25.1.2023

Jagdpanzerointia 4

Neljäs sessio

Hieman hyppelehtien rakennuspolku siirtyi nyt palautusrullien pariin. Myönnettäköön, jouduin lunttaamaan näiden omissa projekteissani harvinaisempien palojen suomenkieliset nimet.

Onneksi näitä heppoisia rullia oli vain neljät per vaunun puoli. Vähänkään suurempilukuisina olisin varmaan vielä rikkonut jokusen.


Yllätyin vähän kun ohjeissa seuraavaksi sanottiin, että panssariammeen etureunasta piti leikellä pätkä pois. Tein tietenkin työtä käskettyä. Leikkelylinjat olivat kohtuullisen selkeät, joten arvailulle ei jätetty pahemmin varaa.




18.1.2023

Jagdpanzerointia 3

Kolmas sessio

Kun olin löytänyt toisen sormiporistani, sain jatkettua takapanssarilevyn rakentamista. Tai rei'ittämistä, koska loput tässä vaiheessa asennettavat palikat tarvitsivat kohdistuskolot asennustappejaan varten.

Jännittävästi 66,666...% poratuista rei'istä jätettiin odottelemaan tulevaisuutta. Kunhan ohjeet olivat ajan tasalla, en odottanut ongelmia.

Efektitesti, taas

Seuraavaksi siistin alaetuviistopanssarin asennusta varten. Työkaverien suosittelun perusteella olin kuunnellut erinäisiä yövuorosedän (Uncle Night Shift) pätkiä 'tubessa ja kaveri veti prosessinsa todella pitkälle, minä en haaveillutkaan meneväni samanlaisiin detaljointisyövereihin kuin hän. Ajattelin silti kokeilla yhtä pikkujekkua, jonka näin jossain videossa: panssarilevyjen liitoskohtien leikkausefektin tekeminen / korostaminen terällä (ja myöhemmin tehdyllä pikaisella litkuliimatasoituksella).

Aloitin yhdellä pätkällä. Tulos oli metkan näköinen, eikä syönyt kamalasti aikaa. Jätin tässä välissä muoviliimalla huljuttelun väliin ja työnsin sen johonkin myöhempään aikaväliin.


Ainakin tämän viistopanssarin panssarilevyjen liitospäiden perusteella tämä oli ihan kivan oloinen ja varsin vaivaton temppu. Miten se oikeasti vaikuttaisi lopputulokseen, jäi tietenkin nähtäväksi aivan loppumetreillä.

Alarunkoa

Liimasin taka- ja etupanssaripalat alarunkoon. Telakoneiston osiakin oli asennettuna jo hyvä nivaska, telapyörien jousituspalat puuttuivat vielä.

Ja mitähän tämänkin vieressä oli roiskien maalattu kun pohja oli tuon näköinen?




11.1.2023

Jagdpanzerointia 2

Toinen sessio

Isompien pyörien jälkeen siirryttiin kasaamaan niitä käikäleitä, joihin palautuspyörät kiinnitettiin. Allaolevassa kuvassa toinen oli kasattuna, toinen alkutekijöissään. Valaistus oli vähän heikko, pahoittelen.


Liimasin pari oleellista palaa vaunun perälevyyn, noiden ylläolevien lisäksi. Reiät jäivät poraamatta kun en ollut etsinyt sormiporaani ja loppusessioni kului sen metsästämiseen.



4.1.2023

Jagpanzerointia 1

Ensimmäinen sessio

Tämä kevyesti alimittainen rakentelusessio oli lyhyt, koska aloitin sen dokumentoimalla projektin alkuhässäkät. Ensimmäisten askeleiden aiheina olivat malli nelosen telapyörät sun muut aiheeseen liittyvät. Kalikoiden irroittelu ja alkusiistiminen olivat, kuten kaikki näitä tehneet kai myönsivät, aivan naurettavan kuivaa hommaa.

Toistoa, toistoa, toistoa.



31.12.2022

Projekti VIII/22

Revellin Jagdpanzer

Kehuskelin tarjonneeni kodin mm. tälle mallille kesällä '17 ja jo nyt pääsin sitä rakentamaan. Syksyn kalenteritilanne oli aika kiehtova, joten en odottanut kovin ripeää etenemistahtia. Ehkä tietynlaisen ajankäytön dokumentaation kannalta kirjoittaisin taas postauksen per mallailusessio. Sessiopostailua testasin sattumalta myös vuoden 2017 isoin osin syöneen T-35 -projektin kanssa.

Yleisvilkaisu

Minun työjonooni tämä tankintuhoaja päätyi, kun Tapella ei itsellään ollut käyttöä kaikelle sille mitä oli jonkun nimettömän mallarin jäämistöstä saanut. Muistelisin että tästäkin oli ainakin sen verran puhetta, että työstöä oli aloitettu, joten kaikki palikat eivät välttämättä olleet enää olemassa. Tuskin tuo kamalasti pääsisi haittaamaan, kuuluvat yhdet kuuluisat viimeiset sanat.

Loota

Olinkohan koskaan rakentanut mitään Revellin malleja tässä skaalassa? Joskus mallailun uudelleenaloitettuani kasasin useampiakin 1:72 -skaalan vaunuja kun olivat halpoja ja niitä löysi helposti.


Ohjeet

Mitäpä näistä sanoisi, tarpeeksi selviltä ne ainakin näyttivät. Hassu yksityiskohta oli, että läpyskä oli päivitetty vuonna 1997 eli ihan äsken. Paitsi että siitähän oli jo häiritsevät 25 vuotta jolloin olin itse uunituore lukiolainen.


Palat

Valurankoja oli hyvä määrä, joku prosentti paloista oli jo jossain määrin maalattu. Uusiksi se tulisi kaikki menemään, kunhan nuo ympäriinsä maalatut kalikat eivät olisi maalatut myös liimapinnoiltaan... Pianhan se selviäisi.



Telakenkiä olikin sitten viljalti. Näiden fiksuun kasaansaantiin piti keksiä jotain fiksua, jottei tulisi paha mieli. Vuosien saatossa olen kokeillut pariakin eri tapaa mutta mikään ei ole oikein tuntunut voitokkaalta.


28.12.2022

Valmista: Projekti VII/22

Galaxy Explorer

Viime viikon postauksesta oletettavasti ilmeni, että olin aivan fiiliksissä LL928:n kanssa heti alusta alkaen. Lisäpisteitä myös Projektiassistentti II:lta, joka on leikkinyt avaruuslaivalla pitkät pätkät.









21.12.2022

Avaruuslaiva kasaan

Kuin pikkulapsi

Ihan pikkujolppina en olisi varmaan kasannut kuin ukkelit, ehkä robotin ja jättänyt loput isille kasattavaksi. Siitä on jo hetki, kun noin tein, enkä saa itse nauttia puolestarakentamisesta varmaan enää kovin kauaa.

Alku

Klassinen punapukuinen avaruuslegoukkeli, perusnaamalla. Minulla oli näitä tyyppejä ties miten monta, useissa eri väreissä. Nyt niitä oli taas, uutuuttaan kiiltävinä. Olin jotenkin sanoinkuvaamattoman riemuissani tästä tyypistä. Robotti oli myös metka, perinteikäs muutaman palan rakennelma jolla oli kumminkin ehkä yllättävän paljon niinsanottua luonnetta. Tai sitten katsoin tätä niin vahvojen nostalgialasien läpi, että muilta kärähtäisi järki.


Tekniikkarunko

Galaktisen tutkimusaluksen runko lähti muodostumaan tekniikkalegopaloista. Tuossa ihan keskellä oli nokkalaskeutumistelineen putkisto, nuo takasivuilla olevat lootat jekuttivat minua. Kuvittelin, että päälaskeutumistelineet tulisivat niihin, mutta eivätpä tulleetkaan.



Kovimman ytimen jälkeen koko pohja peitettiin harmailla levyillä. Vain laskeutumistelineiden tassut ja nuo keskirungon repulsorimoottorit toivat vaihtelua. Eipä tätä oltu alhaaltapäin pahemmin katselemassakaan.

Aluksen paraatipuoli ei vielä paljastanut paljon mitään.

Pikkuhiljaa sisätilatkin rupesivat rakentumaan. Olin taas innoissani kun löysin lisää klassikkopalikoita, joita en ollut nähnyt missään muualla vuosikymmeniin.


Takaramppi oli vähän tiellä kun pyrstön sisäänpäinkääntyvää kulmaa kasassapitäviä heppoisenoloisia kalikoita löi paikoilleen. Edistymisen tuntu oli valtavaa tässä välissä, kun aluksen rakenteesta oltiin päästy selvästi jo ulkopinnan puolelle.


Nokka antenneineen

Tietysti paatin nokan kärjessä oli ylösskaalattu versio perinteikkäästä eteenpäinosoittavasta tupla-antennista (tai pakoputkista tai minä niitä ikinä käytettiinkään, myöhemmin niitä käytettiin tässäkin aluksessa mutta eri tarkoitukseen), jotka eivät missään nimessä olleet kenenkään leikeissä lasertykkejä tai mitään vastaavaa, ehei.


Keula sai myös hyvän annoksen greeblausta, tämä rupesi jo muistuttamaan Tähtituhoojaa. Ehkä syy oli aluksen muodossa ja harmaassa värityksessä.


Siivet ympäri alusta

Takapään kyljet olivat jo nätisti paneloidut, sama puuhastelu jatkui koko lopun aluksen kylkiä pitkin. Oikein näyttävät niistä tuli, greebliet jemmasivat samalla vaivalla myös erinäisiä saumoja sun muita.





Sisätilat

Tutkimusaluksen peräpäähän, avattavan rampinoloisen kalikan yläpuolelle, ilmestyi litteä sysimusta laatta. Laatta kellui vapaasti kourussa, aluksen keskipisteen puolella pari palikkaa esti sitä kuitenkin putoamasta ulos asti.


Kas vain, kahdelle tutkimusmatkailijalle löytyi myös sängyt, joissa voi koisia mukavasti happitankit selässäänkin. Kahden tehdessä töitä tai tiedettä toiset kaksi saattoivat olla lepovuorossa.

Lisää vanhoja suosikkipalojani. En muistanut, montako erinäköistä robottia rakensin joissa erilaiset postilaatikkoni olivat joko sen pää, kourat tai molempia.



Tietokoneita

Taas kerran olin täpinöissäni kun löysin tuttuja kuvioita. Olisipa minulla ollut noista perusnäytöistä tämmöisiä litteitä 2x2 versioita aikanaan, rakennelmani olisivat olleet paljon elegantimpia.

Asteroidsiako tuo oikeanpuoleisin näyttö oli pyörittämässä? Kuvatus myös antoi ymmärtää, että ehkä ne nokan tupla-antennit tai pitot-putket olivat sittenkin ehkä asteen, pari aggressiivisempia. Tuo pieni litteä 2x1 -laatta oli semmoinen, joita minulla oli jo aikanaan iso läjä kun niitä käytettiin paljon Blacktron-seteissä (ja M-Troneissa ja varmaan Ice Planeteissakin).

Avaruuslegotunnus! Litteä 2x4-laatta oli kyllä kätevämpi ja monikäyttöisempi kuin ne vanhat 3x6 -luiskapalat, mutta... olisin minä semmoisenkin kelpuuttanut. Tai pari.


Aiempi tietokonepaneeli päätyi ohjaamoon, ehkä ihan luonnollisesti kun toinen näyttö esitti taktista kuvaa. Tykkäsin suuresti pilottien väliin, vaakatasoon asennetusta aluksen tila -näytöstä. Tuplapeukut sille.

Tässä vaiheessa myös ei-piloteille oli kasattu istuinpaikat siltä varalta etteivät kaverit koisineet tai toheltaneet jotain muuta jatkuvasti. Ihan kohteliasta sekin.

Ilmalukko-ovi

Tieteentekoa (ja oletettavasti myös lepäämistä) helpottamaan aluksessa oli myös hieno Star Trek -henkinen sivuunliukuva ilmalukko-ovi. Koska koko sisätila-alue oli lievästi nokkaanpäin kalleellaan, takaseinänkin piti olla vastaavasti vähän vinossa.


 

Matkustamoon asennettin myös jokuset tietokonekonsolit ja joystickit ties minkälie säätämiseen. Samalla valmisteltiin myös yläreunat keltaisia avaruuskuomuja varten.



Kolmen suunnan ohjausraketit olivat nyt yksittäisten isojen kalikoiden sijasta tämmöiset ovelat ämpärisuuttimelliset kompleksit. Olivat ne nyt vähän näyttävämmät näin, ei sitä sopinut kiistää.

Rahtiovet ja peräpää

Matkustamon taakse aluksen takapäätä muodostamaan rakennettin isot L:n muotoiset seinät/ovet, joihin muodostui tarran tai printatun laatan sijasta upotuksella jekutettu alaspäin osoittava nuoli. Metka yksityiskohta.

Takaspoileri ainakin oli hervoton, ja vielä kosmisempi kun sen molemmat puolikkaat yhdistyivät. Melkein rakensin molemmat ovat samalla kerralla, mutta ajattelin kumminkin olettavani omiani niin menin kiltisti ohjeen mukaan yksi kerrallaan.



Moottorit

Ei rahtiovien kylkien hienosäätömoottoreilla mihinkään päästäisi, purtilo tarvitsi lisää rakettimoottoreita. Aluksen takapäähän pultattiin parit kookkaat moottoriröörit vauhtia antamaan.

Joku muukin saattoi saada näistä lisämoottoreista mieleyhtymiä kohta neljännesvuosisadan takaiseen Pimeän Uhkaan ja sen kiiturikisoihin. Jos nämä laittaisi vetämään pientä yhden hengen ammetta kaapeleiden perässä niin ne olisivat Mos Espan kisareitillä ihan kotonaan :p

Mieluummin minä kuitenkin länttäsin ne tutkimusaluksen siipien päälle. Kuvassa näkyi miten Projektiassistentti II oli laittanut valkopukuiset tieteentekijät kilpailemaan jossain lihaskuntotestissä, tai jotain.

Nämä olivat paljon näyttävämmät kuin vähän piiloonjäävät päämoottorit.


Avaruusmönkijä

Avaruuslaiva oli valmis, viimeisenä rakennettavana oli pieni kuuauto tai mönkijä. Yksinkertainen mutta toimiva. Katsokaa nyt miten tyytyväinen tuo kuskikin oli!