Lisädetaljoinnin ihmemaailma
Innostuin sunnuntai-iltana maalaamaan lisää yksityiskohtia, enkä malttanut napsia välikuvia. Eikä noista minun vapaan käden tekeleistäni mitään välikuvia kannattanut ottaa, karmeita ne olivat joka vaiheessa.
Tummanharmaat säädöt
Edellisillan metalliosat olivat menettäneet vähän sitä jotain, joten kuivaharjasin niitä kivimuuriharmaallani. Nyt ne olivat paremmat, kun reunoista sai silmällään taas jonkunlaista otetta.
Viimeistelin varoitusraidat puhtaalla tummanharmaalla.
Kevyehköjä pintavaurioita varten lisäsin taas tummanharmaaseen kaksi pisaraa punaista ja täytin neukkusinisiä merkintöjäni punaiseen taitetulla harmaallani. Ero taitetulla ja puhtaalla ei ollut kovin iso, mutta sellainen kuitenkin oli.
Tuo taitettu harmaa oli sen verran hyvä väri mielestäni, että käytin sitä yksinään Sakaranumeroitani varten (Stormcrow 211; Viper 215). Tällä koetin säästää itseltäni hermoja ja mielipahaa, koska limittäin maalatut mikroskooppisen pienet harmaat ja punaiset numerot eivät tupanneet onnistumaan 100% millään kerralla.
Vapaat kädet
Galaksitunnukset koetin toteuttaa maalaamalla salamoiden päälle norsunluisen prötön ja sen päälle tummia täpliä. Se ikäänkuin kuvasti kohtihyökkäävää kummituskarhua tässä skaalassa.
Klaanitunnusten kanssa ongelmani oli taas sama kuin aina, pienet napit ja vähän tilaa. Sekä se olematon taiteellinen osaaminen, tietysti. Maalasin klaanitunnusta varten tummanharmaan ympyrän. Sen päälle sinisen 90° kulmassa olevan asteriskin pienillä vastapäivään pyörivillä kynsimäisillä väkäsillä. Niiden päälle ja sisälle vielä samanlaiset norsunluulla (VMA 71075 Sand (ivory)), sekä karhunpääkökkö keskelle, tummanharmaine silmänenäsuineen. Tai siltä niiden piti näyttää kauempaa, paljon kauempaa.
Stormcrow kaipasi kyllä jotain muuta selkäänsä, nyt takasektorista erottui korostettuna vain ja ainoastaan olkalevyjen peräpuoli, eikä se oikein riittänyt Kerenskin Soturille. Samoin Viperin nyrkit pistivät minut miettimään todella vakaavasti, olisivatko ne sittenkin maalaamatonta terästä. Seuraavalla kierroksella sitten.
Ohjaamolasit
Jok' ikinen lasipaneeli oli kovin pieni tai muuten vain hankalan muotoinen. Maalasin niihin keltaokraa pääväriksi. Linssimäisyyttä varten sotkin keltaokraan norsunluuta ja maalasin pienemmän osan sillä sikäli kuin tilaa oli. Muutamaan Stormcrow'n suurempaan lasiin tökkäsin vielä yhden kirkkaamman täplän.
Keltainen oli jotenkin tosi vaikea väri, tai sitten olin vain surkea joidenkin värien sekoittamiskuvioissani.
Tätä kirjoitellessani olin varmempi siitä, että jo miettimiäni pieniä lisäsäätöjä olisi tehtävä ennen seuraavaa pääaskelta, öljypesua. Kaksikymmentä minuuttia tuhertamista taas takana, laskuri nakutti kohdassa 1h 20min.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti