Projekti I/19

Soundwave

Pukki toi taas jotain askarreltavaa, enkä edes tiennyt (tai todennäköisemmin muistanut) MEM:n pukertavan muitakin kuin Megatron-malleja. Muahahhahaa!

Hetkinen.. oikea alalaita...

Laserbeak!

Valmista: Projekti IV/18

Ju-87 B-2 trop

Wikipedian mukaan Stukan B -sarja oli ensimmäinen massatuotantoon päätynyt malli ja siitä B-2 -mallista tehtiin myös trooppisen alueen trop-varianttia. Täysin tyhjästä nyhjäisemäni idea Afrikka-Stukasta olikin teknisesti uskottavahko ratkaisu! Näin ei ole käynyt turhan usein.

S 7 + A T

Jossain vaiheessa liimaa vaatimattoman mallin alarungon pari väkästä olivat näemmä irronneet ja jääneet sille tielleen, enkä yhtään tiennyt, koska muka. Kaipa se näitä kuvia ja postauksia takaperin selaamalla selviäisi, mutta se ei kuitenkaan korjaisi mitään.

Alla taas perinteinen ympärikäyntikuvasarja suunnilleen maan tasalta. Ukkeleita en keksinyt metsästää skaalaa varten.

Olisi varmaan syytä käydä jossain ostamassa sellainen muutaman tusinan euron kasaanlyötävä kuvaloota, jollaisen näin syksyllä toimistolla. Onhan näilläkin pärjäilty, joskus olen maltanut gimpata ylimääräisiä saumoja /dev/nulliin mutta jos kerran vähemmälläkin vaivalla pääsisi...

Kierrätystä

Muinaisen MiG-29 -projektin alustalaatan otin huvikseni kuviin sekaan, vaikka saattaisi olettaa, ettei jossain 40-luvun alun taistelukenttien lähistöillä ollut ihan tällaisia kaltoinkohdeltuja valettuja betonikenttiä tai -hangaaripihoja. Kuivine ruohotuppoineen ja tuulenpuhaltamine hiekkoineen se jotenkin tuntui silti sopivan teemaan. Erinäköisiä filttereitä arastelemattomampi saattaisi kuulla korvissaan lentoveikkojen laulavan täysin palkein jotain Stuka über Afrika! tai vastaavaa, sakemannit kun olivat kovia vääntämään tosi kummallisia lauluja.

Tunisian hellän sään armoilla

Viimeisiä yksityiskohtia

Olin päättänyt, että tämä vehje ei olisi mitenkään rankasti sotkettu tai säistetty. Auringonpaahtamat siirtokuvat (kts. edellisviikkoinen postaus) riittivät mielestäni hyvin pitkälle. Lähinnä sudin tummanharmaalla (Vallejon RLM 66 -vastike) liukuesterunnut ohjaamon molemmille puolille.

Moottorin jäähdytinsäleikköä hauskoine virneineen vain mustasin vähän kaiken entisen päälle. Käytin vähän mustaa kuivasiveltynä pakoputkistoon ja siitä taaksepäin siipien ylä- ja alapintoja pitkin ja vähän tuossa ohjaamon etupuolellakin. Umpimusta ei ehkä ollut se oikein sävy kriittiselle silmälle, mutta minulle se kelpasi tässä projektissa. Pakokaasusuttu ei myöskään ollut, kuten halusin, älyvapaan voimakas.

Ja miksi noin selkeästi erottuvat liukuesteet? En minä sen ihmeemmin sitä miettinyt kuin että tulipa vähän lisäpiirteitä muuten aika yksinkertaiseen maalikuvioon. Samalla sydämenlyönnillä päätin myös jättää litkuttelun tekemättä.

Melkein unohtui

Aivan näin, hoksasin jotenkin Vallejon mattalakkaa (70520) varmuudeksi sutiessani, että olihan tuossa vekottimessa konekiväärejä eteenkinpäin osoittamassa! Mustan tai lähes mustan asemesta otin ja pyyhkäisin siipitaitteiden hujakoilla piileskelleet nypykät metallisiksi (VMC 70863 Gunmetal Grey) ja niiden päihin mitä pienimmät sysimustat täplät piipunsuiksi. Radistin kk-piippua kuivaharjasin vähän samalla metallimaalilla, kulumia simuloidakseni.

Kylläpä muuten taas oli hiekkavärin olemuksessa eroa, kun malli oli eri lamppusetin alla. Viimeisestä kuvasta vihdoin erotti (jopa puhelimen ruudulta) keltaisen pommiraidan eli tulipa sekin todistetusti dokumentoitua!

Lakatut dekaalit

Taistelu hopeoitumista vastaan

Laiskana sikana sudin kirkasta lakkaa (kiehtovasti Humbrolin purtilossa lukee Matt Cote, mutta lueskelun perusteella minä en taaskaan vaan osannut) vain niihin osiin ja puskurialueelle niiden lähellä, joihin olin heittelemässä siirtokuvia. Kyllä vain, olin käyttämässä siirtokuvia ainaisesta kiroamisestani huolimatta.

Lakkasin siis siipien ylä- ja alapuolilta kutakuinkin samat alueet. Takarungon lakkasin ohjaamon takaosasta pyrstösiiven etureunaan asti. Nokkapuolelle laitoin pienen alueen siltä varalta, että olin heittämässä jotain yksikkötunnuksen näköistä sinne, mutta tätä aliosuutta kirjoittaessani P("laitan yhdenkin ylimääräisen dekaalin") = 45%.

Siirtokuvat

Spoileri: veeäm

Aloitetaan sillä, mitä on odotettu. Olin nykimässä takarunkoon koneen tunnuksiksi S7+AT. Ensimmäinen puoli: ok. Toinen äs seiska taas muuttui ektoplasman neliöjuureksi enkä enää saanut riivittyä ensimmäistä pois.

Kysynkin siis itseltäni: minkä kumman takia minä annan näille aina vaan uusia viimeisiä mahdollisuuksia? Olen joko ääliö tai oppimaton optimisti.

Asiaan

Siipien alapuolille asettelin palkkiristeistä suuremmat, vailla hämminkiä. En ollut niin hullulla tuulella, että olisin laittanut syöksyjarruihin palkkiristiosadekaaleja. Siipien yläpuolille tulivat keskikokoiset palkkiristit ja runkonauhan takapuolelle pienimmät.

Sitten rupesin arpomaan, mitä koneyksilömerkkejä tuohon tunkisin. Päätin silti laittaa ne, vaikka aavistelin tapani mukaan pahaa. Nappasin yhdestä ehdotetusta variantista merkkijonon AT ja laitoin ne lukujärjestyksessä loppupäähän, ounastelin niiden asettelun olevan haastavampaa. Näiden jälkeen otin S 7 -merkkiparit (ei, en halunnut laittaa niitä sentään merkki kerrallaan, jotain rajaa) ja ensimmäinen asemoitui juuri niin kuin sen pitikin. Kuten ylempänä spoilasin, seuraava menikin sitten spagettirullalle ja sain taas kirota vaitonaisesti.

Tästä huolimatta heitin nokkaan tuon hassun kilven, vähät välittämättä siitä, oliko se historiankirjoissa näin. Henkilökohtaisena kommenttina sanoisin, että kilpi oli aikalailla naurettavan iso koneen kokoon nähden.

Mattalakka

Hölskyttelin Humbrolin mattalakkaa vimmatusti, nyt internetin opetettua minut tavoille ja levittelin sitä ympäri konetta. Tuo kama kuivui todella paljon Vallejon vastaavaa hitaammin, mutta hätäkö tässä. Jätin tekeleen kuivumaan loppuillaksi ja yöksi.

Seuraavana aamuna Afrikanvaltaaja näytti tältä. Ehkä olen vain tottunut teräväkontrastisiin kansallisuus- sun muihin merkintöihin, mutta jotenkin tuli sellainen olo, että olisin voinut ammuskella maaleja vähän kevyemmälläkin kädellä. Toisaalta eivät ne huonoiltakaan näyttäneet, vain jotenkin erilaisilta.