24.4.2017

Model Expo 2017

Messukeskuksesta moi

Jokavuotiset pienoismallimessut (ja ties mitkä muut) olivat taas edellisviikonloppuna. Tällä kertaa visiittini oli tavallista lyhyempi, kiitos kolme päivää vanhan projektiassistenttiehdokkaan. Projektiassistentti itse taas oli kovin malttamaton, joten oma ihastelu- ja kummasteluosuuteni jäi vähän läpijuoksumaiseksi.

IPMS - Finland

Alkuperäinen ideani oli viedä tuonne peräti pari mallia ihan huvin vuoksi, mutta kuten tuosta johdannosta ehkä saattoi arvata, suunnitelmat ottivat ja muuttuivat vain paria päivää aiemmin. Olisinko tohtint laittaa ne ihan kisaankin mukaan enkä vain kuvasarjan loppupäässä näkyvään display only -luokkaan? No mikä jotten, enemmän vaihtelua ihmeteltäväksi ja naureskeltavaksi.

Taisin pyöriä näitä läpi vähän hassuun suuntaan, mutta minkäs teit, kun kädestä revittiin jatkuvasti. Lentovehkeet ovat aina olleet hienoja, enkä kehtaisi ikinä tuoda omiani rinnalle pällisteltäväksi.









Tuo B-17G oli ihan mielettömän iso. Tällaisessa nuo peilialustat olivat normaalia kätevämmät, minusta. En valitettavasti ehtinyt (saanut) kurkkia, oliko tuo millainen ikkunoista sisäänpäin katsottuna. Näistä kun näkee ajoittain jotain ihan pimeitä sisätilarakennelmia.







Tämä Bf-109E "Musta 12" Lapissa -dioraama oli nätti. Mainittua lintua en sitten löytänyt kuvastakaan.


"Sotasatama"





Sarjistoimintaa! Kuvaus jäi kuvasta, ounastelisin tätä toteuteutuksi sarjakuvaruuduksi.


Tämä syksyinen miinanraivaustuokio oli Projektiassistentin suosikkidio.









Vaunu on aina ollut ruma kuin perkele, mutta nätisti se on taipunut malliksi.















Kilpailun ulkopuolinen Display Only -kategoria




Kah, tutunoloinen pötkylä. Hassua nähdä veekakkosia muissakin kuin mustavalkoruutukuoseissa.









Palikkatakomo

Toki minä koetin käydä leego-osastonkin läpi. Tässä välissä assistentti oli entistäkin kiireisempi matkallaan kohti jotain, mikä pääsi jo unohtumaan. GBC-settiä olisin jäänyt tuijottelemaan paljon, paljon pidemmäksikin ajaksi. Kohteliaasti moduulit oli nimetty noin selvästi.









Kaupungista en saanut ottaa enää kuvia, pahoittelen. Se oli taas hullu kuin mikä ja se on aina oikein.

19.4.2017

Laukaisualusta

Lavetille, häkkyrälle, asetan mä ohjukseni

Paketin osista nämä laukaisutelineen osat olivat kaikken ahdistavimmassa kuosissa. Tärväsin niiden siistimiseen huomattavasti enemmän aikaa kuin niiden yhteenasemoimiseen. Esimerkiksi nuo säädettävät jalat: niiden ja tassujen yhteenliimaaminen oli yhtä sotaa jo sekin, kun asennustapit olivat epämuodostuneisuudessaan quasimodo-luokkaa. Veistä ja liimaa ne silti tottelivat.

Sitten tulikin seuraava tuskan hetki, kun noissa piti mukamas olla jonkunlainen kieleke, joiden päälle tuon deflektorilevyn piti asettua kuin kotiinsa. Pffft.


Annoin pohjalaatan ja tukijalkojen liimauksen asettua hyvän hetken niin, että ne pysyivät kiinni toisissaan mutta eivät vielä olleet niin jumissa, etten olisi saanut oiottua niiden asentoja tarpeen vaatiessa. Liimasin sitten hirveän kiroilun ja vääntämisen kanssa tuon alemmassa kuvassa näkyvän renkaan kiinni ja niiden taas asetuttua aloilleen liimasin puuttuvat poikittaistukiputket kiinni. Aivan jäätävää touhua, sanokaa minun sanoneen.


Tuon häkkyrän päälle tuli rakentaa toinen, irrallinen häkkyrä. Tähän kakkosrenkaaseen asennettiin tuollaiset ylöspäin kaartuvat kilkkeet, parit koristepulikat ja kilkkeiden säätökalikat tai tukipulikat. Ei näistä tietenkään ollut mitään selitystä missään. Samasta syystä en ollut ihan takuuvarma siitä, olinko "siistinyt" ne ihan oikein, kun ohjeen kuvat olivat vähän suuntaa-antavaa luokkaa ja valut jo mainitunlaisesti vähintäänkin kyseenalaiset.


Lopuksi ylempään renkaaseen tuli asentaa kolme lisähärpäkettä, jotka arvelin lähinnä rakettimoottorin sytytykseen liittyviksi laitteiksi. Asentelin ne fiilispohjalta eri asentoihin. Tuo viimeisissä kuvissa näkyvä töröttävä epämuotoinen palanen oli taas yksi mysteeriosa, joka myös näytti aivan karmealta. Mutta kun siitäkään ei ollut mitään tietoa, en lähtenyt tekemään korjaavia toimenpiteitä, ihan siltä varalta, että sen sittenkin tuli olla noin oudosti kuopalla.



12.4.2017

Peenemünden bunkkerien tuotoksia

Ohjusta kasaamassa

Varajärjestelmäsäiliö

Istahdin yhtenä keskiviikkoiltana kasaamaan tätä kummallista rakkinetta. Meinasin hämmentyä tyystin heti kättelyssä, kun ohjaamoputkilo piti kasata parista hassusta, merkitsemättömästä palasta. Pohjalevyssä oli yksi pieni kuoppa ohjaussavaulle, joka ei tosiaan jättänyt paljoa tilaa arvailulle. Siihen se selkeys sitten jäikin, liimasin siis kakkosvaihtoehdon penkin sopivanoloiseen kohtaan ja toivoin, että mikään ei jäisi töröttämään tielle runkoa liimatessa. Sitten liimasin molemmat kiekot taas arvaamalla / perstuntumalla pohjalevyyn.



Runko

Siivosin rungonpuolikkaita hullun lailla, enkä silti ollut varma, oliko kaikki tarpeeksi siistiä. Koesovittelujen ja lisäsiivoilun perusteella päätin pistää koko kalikan karaan hätävaraohjausjärjestelmänsä kanssa.

Ilahduin oikein positiivisesti, sillä vehje liimautuikin oikein nätisti kasaan ja ohjaamokin sopi kuin rukkanen. Moottoripäästä en ollut ihan niin vakuuttunut, mutta annoin sen olla kutakuinkin noin, luottaen enempivähempi siihen, että mallin valmistaja olisi jotenkuten kärryillä omasta tekeleestään.



Siivekkyys

Siivet olivatkin sitten ihan omaa luokkaansa. Tai miksi noita lirpakkeita olisikaan pitänyt kutsua, enemmän ne vastasivat minusta nuolen sulkia kuin mitään muuta, mutta olkoon. Toinen niistä tuntui tai ainakin näytti olevan millitolkulla lyhyempi kuin toinen. Samoin niiden asemoiminen oli jotain kamalaa. Tästä tuli kyllä melkoiset 50-luvun scifi-vibat.


Rakettimoottorin suuttimen taakse tuli pari ohjainsiivekettä, jotka näyttivät minusta skaalaan nähden pari kertaa liian paksuilta. En ruvennut viilailemaan niitä lainkaan, mutta mietin kyllä, että saattaisin ennen pohjamaalailua tehdä  niille vielä jotain. Tai ehkä ne eivät näyttäisi näinkään liian typeriltä, kun niitä katsoisi etäisyydeltä ja maalattuna. Hm.


No, ohjus tuli valmiiksi, vacuformattu ohjaamon kuomu nyt puuttui vielä, kun en ollut maalannut pilotin kuolemanansaa vielä mitenkään. Muuta ei puuttunut. Seuraavaksi kävisin laukaisutelineen kimppuun, kunhan vain ehtisin...

Viime hetken päivitys: maalasin sekä kaukalon että ne pinnat, jotka jäisivät ohjaamolasin alle tummalla harmaalla (VMA 71052 German Grey) ja penkin itsensä ruskealla (VMA 71077 Wood).

5.4.2017

Projekti V/17

EMW A9 - Amerika Rakete

Tämä oli selkeästi hapankaalipäiden Wunderwaffe-linjalla ja kaukana siellä. Radiolla kauko-ohjattava V2-raketti, jossa oli backuppina joku piruparka kyydissä joystick kädessään. Mitä kummaa niiden päissä oikein liikkui, jos mitään?

Käytäköön tässä perinteikkäästi läpi tulevan projektin osaset, eli yhden sivun ihme: rakennusohjeet. Jännästi ohjus itsessään oli noin sata kertaa simppelimpi kuin sen laukaisualusta tai mikä ihme olikaan. Maalausohjettakaan ei tarvinnut kauaa ihmetellä. Yksityiskohdat, kuten punaiset nurkat siivekkeisiin oli tietenkin merkattu rakennuspuolelle.



Palaset valurungoissaan olivat lähestulkoon järkyttävät. pienimissä osissa näytti olevan enemmän purskeita kuin osaa itseään! Ei se mitään, huviprojektihan tämä oli. Siirtokuviin en kiinnittänyt pahemmin huomiota, oli siinä pari palkkiristiä ja kahden osan hakaristit, jos moisiin halusi tuhota hermonsa. Se jäisi nähtäväksi, mutten uskollisena lukijana jäisi pidättelemään hengitystäni.