Doomguy Urbie
No tässä se nyt oli olevinaan, UrbanMech maalattuna vähän Doomguyn tapaan, Eldoniusrexin kuvan inspiroimana, mutta ilman Baron of Hell -laumaa ja kirkkaanvihreitä veriläiskiä ja auttamaan köpöttelevää kaveria taustalla. Tuskin näitä kahta yhdistäisi, jollen sitä erikseen julistaisi, mutta tätähän se oli. Originaalitaiteesta unohdin muuten tuon oikean sisäreiden revenneen haalarinpalan verinaarmuineen, mutta tokkopa sitä olisi tuosta nappulasta erottanut vaikka olisin sen sinne erikseen toteuttanutkin.
Union Aerospace Corporation
Kuten aiemmin maalikuviota miettiessäni höpisin, BattleTechin korporaatiomaailmaan Doomin (1 ja 2) Union Aerospace Corporation -konglomeraatti sopi kuin nakutettu, joten tietysti UAC:lla oli omat joukkonsa etteivät joutuneet turvautumaan laitostensa suojelussa palkkiksiin tai perimysvaltioiden sotavoimien suopeuteen.
Kun puhuttiin pelistä, jonka alkutarina on summattavissa parilla lauseella, sen kummempaa virallista alkuperäistä maailmanrakennusta ei ollut, kun Tom Hallin design-dokumentista ei loppujen lopuksi käytetty sen ihmeempiä. Päätin siis ihan omin lupineni, että Doomguy oli sen paras ilmentymä, vaikka mistä tahansa neljästä moninpeliväristä (vihreä, indigo, ruskea, punainen) tai entisistä ihmisistä (zombie, haulikkokessu, minigun-jantteri olisi voinut ihan yhtä hyvin ottaa mallia värikuvioonsa. Tai sitten tuohon vihreän haalarin päälle olisi voinut vetää sinisen superpanssarin! Mikään näistä ei tietenkään sopinut kansitaiteeseen, joten ö-mappiin tuommoiset ideat.
Tätä samaa kaavaa voisi tietysti koettaa toistaa kolmen muun kevyen BattleMechin kanssa ja toteuttaa sillä yksi peitsellinen korporaatiojoukkoja Klaanien, palkkisten tai avaruussoneran (tai mikä lukijan suosikki-inhokkioperaattori nyt sitten onkaan) sekaan riekkumaan.
UrbanMech UM-R60
Kolmenkymmenen tonnin kevyt BattleMech, järkyttävän hidas käkätin, jonka ovelin ominaisuus oli 360° pyörivä torso. Aseistuksena oikeassa kädessä köpöttelevällä roskapöntöllä oli Imperator B - autokanuunaa (AC/10) yhdellä tonnilla murkuloita (10 laukausta) ja vasemmassa kädessään sillä oli Harmon Lightin pikkulaseri (SLas) niitä pudonneiden avaimien etsimisretkiä varten. Kaupunkisotakoneena sillä sentään oli hyppyraketit ja kai se DOA-hyökkäyksen kolmen vahinkopisteen uhka vainolaisen ylärunkoon oli parempi kuin ei mitään.
Kuvat
Maalaaminen oli hauskaa, isoimmat ongelmat aiheutin ihan itse käyttämällä punaista pohjamaalia. Pienellä värialueiden lisäsuunnittelulla ja ehkä maskaamisella olisin saattanut saada siitä kivemman näköisen, mutta olin aika tyytyväinen lopputulokseen.
Ketuiksi tuossa menivät nuo harmaalla harmaalle väkerretyt piskuiset UAC-tunnukset. Kuvittelin kylmänharmaiden erottuvan taktisen tehokkaasti lämpimääntaitetuista harmaista mutta eipä se nyt sitten ihan niin hyvin toiminut. Niillä olisi pitänyt olla mustat ympärysviivat vähintään erottumista varten.
Tyytyväisyyttäni kuitenkin kasvattivat laserlinssit, jotka onnistuivat mielestäni vallan mallikkaasti. Tässä on nyt vuoden aikana tullut testailtua erilaisia uusia metodeja, kuten öljymaalit ja linssiefektit. Mitäs hullua tai aiemmin hullunvaikeana kalupakista poisjätettyä seuraavaksi testattaisiin?
todoList.append("osta se tripodi")
Ajankäyttö
En seurannut ajankäyttöäni sen tarkemmin tälläkään kerralla, mutta aktiivista aikaa kului pari tuntikourallista. Kuvittelin tämän olevan tosi nopea keikka, kun nappula oli pieni ja idea oli kristallinkirkas heti alusta alkaen. Idean kirkkaus tosin himmeni siinä vaiheessa kun piti päättää mikä oli käsissä mitäkin väriä, mutta fiilispohjalla minä tämänkin tein kuten aina. Joten jos hourailisin, että kyllä tähän täysi työpäivä meni, en olisi ehkä arpomassa kamalasti alakanttiin, yli tämä arvaukseni ei ainakaan mennyt, siitä olin varma.
Kuvien käsittelyaikoja tai lätinänkirjoitusaikoja en laskenut tähän, mitä koetin aktiivisella ajalla tarkoittaa 🙃
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti