Viimeiset komponentit
Ennen päätä piti rakentaa selkäreppu ja jättää se odottamaan. Melkein rupesin optimoimaan asentamalla sen jo nyt, mutta ohjeiden pikatarkistus pysäytti keulimisen ajoissa.
Naamaosa näytti muuten suoraan tutulta, mutta rahtusen turhan pitkältä. Ounastelin tämän korjaantuvan jatkoaskelien edetessä.
Kyllä vain, ninjamaski korjasi pitkänaamaisuusefektin samantien. Hankalinta tässä naamankasaamisoperaatiossa oli saada palikat väänneltyä oikeisiin kulmiin hajottamatta niitä.
Pään erikoinen korkeus johtui näemmä myös siitä, että leuan eteen tuli tuollainen ylimääräinen kynnys. Tämä ei suinkaan ollut mitenkään linjassa vanhan G1-lelun kanssa, mutta kuten ykköspostauksessa taisin mietiskellä, tämä edusti modernimpaa linjaa.
Pään pääosien kasaanlyönti oli aiheuttaa harmaita hiuksia. Sekin silti onnistui ilman, että komponentit olisivat tuhoutuneet tai edes vääntyneet väärin. Ehkä tämä oli näitä yksityiskohtia, yleisten erikoisten kulmien ohella, jota nostivat mallin vaikeustasoa kaakkoa kohti.
Selkäreppukompleksin kiinnittäminen Optimuksen ruhoon oli melkein pelottavan helppo nakki. Takapuolelta ristiselän/kyljen pari lirpaketta oli vielä auki, enkä ollut huomannut sulkea niitä aiemmin, joko tyhmyyttäni tai ohjeenymmärtämisvaikeuksieni takia (kuten allaolevissa kuvissa näkyy, olin lukenut vasemman käden kohdalla kuvaa väärin ja siten Optimuksen vasen käsi ei osoita alaviistoon eteenpäin vaan on ennemmin menossa (tai tulossa) lantiolle odottavaan asentoon).
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti