Projekti 2/2011

Kun muilta puuhiltani vihdoin ehdin, rupesin ränkläämään kauan kuumotellutta puolitelavaunua. Eipä tuosta vielä paljoa tullut tehtyä, mitä nyt vaunun pohjaa ihmettelin. Jostain vesipöntöstä piti aloittaa, sitten käydä kojelaudan kimppuun. Tässä vaiheessa takaraivossa rupesi kilisemään pieni hälytyskello: "mieti nyt tarkkaan mitä olet tekemässä, näitä kun ei maalata enää jälkikäteen kunnolla jos menet liian pitkälle rakennuksessa". Tarkastelin vähän tarkemmin tuota rakenteluohjetta ja rungonpuolikkaita ja ihan hyvä, että tein niin.

Jos kaiken kasaa ensin ja sitten rupeaa miettimään avoimien sisätilojen sörkkimistä niin ainakin allekirjoittaneen taidoilla syntyy joko suttua tai vajavaisuuksia. Jälkimmäinen on siedettävämpää, mutta kun jostain kulmasta näkee paljasta muovia, mihin ei vain ole päässyt pensselillä tai ruiskulla. Ja tuollaisiahan kohtia minun tekeleistäni löytyy enemmän kuin haluan myöntää.

Tästä syystä päätinkin, että kasaan tuon sisätilan sisäpohjan penkkeineen ensin, ohjaustilan jne, mutten lyö kojelautaa paikoilleen kiinni ennen kuin olen maalannut sen. Jollei mistään muusta syystä niin siitä, että kuskin jalkatilan ja polkimien maalaaminen jälkikäteen olisi vähän niinkuin mahdotonta katveen takia.

Akselit napsin irti rangasta ja siistin kauheat valujäljet mäkeen, sopivat siten myös paremmin kolosiinsa. Jostain syystä ne jäävät vapaina rullailemaan. Sisäpohjaan nakkelin penkit paikoilleen ja ne vaihdekepin ja käsijarrukahvan näköiset vipstaakit. Tämänkin perusmaalaan ennen sen suurempaa kasaanlyöntiä. Myöhemmin pitää vaan varoa, etten sotke noita kun maalaan ulkopintoja, mutta se nyt ei liene iso ongelma.

Ennen sen suurempaa sohimista pitää kyllä konsultoida interwebin ihmemaata, jotta selviää, millaiset sisätilavärit näissä roikaleissa on. Veikkaan perinteistä Dunkelgelbiä, mutta parempi tarkistaa. Ulkopinta tulee olemaan ainakin Dunkelgelbiä, Pohjois-Afrikan seikkailuista ja Deutsche Afrika Korpsista kun on kyse. Jawohl!