Villimiehen tiellä
Ennen kun rupesin käyttämään ihan oikeita litkuja, halusin kokeilla moottoriröörien tummentamista jollain toisella tavalla. Läimin ensin yläpuolen yksittäiselle putkirungolle sysimustaa maalia ja pyyhin sen sitten pois. Jäljelle jäi melkoisesti tummentunut mutta silti punapohjainen pinta.
Jatkoin saman kikan käyttöä tummentamalla pohjapuolelta kolmet moottorirungon osat. Minusta tämä toimi jotenkin ehkä kivemmin kuin gunmetalin (tai parin muunkin metallimaalin) päälle vedetty ruskea/musta litku.
Paneelirajojakin
Käytin mustaa litkua (Citadel: Nuln Oil) koettaen pysyä tiukasti paneelirajoissa. Mikä meni yli, sen pyyhin pois. Tämä tietysti tummensi paneeleja jossain määrin siellä missä näin kävi, mutta se ei missään nimessä ollut haitaksi. Elämää nähnyttä koneenpintaa oli kivempi katsoa kuin tuoretta.
Melkoisen yksinkertaista säistystä tässä välissä. Minusta maalipinta oli toimiva. Pitänee (tietysti) verrata kaksijalkaisiin aseveljiin, kunhan joudan.
Ohjaamon lasit
Aiemmissa DCMS-punakoneissa olin käyttänyt kirkkaahkoja vihreitä laseja, joten samalla linjalla jatkettiin (VMC 70942 Light Green). Parasta varovaisuutta noudattaen manasin pienimmänkin pensselini suuruutta tähän touhuun. Maalasin ilmiselvän päätuulilasin, tuon pyöreän tiesmikälietähystyskupolin ja alaetulasin. Vetäisin lasien päälle vielä jonkunmallisen vihreän litkun tuomaan vähän pintaefektiä, mutta se kierros saisi odottaa maalin kuivumista.
Puuttuneita kohtia
Leukaan asennettua LRM-lavettia (Shigunga LRM-20) koristellessani hoksasin, etten edes muistanut mitä kaikkea perus-Shilone oli edes syönyt, joten saatoin olla peräti väärässä siipien laserputkien (2x Diverse Optics type 20 Medium Laser) kanssa! Sarnan wiki tiesi kertoa, että nokassa oli LLas (Diverse Optics type 10 Large laser), joten senhän minä maalasin tuohon ohjaamon oikealle puolelle.
Siipien paneelit maalasin nätisti teräksisiksi (VMA 71065 Steel). Levyjen taakse sijoittuivat oletettavasti tähtäysjärjestelmien sensorit.
Pyrstössä oli myös jotain ilmiselvää mikä oli livahtanut ohi rupisten silmieni, mutta heti kun tiesin etsiä sitä, löysin samantien. Taaksepäin osoittava keskikapasiteetin SRM-lavetti (NCK "Thornbush" SRM-4) sai tumman metallipinnan laukaisuputkia korostamaan.
Piti nostaa hattua CGL-nappien WYSIWYG-mallinnukselle. Aika pienellä vaivalla oleelliset osat oli korostettu ja visuaalisesti löydettävissä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti