Pohjamaalaus on melkein kasassa

Meinasin eilisiltana aloittaa vaunun sisäpuolien maalaamista (taistelutila valkoiseksi ja moottoriosat jollain mustanhenkisellä), mutta enpäs aloittanutkaan. Periskoopit olivat vielä irrallaan, joten jouduin pukkaamaan ne paikoilleen ensin. Ei sillä, että noilla sisätiloilla olisi kauheasti väliä, mutta itseäni häiritsisi tavattomasti, jos tietäisin niiden olevan tyystin koskemattomia. Myönnän olevani laiska, mutten ihan noin laiska sentään.

Ei-ominaisuuksien karsintaa

Jonkunmoisen mietinnän jälkeen tulin muuten siihen tulokseen, etten lähde askartelemaan tuliseinää vaunuun, kun luukut ovat kiinni, tukossa ja en ole moisia ennenkään väsännyt. Johonkin hullumpaan malliin sitten. Sellaiseen, johon ehkä koettaisi saada oikeat sisätilatkin! Jollen ihan väärin muista, Dragonilla taisi olla ihan boksattunakin joku Tiger with interior -setti tjsp.

Mutta miksi kaikki tämä lorviminen?

Jos jotakuta kummastuttaa hidas etenemistahtini, syitä on kaksi. Ensimmäisenä tämä hiton siitepölykausi, joka ei tosiaan innosta kiskomaan suojanaamaria nassun eteen ja koheltamaan tuon kynäruiskun kanssa. Toisekseen: ei ole ollut aikaa tällaiseen. Sitä sattuu ajoittain.

Ruisk, roisk

Pohjamaalailu on työn alla. Se ei ole järin jännittävää puuhaa, eikä siitä ole sen kummempaa raportoitavaakaan.

Tai no, opinpahan, että jos pidän sekä tietokoneeni romuineen ja kompressorin samassa jatkoroikassa ja päälläkin samaan aikaan, ihan kaikelle ei riitä virtaa. Näytönohjain sanoo meinaan prööt ja simahtaa. En vaan muistanut aiemmilta kerroilta, että näinhän siinä käy.

Ei, en siirrä mallailupistettäni pois siitä, missä se nyt on. Ruiskumaalausta tulee harrastettua niin paljon vähemmän kuin kaikkea muuta, ettei siirtyminen olisi vaivan arvoista.

Pohjamaalausta edeltävät askeleet

Maalausmietteitä

Pykäsin loput yksittäispalikat kutakuinkin asennuskuntoon näinä muutamina rauhallisempina hetkinäni. Kun tykin turpajarru on saatu paikalleen, voinkin siirtyä erinäisten käikäleiden pohjamaalaukseen. Rungon ulkopuolet, telakoneisto, aseistus ja satunnainen tilpehööri tulevat toki kuvioihin, mutta noista sisäosista en ole ollenkaan niin varma, miten niiden kanssa menetellä. Tykin peräosa tulee toki pääasiassa valkoiseksi, samoin periskooppien sisätiloihin jäävät osat, mutta moottoripalat sun muut? Eikä tuossa tainnut tulla edes tuliseinää moottori- ja taistelutilojen erottimeksi. Joutuuko tässä vielä vanhoilla päivillään askartelemaan alusta alkaen jotain?

Päätin sitten ottaa alumiiniputken käyttöön

Testisovittelua

Pitihän tuota kokonaisuutta vähän koesovittaakin, että näkee mitä tuleman pitää. Ja josko ylä- ja alapuolet edes sopisivat kiinni toisiinsa... Ei olisi meinaan eka kerta kun jossain näillä kohdin tulisi arvonnan paikka.

No sopivathan ne yhteen

Kuvia: Model Expo 2012 II

Palikkatakomon ständiltä löytyi muutakin jännää kuin edellispostauksen Minecraft-Steve. Jannut olivat pykänneet ihan mielettömiä, mm. Suomen suurimman modulaarisen leegokaupungin. Käsittämätöntä, mutta hienoa. Aiempiin vuosiin verrattuna romppeen määrä oli kasvanut huomattavasti ja ihmeteltävää oli reilusti enemmän.

Ensimmäinen vilkaisu hulluun kaupunkiin

Sakemannivaunujakin!

Legonaamiokuvio, nyt on tämäkin nähty

Pienempiä kokonaisuuksia

Onnistuin ottamaan kuvani hölmösti auringon kanssa, pahoittelen mitä syvimmin taidottomuuttani. Plus tietysti sitä, etten tajunnut kuvia ottaessani, etteivät ne onnistuneet ihan optimaalisesti. Kai niistä silti jotain voi kuvitella näkevänsä.

 Kaupunki itse

Nosturinhuolto käynnissä

Joku hullu sukeltaa

Haamujengikin oli paikalla

Bluesmobiili iski silmään vasta pitkän höpöttelyn jälkeen

Mietteitä

Takojien rakennelmat olivat ihan käsittämättömiä. Kaikkea pientä ja ihmeellistä oli enemmän kuin mitä muutamallakaan vilkaisulla ehtii huomata. Joka paikka näytti olevan väärällään pieniä yksityiskohtia ja hassuja kommelluksia. Näinpä sentään jotain, vaikka hirmuinen määrä ihmeellisyyksiä välttikin heikot silmäni...
Käytännön esimerkkinä katselin tuota vikan kuvan siltaa pitkään, että onpas veikeä ja juttelin ständillä hiippailevien kaverien kanssa hyvän aikaa. Jossain vaiheessa katsetta taas kääntäessäni tajusin, että tuo sillalla kaahaava auto onkin Blues-veljesten kärry! Aamun aikaisuudella tai mokkavajeellani ei toki ollut mitään tekoa asian kanssa ;)
Ei meikäläisen kaupungeista kannata puhua tällaisten kanssa samana vuonnakaan, vaan toisaalta, tätähän on ollut rakentamassa moni innokas ja sen kyllä näkee. Riemukas kokonaisuus, ehkä Palikkatakomon jannut saavat ensi vuodeksi jotain vielä hullumpaa aikaan?

Best of Show

Tätä raapustaessani huomasin, että moduulikaupunki oli mennyt ansiokkaasti voittamaan koko Tapahtuman Parhaan Vititelmän pystin. Onnea kovasti :)