Runkoa kasaan

Tornin jälkeen alarunko loputtomine fillareineen on luonnollisesti seuraava askel. Noita kiekkoja on ihan tuhoton määrä, saa nähdä saanko otettua niiden kanssa iisisti vai meneekö kiroiluksi. Ykköstemppu on toki pukata nuo jousituksen palaset paikoilleen (autoista(kin) mitään tietämättömänä en edes yritä vetää hatusta torsion bar suspension -käännöstä) ja vetopyörän kiinnityskilke niiden kaveriksi.

Kun skippaa hitaat kohdat, saa nopeasti valmista aikaan

Siivoilin yhden iltapäivän noita erisorttisia renkaita valupurskeista. Päätin, ettei niihin kannata tärvätä tässä välissä juurikaan enempää aikaa, koska niitä ei voi kumminkaan lyödä vielä paikoilleen. Tämä ihan siitä usein nähdystä syystä, että renkaat ja ketjut olisivat vakavasti alarungon maalauksen tiellä, joten ne on parempi jättää pykälää myöhemmäksi.

Näin minä ainakin teen nykyään, säästyn vähemmällä kiroilulla ja "miten tuonkin tuolta enää korjaa"-hetkeltä. Hyppäsin siis ohjeesta pari kohtaa yli ja jatkoin ylä- ja alarungon kasaamista. Hätäkö niissä, suoraviivaista palojen paikoilleenlatomista tuo pääasiassa on.

Sekava kustomonti-ideani

Työkalujen kohdalla rupesin miettimään, että josko nuo kaikki tai ainakin melkein kaikki löytäisivät tiensä pioneerivälinelaatikoihin sun muihin. Eivätpä olisi ruostumassa ja paskaa keräämässä kyljissä ja perässä. Takarungossa ainakin pakoputkien vieruksille sopisi jotain, kylkeenkin ehkä. Riippuu ihan siitä, miten oleellisia noiden helmapanssarien kuvittelee olevan täkäläisessä maastossa, kuten jo viimeksi mietin.