Välitulos
Suuren jännityksen vallassa raastoin teipit irti, jotta näkisin, miten korjausmaalauskierrokseni oli sujunut. Näemmä aika hyvin.
Tässä vaiheessa päämaalaustyö oli valmis, mitä nyt pyrstösiivessä ja ohjaamon laidoissa oli pientä korjattavaa. Seuraavaksi erinäköisten merkintöjen kimppuun. Vesisiirtokuviahan minä en tunnetusti jaksa käyttää.
Teippiä, teippiä, teippiä
Tapojeni mukaisesti silvoin siirtokuva-arkista itselleni sapluunapohjat, joita käyttäen leikkelin vastaavanlaiset reiät maalarinteippiin. Siipien yläpinnoille tulevat vain palkkiristien mustat kulmat ja alapinnoille kokonaiset. Jälkimmäiset tehdään luonnollisesti kahdessa vaiheessa: ensin, kuvassa näkyvään kohtaan tulee musta rasti ja myöhemmin päälle läiskäistään kulmia varten uusi sapluuna, jonka läpi ammutaan valkoinen maali.
Työpaikkahassuttelua
Jostain kumman syystä arkissa ei ollut sivuvakaajaan kuuluvia hakaristejä edes kahteen osaan halkaistuna. Käytin sitten hyväkseni työpaikkani tulostinta ja printtasin netistä löytyneen kuvan arkista, jossa ne olivat. Oli aprillipäivä ja työkaverini oli jonkun huumoriveikon pilan kohteena jo muutenkin. Hän sattui sitten kulkemaan (jostain syystä sammutetun) printterin ohi, pisti sen päälle ja kummasteli samantien tulostuvaa paperia. "Mie kattelin, että jaaha, hakaristejä heti aamusta. Onkoha tää joku aprillikälli?". Ei ollut, mutta huvitti silti.
Noin pienten väkästen viipalointi irti teipistä on muuten hankalaa touhua. Kahta onnistunutta kohtaan taisin rikkoa kolme. Huonomminkin voisi tietysti olla, mutta hohhoi nyt kumminkin.
Keltainen nauha
Minun Stukani ei ole esittävinään mitään tiettyä koneyksilöä tietyssä paikassa, ajassa ja nimetyllä pilotilla. Tuollaisen tarkkuuden jätän aivan muiden hommaksi. Halusin omaani keltaisen takarunkonauhan, joten sellaisen tein. Jonkun aikaa mietin, että tekisin myös jossain referenssikuvissa näkemäni, sinänsä ovelat keltaiset > -nokat siipiin, mutta jätin sikseen.
Tätä kirjoittaessa minulta puuttuvat enää vain kylkiin tulevien palkkiristien ja kirjainyhdistelmien (muistaakseni arkissa oli mm. "T6 + BB") mallit. Niiden leikkelyn jälkeen voinkin siirtyä mustanharmaan ja valkoisen ruiskutteluun ennen viimeisiä korjauksia. Niin ja sitä aina vaan taustalla koskemattomana roikkuvaa kuomua.
DAFUQ? Ymmärrän kyllä sapluunojen teon, jos siirtokuvia ei ole, eikä halua ostaa tarvikesiirtokuvia (tai niitäkään ei ole), tai ei halua säätää itse tulostettavien siirtokuvien kanssa (ja pahimmillaan tehdä ne tietokoneella, jos ei löydy netistä kuvatiedostona), mutta jos kerran paketissa tulee käyttökelpoiset siirtokuvat, niin sitten mää ihmettelen kauhiast sapluunoiden värkkäämistä joka on tsiljardi kertaa työläämpää kuin vesisiirtokuvat. Mutta jokainen tulee uskollaan autuaaksi.
VastaaPoistaApropoo, keltainen runkoraita ja siivenkärkien keltainen alapinta kuuluvat yhteen, koska olivat ns. itärintamatunnus (ts. omakonetunnus taivaallisten ohiampujien varalta, ikään kuin nämä eivät ampuisi kaikkea liikkuvaa). En tiedä, onko kyse valkotasapainosta vai onko tuossa vielä joku maski päällä, mutta keltainen kuuluisi olla kirkkaankeltaista, ei hailakankeltaista, varsinkin kun se maalattiin muun maalikaavion päälle eli oli todennäköisesti tuoreempaa.
Ensimmäistä kertaaa muuten näen jonkun käyttävän RAL7021 Schwarzgrauta (Panzergrau) RLM70 Schwarzgrünin tilalla, mutta toimii yllättävän hyvin. Itse asiassa, tuollaisella sävyllä en kyllä Panzerkampfwageniani edes sutisi.
1) Minä en vain yksinkertaisesti _pidä_ siirtokuvien kanssa puljaamisesta. Maalaaminen on kivempaa. Ainakin aiemmin olen aina saanut sotia niiden kanssa ihan mielettömästi vähän millä sattuu lopputuloksella. Ja kun en ole ruvennut lakkojen kanssa puljaamaan, niin se siirtokuvan tyhjä alue jää typerästi näkyviin.
VastaaPoista2) Hm. Siivenkärjet onnistuin vain unohtamaan jostain syystä.
Väri on hailakka (koska sellaista keltaista sattui löytymään suoraan) mutta niin on moni muukin kohta.
3) Itse olen kovasti sitä mieltä, että tuo toimii pinnassa mainiosti. Erinäköisten Valtakunnan Virallisten Maaliämpärien ja vehjemallien kanssa en ole ikinä välittänyt ottaa päänsärkyä, vaan vedän enempi fiilispohjalla.
Kas, kun teen tätä ihan silkaksi huvikseni, eikä historiallinen natsitarkkuus ole ikinä ollut se juttu ;)