Linssiheijastumia yrittämässä

Energia-aseiden efektejä

Ajattelin kokeilla taas jotain uudenlaista, tällä kertaa olisin kokeilemassa ns. jeweling-efektiä eri lasertykkien ja PPC:iden päihin. Tämä ei ollut kovin kaukana Shilonen moottorihehkusta, näitä vain tehtäisiin eri väreillä, vaihtelevankokoisiin (ja moottorisuutinta pienempiin) painaumiin ja aivan lopuksi, joskus myöhemmin, niiden päälle tulisi jokunen kerros kirkasta lakkaa.

Väriskaala

Jotkut vielä innokkaammat olivat pikaisen tarkistelun perusteella menneet niin pitkälle, että he maalasivat kaikki erityyppiset mutta saman kokoluokan aseet omilla väreillään, siis tavalliset laserit, ER-laserit, pulssilaserit ja ties mitä x-pulssi -ja mikrovariantteja niistä olikaan vuosien saatossa nähty.

Minä ajattelin, että riitti jos pienet, keskikokoiset ja isot lasertykit ja PPC:t olivat omanlaisiaan. En nähnyt lisäarvoa esimerkiksi ER Medium Laserin ja Medium Pulse Laserin olevan linsseiltäänkin vielä erilaiset.

• Pienet laserit: punainen (VGA 72710 Bloody Red)
  
• Keskikokoiset laserit: vihreä (VGA 72732 Escorpena Green)
  
• Suuret laserit: sininen (VGA 72721 Magic Blue)
  
• PPC: vaaleampi sininen (VGC 72023 Electric Blue)

Maalasin kaikki samalla kaavalla: putken pohjalle maalasin kerroksen perusväriä. Sitten sekoitin perusvärin sekaan vähän kermanvalkoista ja maalasin sillä oikean alakulman (yhden Camospecs-videon periaatetta noudattaen suunnilleen kellotaulussa 4-7 sektorin). Lopuksi sekoitin kermanvalkoiseen häivähdyksen perusväriä ja tökkäsin alaoikeaan kulmaan pienen täplän. Joissain tapauksissa onnistuin paremmin kuin toisissa, jotkin värit taas näyttivät paremmilta kuin toiset omilla taidoillani.

ER Small Laser

Vain Gargoylellä oli yksi pikkulaseri, keskitorsossaan. Tuo putki oli pinta-alaltaan niin naurettavan pieni, että yrittämäni väriliukuma ei pahemmin erottunut, vaikka tässäkin viimeisessä kuvassa oli kolme maalikerrosta.

Tällä vähän RLM23:a haaleammalla unaisella maalatessani kävin kaikkien ohjaamolaseista vasemmat yläkulmat pikaisesti läpi ja maalasin niihin pienen kulman. Muistinvaraisesti ohjaamoheijastuksia miettiessäni muistin tietysti väärin ja kulmaefekti olisi pitänyt tehdä ennemmin oikeaan alakulmaan.

ER PPC

Hellbringerin ja Summonerin PPC-putket olivat kookkaammat ja niissä väriefektini edistyminen näkyi paremmin:

 

Yksi asia minkä tein tutoriaalivideosta poiketen oli se, että en antanut maalikerrosten kuivua vaan olin tekevinäni blendausta. Se saattoi olla virheellinen ratkaisu, mutta seuraavien nappuloiden kanssa voisin aina parantaa.

Medium Pulse Laser, ER Medium Laser

Keskikokoisia lasertuikkuja olikin maalattavana aika monta. Dire Wolfilla oli molemmissa käsissä kaksi, Mad Dogilla yksi per käsi ja Hellbringerillä kolmen rypäs vasemmassa torsossaan. Vain Dire Wolfin kuolemansäteilijöiden paikkoja jouduin arpomaan hetken ja päädyin sitten tuommoiseen peilisymmetriseen kuvioon kun en halunnut niitä molempia pareittain tai ihan miten sattuu.

 Tämä vihreä efekti tuntui erottuvan kivemmin kuin hetkeä aiemmin maalaamani sähkönsininen.

Large Pulse Laser, ER Large Laser

Suuria sädetykkejä olikin vain kahdessa 'Mechissä ja paikkoja ei tarvinnut enää valikoida.

Jännästi taikasininenkin toimi sähkönsinistä paremmin, tai sitten olin oppinut näiden muutaman linssiefektin aikana tasan tämän verran paremmaksi.

Ryhmäkuva n+1

Ohjaamot ja sensorilinssejä

Ajattelin vauhtiin päästyäni, ja kun minulla oli vielä aikaa jäljellä, että tekisin ohjaamolaseille efektitestin. Kun energia-aseiden linssien pienet valkoiset/valkeat heijastustäplät tuntuivat toimivan, halusin nähdä miltä semmoiset näyttäisivät punaisissa paneeleissa. Testasin sitä muutamassa tässä välissä ja jos se toimisi kelvollisesti ja tuntuisi päivän tai parin päästä hyvältä idealta, tökkäisin täplän jok' ikiseen lasiin. Jos se ei toimisi enää siinä vaiheessa tai aiemminkaan niin käytännössä yksiväristen palojen peruutusmaalaminen olisi yksinkertaista.

Dire Wolfin ilmeeseen se tuntui sopivan.

Summoner olisi ehkä kaivannut vähän selvemmän heijastetäplän. Testaisin vielä myöhemmin.

Gargoylen minituuletusikkunoihin tämän tekeminen oli hankalaa jopa uudella pensselillä. Se mitä sain aikaan tuntui toimivan, vallankin vähän tätä paremmasta kuvakulmasta.

Mad Dogille maalasin myös nuo keulan pari tähtäinsysteemin linssiä, tein niistä punaiset koska se tuntui sopivalta yleislinssiltä ja sopi ohjaamolasien kanssa samaan teemaan. Ohjaamoheijastukset eivät onnistuneet tässä ensinkään, joutuisin korjaamaan niitä myöhemmin.

Hellbringerin ohjaamolasiin tämä sopi mainiosti. Ehkä täplän olisi pitänyt osua vähän enemmän vasemmalle, mutta tämäkin toimi hyvin normaalimmasta kuvakulmasta.

 

Tämä oli yllättäen aika hauskaa hommaa ja aikaa meni paljon vähemmän kuin mitä olin kuvitellut. Koko maalausosioon meni puoli tuntia, kun en odotellut kerrosten kuivumista. Jos olisin tehnyt niin, olisin varmaan maalannut ensin kaikista väreistä ensimmäiset kerrokset, sitten siirtynyt kakkoskerroksiin ja sitä rataa.

Buffia

Modulointiyritys

 

Jagdpanzerin yläpintojen haalentaminen buffilla (ABT035) toimi mielestäni mallikkaasti, joten ajattelin kokeilla sitä näissäkin käkättimissä. Testi näytti eron käsitellyn Dire Wolfin ja käsittelemättömän Summonerin välillä, pidin efektistä ja jatkoin sitä muidenkin päälle.

Metodini oli aika yksinkertainen. Tökin hammastikulla pieniä täpliä ylärunkoon ja jokusen käsiin, miniatyyristä ja sen asennosta riippuen myös polviin. Sitten pyörittelin buff-värin ympäriinsä pyöreäkärkisellä blendaussiveltimelläni ja hyvä tuli. Tietysti seuraavana päivänä maali olisi kuivunut enemmän ja lopputulos olisi enemmän oma itsensä.

Välikuvat

Kokoelma

Olivat ne aika yhdenmukaisia vaikka tässäkin oli kolmea eri vihreän pääsävyä ja ainakin kolmea erilaista naamiokuvioideaa. Jadekorostukset olisivat kyllä voineet olla voimakkaammatkin.

Öljyväripesu

Seepia

 

Ensimmäinen tunti

Aloitin yhtenä iltana sotkemalla ohutta seepialitkua (ABT002). Dire Wolf oli ollut jonojen keulilla muutenkin, joten aloitin sillä ja mitenkäs muutenkaan kuin tuuttaamalla mömmöä keskelle suurinta ohjaamolasia. Olin mietiskellyt kierossa mielessäni, josko saisin tehtyä ovelia ohjaamolasiefektejä öljyväreillä mutta tuskinpa kumminkaan.

Kävin miniatyyrin läpi ylhäältä alas, litkutin joka ikisen paneelirajan ja reunan. Nyt tiesin olla vähemmän huolissani ylivalumista, mutta en myöskään uittanut koko laitosta litkussani.

Kun olin saanut Dire Wolfin ominaisuuksia korostettua, päätin että minulla oli vielä aikaa ainakin aloittaa Mad Dog. Kävin sen samalla tavalla läpi, korostin maalin vähän häivyttämiä yksityiskohtia litkullani.

Jotenkin tämän jälkeen minulla oli vielä aikaa käytettävissäni, joten rupesin siivoamaan Dire Wolfin paneelien ylivuotoja. Tiedän kehuneeni viimeksi sitä miten naurettavan kätevää öljymaalien undoaminen olikaan, mutta voi hyvää päivää, tämä oli kivaa.

Nappasin kuvan kahdesta litkutetusta ja sitten putsatusta Sakarasta kolmen vielä odottavan toverinsa edessä. Tämä näytti paljon paremmalta, katsottakoon mitä kaavailemani kevyt buff-puljaus yläpinnoilla tekisi tälle konkkaronkalle. Tietysti sitä ennen näiden pitäisi antaa kuivua päivä tai pari, jotten sotkisi ihan liian aikaisin.

 Dire Wolfin ja Mad Dogin vihreiden ero oli huomattava, Mad Dogilla oli paljon parempi vihreän sävy.

Toinen ja kolmaskin tunti

Kävin kaikki kolme takarivin Sakaraa litkulla läpi, aloittaen aina ohjaamon laseista ja jatkaen siitä korkeimmasta kohdasta aina varpaisiin asti. Paneelirajat, kulmat, koloset ja yleensäkin keinotekoista varjoa kaipaavat paikat saivat litkua.

Aikaahan tuo söi kuin mikä, joten kun olin saanut kolme nappulaa litkutettua, ehdin aloittaa vain vähän Gargoylen irokeesin putsaamista kun jouduin lopettamaan. Sitten tulikin pakollinen kolmen päivän tauko kun aika meni kiireellisempiin asioihin. Olin taas kovin, kovin tyytyväinen siitä että ohentimessa kastetun siveltimen kanssa pystyi vain hyppäämään takaisin ja levittelemään liiallisia litkuja pois.

Näitä kuvia katsellessa huomasin, että ainakin Dire Wolfin tuulilasia pitäisi vielä putsailla lisää, paremmassa valossa. Olin vain valinnut huonon paikan edelliskerralla, joten niiden lopputulos ei ollut ihan mitä kaipasin. Olin haihatellut aiemmin mielessäni, josko öljyväreillä saisi tehtyä oivallisia heijastusefektejä, mutta ei minun taidoillani tässä mittakaavassa.

Summonerin ohjuslavetin päältä (tuosta ohjaamon viereiseltä puolelta) voisin maalata tuon letkunnäköisen osan jollain tummanharmaalla. En ehkä ihan saksalaisella harmaalla, jottei se menisi tykkien sun muiden kanssa sekaisin, mutta jollain, jotta se erottuisi vähän erilaisena.

Gargoyle näytti aina vaan entistä rujommalta. Ehkä paneelierot korostivat mörssärifiilistä.

Mad Dog tuntui hyötyneen huomattavasti korostuksista. Senkin ohjaamon lasia pitäisi siivota vielä ennen lopun julistusta, mutta pikkujuttuja nämä olivat. Hoksasin jossain välissä, että tässä Mad Dogin versiossa LRM-laveteista ei pilkottanut ohjuksenkärkiä toisin kuin IWM:n huomattavasti hoikemmassa mallissa. Jos olisin ihan hullu, saattaisin koettaa maalata punakärjet noihin kolosiin mutta tuskin uskaltaisin.

Hellbringerin torso tienasi eniten kun nyt CASE-paneelit ja muut koloset erottuivat paljon selvemmin. Ohjuslavetin tämä versio piilotti ohjusten kärjet, joten en päässyt suoraan niihinkään käsiksi, enkä uskonut että olisin saamassa myöskään SSRM:iä nätisti maalattua punaisiksi valkoisilla nokilla.

Kyllä näistä nyt erotti enemmän yksityiskohtia, eikä kokonaisvärityskään tuntunut synkentyvän kamalan paljoa.

Numeroita, tunnuksia ja musta mutapohja

CGL:n miniatyyreissä oli vähemmän helppoja jemmoja yksikkönumeroille ja tunnuksille kuin IWM:n mineissä, ainakin minun pensselöintitaidoillani. Silti koetin noudattaa samaa kuviota kuin yleensä, arvoin kaikille numerot ja koetin löytää niille tilaa. Maalasin numeroiden pohjat ensin mustalla ja sitten päälle valkealla vähän pienemmät ja sivuunsiirretyt (ylös ja vasemmalle) kopiot.

 

Galaksin ja Tähtiryppään tunnukset pohjautuivat molemmat valkeaan planeettaan joten niitä varten maalasin valkeat pallot. Gamma-Galaksin tunnusta varten maalasin jadella lintumaisen muodon, Raatelukynsirypästä varten taas maalasin jotain miekannäköistä lyömään planeetan läpi.

 

Klaanitunnus taas oli hankalin, aloitin harmaalla lootalla, maalasin siihen jadella lintumuodon, sille jalkoihin mustan viivan ja siitä eteenpäin metalliviivan, lopuksi mustaa miekankahvaa pitelemään keltaiset täplät raatelukynsiksi ja pääalueelle yhden täplän nokaksi.

Sinänsä simppeliä, mutta kuten sanottua, tässä skaalassa minun taidoilleni ei mitään leikintekoa. Tietysti olisin voinut olla tekemättäkin näitä, mutta kun minä halusin oleelliset merkinnät koneisiini.

Mutapohja

En ollut suunnitellut tekeväni heksapohjille mitään tässä välissä mutta päätinkin tehdä niille jotain jo nyt isoimman maalaushomman ollessa nyt takanapäin. Kaivoin Vallejon mutamömmöt ja laimentelin niitä vedellä saadakseni niitä leviteltyä. Valtaosa mössösstä oli vaaleaa European Mudia mutta kun sekoitin siihen lähes mustaa Russian Mudia niin mustanpuhuvaahan siitä kaikesta tuli.

Levitin töhkää epämääräisesti pohjalaatoille, halusin epätasaisin maan. Koetin kasata mutalöllöä niin, että koneet näyttäisivät siltä, että ne olisivat pysähtyneet johokin ja massallaan pursottaneet sotkua pois jalkojensa alta. Eipä se tästä kuvasta pahemmin näkynyt, mutta kamakin oli tuoretta eikä vielä lainkaan asettunut.

En ollut aiemmin maalannut säistysmössön päälle mutta nytpä siihenkin päästäisiin. Seuraavaksi jatkaisimme taas Bob Rossin jalanjäljissä mutta ilman puita tai vuoria.