Projektimutinaa: Rakettihenkilökunnan maalaus

Taas uusi lähestymistapa

Spoilasin tätä operaatiota jo aiemmin, kun kynäruiskutin ukot tätä askelta valmistellessani. Mitään uuttahan tässä ei sinänsä ollut, slapchop - tai slap chop - oli jo laajasti tunnettu kuvio. Minä en vain ole koskaan testannut kontrastimaaleja, joten joutuisin tekemään jotain vähän eri tavalla. Kotikutoinen maaliresepti tietysti kasvatti mahdollista ongelmakenttää, mutta tätä se nyt oli.

Ennen aloittamista kuivaharjasin ukot vielä erikseen valkoisella. Kynäruiskutukseni kattavuus ja peittävyys eivät olleet kaikkien viiden kohdalla ihan niin hyvät kuin mitä kaipasin.

Ihonväriarpajaiset

Kaivoin todella vanhoja ihonvärimaalejani, jotka olivat postausten perusteella käytössä ainakin vuonna 2016 A-10:n ja sukellusveneen kapteenin maalauksissa. Vallejo Model Colorin Dark Flesh tai Medium Fleshtone olivat molemmat jopa nestemäisessä muodossa, valitsin tätä elämystä varten välimallin lihasävytteen. Idea oli tehdä oma filtteri eli todella ohueksi ohennettua maalia ja sutia sitä kevyesti ukkelin pintaan niin, että ohuilla kerroksilla allaoleva mustavalkoinen tarjoaisi kaiken sävytyksen ja filtteri vain värjäisi pinnan.

Ensimmäinen Medium Fleshtone -kierros (VMC 860) sai ukkojen naamat kyllä näyttämään aika painajaismaisilta heti maalauksen jälkeen. Tuskin ne kuivuessaan sen paremmalta näyttäisivät mutta idea oli tehdä useampi kerros, joten tämä ei vielä kamalasti ahdistanut.

Nahkasaappaat

Muistin, että minulla piti olla jossain suklaanruskeaa, mutta kissat olivat taas nukkumassa säilöntäalustan päällä, joten käytin AK Interactiven mahonkia (AK11106 Mahogany) testatakseni. Enkä ollut varma siitä, oliko VMC-maalini sekään edes edes hitaasti valuvaa sorttia.

Sinänsä yhden kerroksen perusteella ihan kiva väri saapasteluun, mutta Heer ei ehkä käyttänyt tuommoisia. Siispä piti etsiä sitä suklaanruskeaa, jonka ihan varmasti näin juuri viime viikolla.

Seuraavana iltana löysin suklaanruskeani (VMC 70872 Chocolate Brown) ja ohensin sitä uusiksi kenkäpinnoiksi. Ei tuo mahonkinen alkuväri haitaksikaan ollut, veikkasin. Mielikuvani sotilassaappaista oli tosin aina vain mustanpuhuva, mutta jos nyt menin ohjeiden mukaan enkä säveltäisi ihan kaikkea itse.

Univormupohdiskelua

Kamppeet näyttivät toppausten ja saumojen perusteella olevan kaikilla ihan talviset. Mietin, että kun aloitin paljaasta ihosta ja sormet näyttivät minusta käsiltä, eivät sormikkailta, saisivat olla sitten kevättalvella touhuamassa viimeisillä hangilla. Sitä tukemaan voisin koettaa tehdä jannuille talvimoodiin käännetyt takit ja housut naamiokuviomoodiin - tai ehkä fiksummin juuri toisinpäin kun lumi oli maassa ja tummat puut oksineen ylempänä. Refekuvat tosin esittivät kanttipäät jatkuvalla syötöllä, 50/50-tilanteessa, tummat alla ja valkea yllä että varmaan erottuisivat.

Vaikeahan tuo naamiokuvio olisi käsin joka tapauksessa, mutta jos sitä olisi vain toisella puolella, eikä molemmilla. Ilman haastetta tämä olisi ehkä liian tylsää, joten...

Takki - Splintertarn

Aloitin talvitakin maastopuolen maalaamisen ohentamalla ensin hiekankeltaista (VMA 71028 Sand Yellow). Levittelin litkuani ympäri takkeja ja jätin valkeat kääntöpuolet sekä allaolevien kenttätakkien pinnat rauhaan. Joko tämä oli ihan vähän liian ohutta tai sitten juuri sopivaa, aika näyttäisi. Lisäkerroksia tarvittaisiin.

Halusin todentaa naamiokuvioideani toimivuuden tai typeryyden, joten ensimmäisten takkien kuivuttua ohensin vihreää (VMC 70942 Light Green). Tein erinäisiä muotoja ympäri takkeja suoraan hiekankellertävien päälle ilman sen suurempaa suunnitelmaa.

Ruskeita laikkuja varten ohensin uudemman kerran suklaanruskeaa ja jatkoin samanlaisella epämääräisten alueiden ja väkästen maalailulla.

Ykköskierroksen perusteella taisin ohentaa vihreää ja ruskeaa ihan vähän liian vähän. Hiekankeltainen osa tarvitsisi ainakin yhden maalauskierroksen verran voimistamista, nuo toiset eivät välttämättä ollenkaan.

Asetakit

M/41 asetakin tuli olla kenttäharmaa (vihreänharmaa värisävy) ja samanvärisillä kauluksilla aiemmasta vihreästä poiketen. Noista ei paljoa kauluksia enempää näkynyt, joten se ei ollut kovin iso operaatio. Oletettavasti. Päätin maalata takit ohuella vihreällä, kun suoraan oikeaa väriä ei ollut enkä luottanut sekoitustaitoihini ja niiden toistettavuuteen.

Herra B:n takki oli ainoa, joka näkyi näin näppärästi. Muilla oli lumipuvun takit paljon tiukemmin supussa, mutta tylsähän tämä olisi jos kaikki olisivat olleet samoja. Tätäkin vahvistaisin parilta nappulalta toisella maalikerroksella.

Takki - lumipuoli

Maastotakkien kääntöpuolista ei paljoa näkynyt, joka ukolla oli vähän omanlaisensa tapa pitää takkia päällään. Valtaosalla lähinnä kauluksista oli ulospäinkääntyneenä osa valkoisesta talvinaamiosta, joten niistä oli helpointa aloittaa. Ne, joille olin päättänyt maalata hupun ulospäinkäännetyksi oli tietysti valkeat huput ja toisilla ei jäänyt juuri mitään ylimääräistä maastohupun takaa pilkottamaan.

Housut - lumipuoli 1

Kun olin saanut takit maalattua ja ne olivat kuivuneet tarpeeksi, pyöräytin ukkelit toisinpäin ja maalasin heille housuja. Ensimmäinen kerros ei välttämättä vielä ollut tarpeeksi peittävä, mutta yllättävän hyvin tuo reilusti ohennettu valkoinen silti muutti figuurien oloa.

Kypärät

Stahlhelmin piti olla periaatteessa viherharmaa. Talvitilanteessa ne oli myös jotkus maalattu valkoisiksi, joten sitä olisin varmaan lähtenyt toteuttamaan jollen olisi päättänyt, että ukkojen asujen lumipuoli oli maata ja naamiokuvioitu puoli horisonttia vasten. Jääköön tuo miete siis omia tulevaisuuden hakujani varten kertomaan, että kyllä minä jotain joskus mietinkin. Tietysti joku (tai pari) noista kundeista saattaisi saada ihan vaan huvin vuoksi valkoiseksi tuhratun kipon.

Maalasin kypärät takkien kanssa samalla maalauskerralla, kahdella maalikerroksella. Käytin rutkasti ohennettua tummaa harmaata (VMA 71048 Dark Sea Grey) ja mietin, että loppuhuipennukseksi voisin vetää päälle yhden seitinohuen kerroksen vihreää. Tässä kuvassa tuo kolhiintunut tummanharmaa toimi kyllä minusta oikein mainiosti. Kuva oli napattu ensimmäisen maastotakkikierroksen jälkeen.

Ennen kun maalasin asetakkien kaulukset, käytin ohutta vihreääni kypäriin. Tiedä nyt sitten, tuliko tuosta fiksua vai näyttivätkö ne nyt vain sateessa uitetuilta ja sammalta kasvavilta.

Vyöt sun muut rensselit

Maalasin vöitä kolmeen otteeseen, kolmannen kierroksen jälkeen olin tyytyväinen nahkavöihin. Periaatteessa nuo soljet olisi voinut jättää tuollaisiksi, mutta halusin korostaa niitä. Maalasin solkipalat ohuella VMA-kylmänharmaalla ja korostin niiden reunoja ja tuota keskiosan kohokuviota todella kevyesti VMA-teräksellä.

Waffenfarben-laatat eli aselajipalikat maalasin tykärinpunaisiksi laatoiksi M41-takkien kauluksiin sikäli kuin niitä näki ja mihin pensselillä yletin. Kuten tästä kuvasta näkyi, näppäryyteni ei enää juuri riittänyt niiden harmaiden II-kalikoiden maalaamiseen kauniisti.

Kypärien leukahihnat meinasin ensin maalata samalla ohennusmäärällä, mutta totesin ensimmäisen hihnanpuolikkaan jälkeen, että selvästi vähemmän ohennettu musta toimi tarpeeksi hyvin. Ei noissa enää juuri ollut sitä alkuperäistä esivarjostusta alla näkyvissä muutenkaan, joten efektin hyödyt olivat nollassa.

Heittimenjohtajan tiukkaan syynätty rannekello sai ensin mustan pohjan. Mustan kuivuttua maalasin kellon rungon teräksellä.

Aivan lopuksi maalasin tuohon mustan kellotaulun, viisareita en välttämättä rohjennut koettaa enää maalata tuohon tuhruun. Mistään numeromerkinnöistä ei ollut toivoakaan, se oli kyllä selvää.

Otin sitten vielä seuraavana iltana hetken aikaa ja maalasin pari ohuen ohutta valkoista viivaa kellotaulun päälle. Sitten kun muistaisin vielä laittaa siihen kirkkaan lakan päälle niin hyvä tulisi.

Housut - lumipuoli 2

Maalasin kaiken muun jälkeen lumihousutkin toiseen kertaan. Ohensin tällä kerralla maaliani selvästi vähemmän, varjot tuntuivat silti jäävän kiltisti olemaan. Nyt ukkojen lumikamat olivat aika hyvät lumipuvun osiksi, tietystikään ne eivät maastossa ja tulikomentojen aikana jäisi noin puhtaiksi.

Silmät

Piti noille kai jonkunlaiset naamatkin maalata. Vinkkien perusteella silmänvalkuaisilla ei ollut näissä skaaloissa ja kuvakulmissa mitään virkaa, joten maalaisin vain pienet täplät kaikkien simmuiksi. Valitsin kolme väriä ihan vaan vaihtelun vuoksi: vihreäksi Goblin Green, ruskeaksi Chocolate Brown ja siniseksi Electric Blue. Kysyin, halusiko Projektiassistentti II valita ukkeleiden silmät ja hän jakeli päätöksiä oikein mielellään.

Napsin pari lähikuvaa tuoreeltaan maalatuista silmistä ennen ylivalumien siistimistä. Kuvat olivat karmeita, joten en näyttäisi niitä tässä. Maalasin vielä ukkojen neniä, leukoja ja poskipäitä vähän erisävyisellä ihonvärillä. Lopuksi kuivaharjasin suut ja korvannipukoita suklaanruskealla pienten korostusten tekemiseksi.

Välitestikuvassa ukot vaikuttivat ihan toimivilta, joten saatoin julistaa heidät tässä käytännössä valmiiksi. Säistyshän tästä koko roskasta oli vielä kokonaan tekemättä, joten ei huolta, eivät he noin puhtaiksi jäisi.

Parilta äijältä oli tipahtanut jossain välissä kypärä pois, ja olin turauttanut ne takaisin kiinni pikaliimalla etten tuhoaisi muoviliimalla maalauksiani. En ollut siivonnut ylipursunneita liimoja pois, joten kahdella otsalla oli ylimääräisiä kökköjä, selvimmin se näkyi kelloaan vahtaavan herra E:n oikean silmän yläpuolella.

Kekkasin sitten huijata ja maalasin epämääräisen muotoiset kököt valkoisiksi ja julistin ne sideharsotukoiksi, molemmat olivat saaneet sirpaleista haavoja päihinsä. Ehkä he molemmat saisivat nauttia puhtaista siteistä, tai sitten säistäisin nekin kuvottavan näköisiksi. Se selviäisi myöhemmin.