Viimeisiä yksityiskohtia
Olin päättänyt, että tämä vehje ei olisi mitenkään rankasti sotkettu tai säistetty. Auringonpaahtamat siirtokuvat (kts. edellisviikkoinen postaus) riittivät mielestäni hyvin pitkälle. Lähinnä sudin tummanharmaalla (Vallejon RLM 66 -vastike) liukuesterunnut ohjaamon molemmille puolille.Moottorin jäähdytinsäleikköä hauskoine virneineen vain mustasin vähän kaiken entisen päälle. Käytin vähän mustaa kuivasiveltynä pakoputkistoon ja siitä taaksepäin siipien ylä- ja alapintoja pitkin ja vähän tuossa ohjaamon etupuolellakin. Umpimusta ei ehkä ollut se oikein sävy kriittiselle silmälle, mutta minulle se kelpasi tässä projektissa. Pakokaasusuttu ei myöskään ollut, kuten halusin, älyvapaan voimakas.
Ja miksi noin selkeästi erottuvat liukuesteet? En minä sen ihmeemmin sitä miettinyt kuin että tulipa vähän lisäpiirteitä muuten aika yksinkertaiseen maalikuvioon. Samalla sydämenlyönnillä päätin myös jättää litkuttelun tekemättä.
Melkein unohtui
Aivan näin, hoksasin jotenkin Vallejon mattalakkaa (70520) varmuudeksi sutiessani, että olihan tuossa vekottimessa konekiväärejä eteenkinpäin osoittamassa! Mustan tai lähes mustan asemesta otin ja pyyhkäisin siipitaitteiden hujakoilla piileskelleet nypykät metallisiksi (VMC 70863 Gunmetal Grey) ja niiden päihin mitä pienimmät sysimustat täplät piipunsuiksi. Radistin kk-piippua kuivaharjasin vähän samalla metallimaalilla, kulumia simuloidakseni.
Kylläpä muuten taas oli hiekkavärin olemuksessa eroa, kun malli oli eri lamppusetin alla. Viimeisestä kuvasta vihdoin erotti (jopa puhelimen ruudulta) keltaisen pommiraidan eli tulipa sekin todistetusti dokumentoitua!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti