Paukkuraudalla on hyvä aloittaa

Rakenteluohje alkoi tornin rakentamisella, joten siitäpä minäkin aloitin. Alun jälkeen tuota järjestystä pitääkin pitää silmällä, etten mene taas sössimään jotain maalauskelvottomaksi. Boksin mukana tornia varten tuli myös yksi Wehrmachtin kaveri, joka tosiaan näyttää ihan sakemannilta eikä täkäläisen armeijan edustajalta. Äijä jääköön siis jotain muuta mallia varten samalla kun tämä vaunu tulee kuulumaan "luukut kiinni"-sarjaan.

Kuningastiikeri - tuttu Korkkareista

Ihan ykkösenä tarkennan edellispostausta ja eritoten Laurentiuksen siihen liittyvää kommenttia. Toki elukkana kyseessä on bengalintiikeri, mutta kun kyseessä on panssarivaunu, käytän tyystin toista nimeä. Sitäpaitsi, olen lukenut nuorempana huiman määrän 70- ja 80-lukujen Korkkareita ja yhdessä niistä koko vekotin tuli ensimmäisen kerran vastaan. Siitäpä tuo nimikin.

Hitto, mistähän noita löytäisi? Mainiota lukemista ja niistä oppii vielä saksaakin. Himmel!

Torni itse
Koska päätin tehdä mallista umpiversion, kaksi ensimmäistä askelta olivat sangen yksinkertaiset. Luukut kiinni ja kahvat luukkuihin. Mietin vähän, pitäisikö noihin aukkoihin koettaa arpoa jonkunlaiset muoviläpyskät, mutta päätin jättää ajatuksen ihan suosiolla sikseen. Päätös oli helppo, koska tuollaiset periskooppilinssit olisivat vain olleet tiellä maalatessa - tai niiden maskaaminen olisi kuitenkin repinyt joko muovilinssit irti tai maalit vaunun pinnasta. En ole ainakaan vielä ihan noin vakavassa AMS-tilassa. Vielä.

Jostain syystä tornin takaosan luukku ei ollut avattavissa alkuunkaan, mikä on vähän hämmentävää. Ainakin aiemmin (joskus vuonna 2002) rakentamani Königstiger tuli tehtyä niin, että kaikki torninkin luukut sai halutessaan auki. Eipä sen väliä, en meinannut rakentaa itse tai investoida sisätiloihin.

Yhtenä pääosana oli luonnollisesti vaunun vihanpitoväline eli 88 KwK. Putkenpuoliskot menivät mukavasti yhteen, eikä saumakohdissa ollut kauheasti viilailtavaa. Koaksiaalikonekivääriä ei ole tässäkään mallissa, aukot vain. Toisaalta, en muista suoralta kädeltä, törröttääkö moinen noista yleensäkään näkyvästi vai ei.

Niin mitkä muutostyöt?

Olen googletellut kovasti jonkunnäköistä referenssiä siitä, millaisia muutostöitä suomalaisiin panssarivaunuihin on tehty. StuGeihinhan valettiin betonia, niiden taistelutilojen seinille laitettiin tukinpätkiä ja takarungoillekin rakennettiin varustelaatikoita. Veli venäläisiltä löytyneisiin Sotkiinkin taidettiin kyhäillä laatikoita, mutta niihin ei näemmä lisäilty lisäpanssarointia ties mistä käteensattuneesta. Ehkä kuningastiikerikin pärjäisi tukeitta ja betonitta, onhan sen runko- ja tornipanssarointi vailla StuG-maisia pystysuoria kohtia. Varustelaatikon paikkakin voi olla vähän ongelmallinen, ei näissä nyt niin kauheasti tilaa ole.

Ehkä osan helmalevyistä voisi heittää mäkeen ja laittaa boksin ikäänkuin roikkumaan kyljestä? Siitä telaketjujen yläpuolelta. Katsoo nyt, onko tuossakaan mitään järkeä vai riittääkö pelkkä maalipinta suomalaistamaan tämän mallin.