Tunkkausta
No niin. Ensimmäisenä piti korjata harmaat jalat ja pää, koska niiden kylmä värisävy ei toiminut lämpimien kanssa. Kylmänharmaa oli myös askeleen vaaleampaa kuin mitä kaipasin, joten plöräytin paletilleni taas aluksi harmaata. Lisäsin siihen kaksi tippaa saksalaista harmaata ja sitten kaksi tippaa punaista (VMA 71003 Red RLM23), ja sekoitin tarmokkaasti. Tämä näytti jo purkinkannellani paremmalta, joten aloitin maalaamalla yhden polven heti vihreän alueen vierestä. Ero harmaissa väreissäni ei ollut mitenkään valtava, mutta miniatyyrin pinnassa kahden eri värillä maalatun polven suhde ympäristöönsä oli kuitenkin mieletön.
Mietiskelin viimeksi, josko saappaiden/jalkojen olisi pitänyt olla vähän vihreään taitetut, jotta se noudattaisi spriteä paremmin, mutta en halunnut tähän ihan liian montaa erilaista väriä. Päätin siis käyttää päässä ja alajaloissa samaa räätälöityä harmaatani.
Nappasin mustaa (VMA 71057 Black) ja maalasin sillä ikkunalasit, AC/10:n suuaukon ja eri tuikkujen ja vastaavien linssit. Sitten kävin saksalaisharmaalla läpi eri venttiiliaukkoja ja vastaavia niitä jo ennen öljylitkutusta korostaakseni.
Vihreiden osien korostus
Sotkin kokeilumielessä neukkulan 3B-vihreään kaksi tippaa kirkkaampaa vihreää (VGA 72730 Goblin Green) ja korostin jonkun verran vihreitä yläpintoja ja kulmia. Vähän samalla idealla kuin miten korostin Archerin punaisia panssaripaneeleja Ferrarinpunaisella, mutta tässä efekti olisi voinut olla selvempikin.
Jatkoin seuraavana iltana korostusjekkujani vähän voimakkaammin. Ensin korjasin näkemäni alimaalatut puunväriset osat, sitten tein ohuita viivoja niiden paneelien kulmiin keltaokralla.
Vihreitä korostaakseni maalasin samanlaisia ohuita viivoja eri kulmia ja paneelien yläreunoja korostaakseni. Nyt en sekoittanut värejä, vaan käytin suoraan aiempaa goblin green -maalia.
Iho- ja metallifiksit
Maalasin isoimmat huomaamani ongelmat piiloon puulla, sitten tein keltaokralla korostuksia lähinnä paneelien yläpintoihin. Tai mikä nyt valoa milloinkin parhaiten kaappaisi.
Lopuksi korjasin jokusen metalliosan (hyppyrakettien suuttimet esimerkiksi) ja lisäsin kattoluukun saranan saksalaisharmaalla. Kai nuo harmaatkin kaipaisivat samalla tavalla jonkunlaista linjakorostusta, ehkä se onnistuisi kylmänharmaan ja punaisen sekoituksella, ilman saksalaisharmaan tummennusefektiä.
Harmaat saappaat ja kypärä
Sekoitin taas uuden ihmemaaliyrityksen: epämääräiseen plöräykseen kylmänharmaata lisäsin kaksi tippaa RLM-punaista. Siitä tuli vähän turhan punaista, joten sekoitin siihen vielä tipan vaaleampaa harmaata (VGA 72749 Stonewall Grey). Tällä maalasin parhaan taitoni mukaan (tirsk) ohuita paneelirajakorostusviivoja.
Ehkä niistä oli jotain iloa. Käytin tätä samaa maalia jonkunsorttiseen tummanharmaiden osien kuivaharjaamiseen, jotta niiden yksityiskohdat hyppäisivät vähän paremmin näkyviin.
Yksilöllisiä tunnisteita
Jotta tälle ei kävisi niinkuin edellisprojektilleni (raivaaja-T-34/76), päätin yksilöidä kävelevän roskikseni nyt, ennen litkutuksia ja säistystä. Kun vekottimen inspiraatio tuli Doomista ja jonkunlainen yksikkö sillekin piti keksiä kodiksi niin eiköhän omistajaorganisaatio ollut jo aika selvä: Union Aerospace Corporation, se sopi BattleTechin korporaatiomaailmaan kuin berserkkilyönti pernaan.
Kuten noista neljästä wikin esimerkkikuvatuksesta näkyi, valinnanvaraa toteutukselle oli. Ajattelin toteuttaa tuon pienillä kolmionmuotoisilla maskiteipinpaloilla ja kahdella harmaalla pallolla. Fiiliksestä riippuen joko samansävyisillä tai sitten vähän tuota sinistä (ja muistikuviani) jäljitellen eri harmailla. UAC-tekstiä en välttämättä yrittäisi tähän skaalaan toteuttaa, logo saisi riittää.
Leikkelin askarteluveitsellä pienen teräväkärkisien kolmion maskaukseen. Se oli noin kolme kertaa liian suuri, joten käytin siitä vain kärjen. Tämän painoin vasemman jalan yläpäähän hyvin näkyvään paikkaan. Päätin testata pohkeissa vielä kahta pienempää logoa, joten jatkoin alkuperäisestä kolmiostani pari jatkopalaa. Olin varovaisen toiveikas, vaikka tiesin että ympyränmaalaustaitoni pensseleillä oli absoluuttisen nollan tasoa.
Hulluuksissani mietin hetken tekeväni tuplapallot eri harmailla, joten aloitin kylmänharmaalla. Ensimmäisen osoittautuessa perinteisen mahdottomaksi, tökin vain pari pallomaisuutta vierekkäin kaikille kolmelle tunnukselle.
Teippien poistamisen jälkeen ei ollut syytä juhlaan, mutta sitä minä vähän odotinkin. Petyin silti osaamattomuuteeni: vallankin vasemman jalan versio oli mätä, pohkeiden tunnusten kanssa vallankin vasen oli siedettävämpi. Silti, huono idea, olisi pitänyt jättää yrittämättä tässä skaalassa.
Kaipa tästä jotain tulisi vielä öljymaalien kanssa puljattaessa. Eikä tätä näin läheltä muuten katsottaisi, maalausvirheet eivät ainakaan omiin paljaisiin silmiini pistäneet mutta kuvastahan niitä saattoi vain hävetä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti