonkunlaiset vyöt noille istuimille. Mitään "himmel!"-efektiä en tavoittele tälläkään kertaa vaan "ka, siinä on vyötkin"-tyyppistä reaktiota ennemmin. Kaikenkaikkiaan: mitättömän pieniä parannuksia pienellä vaivalla, mutta sellaisia, joiden uupuminen saattaisi häiritä itseäni syvästi. Projektimutinoitten parhaitten perinteiden mukaisesti.