Lomalla: parveke kuosiin

Hoppu tappaa

Noin puolitoista vuotta tuossa asuttuamme saimme vihdoin itseämme napattua niskasta kiinni ja hommasimme  jotain peittämään tuota masentavan kylmää, harmaata parvekkeen betonilattiaa. Kesän lyhytaikaisella pilkahduksella ei silläkään ollut haittaavaa vaikutusta projekti-intoon.

Lattian peitoksi läiskittiin 30x30 cm -palapelilaattoja. Kaikki päätyivät osoittamaan samaan suuntaan, koska alkutilanteessa oletuksena oli, ettei shakkilautaefekti olisi toteutettavissa pinta-alan asettamien rajoitteiden takia. Myöhemmin havaittiin, että olisi sen sittenkin voinut niinkin tehdä. Jälkiviisaus++.

Kaikenkaikkiaan taisin tärvätä laattoihin pari tuntia parissa erässä. Olisi nuo voinut yhdelläkin kyykkimällä läiskiä paikoilleen, mutta muista aikataulullisista askareista johtuen en vaan ehtinyt.

Kuka sitä lattialla istuu?

Samalla kun lattialle tehtiin jotain, vanhat kokontaiteltavat ja helposti muutettavat tuoli-pyötäviritelmät korvattiin jollain vähän mukavammalla ja pysyvämmän tuntuisella. Setin tuolien, sohvan ja pöydän kasaamiseen meni niihinkin yhteensä pari tuntia kahtena eri iltana.

Helppo ja nopea väliprojekti. Lopputuloksena parvekkeella on tullut istuttua huomattavasti enemmän nyt kuin aiemmin. Mukavampikin tuo on, kiitos kysymästä!

Näpnäpnäp

Suuttimet

Moottorien suuttimet olivat aika jännässä kuosissa. Kuvasta näkee, että tuossa ihan keskellä menee ihan naurettava valujälki. Eipä noiden jonkinasteiseen poisviilaamiseen kauaa vierähtänyt, mutta vähän jäi hämmentämään ihan periaatteesta. Ehkä mallin pohja on vaan jotain niin kaukaista perua, ettei parempaa vaan ole ollut olemassa tai sitten palojen asemointi oli muuten vaan omituinen.

Siivet - tarinoita ilmasodasta

Survoin siivet kiinni runkoon ja jätin koneen katolleen asettumaan niin, että siivet asettuisivat oikeannäköiseen kulmaan. Siitä johtuen muiden ohjainpintojen asentaminen jäi sitten myöhemmille kieroksille. Tosin nyt kun tuo köllötteli maha pystyssä, asettelin päälaskutelineiden luukut paikoilleen. Luukkujen asettelu oli vähintäänkin kiehtovaa, kun niille ei ollut selkeää kiinnityspaikkaa missään. Nyt ne päätyivät paikoilleen lähinnä tukihärdelliensä määräämiin kohtiin kuilujen etureunassa. Laskeutumisvalot sun muut löytänevät paikkansa myöhemmin.

Laskutelineet itsensä kasaan ja maalaan erikseen ja lyön sitten loppuvaiheessa paikalleen, varmaan koko koneen maalauksen jälkeen. Niin lienee viisainta.

Nenäjobi ja ilmanottoaukkoilua

Yksinkertainen on kaunista

Viilailin rungonpalojen liitoskohtia, kun mallin muotoon tuli omituisia lisäkulmia, jotka eivät siihen kuulu. En tohtinut vetää överiksi hiomista siinä pelossa, että pilaisin koko tekeleen. Pienikin parannus oli mietteissäni oleellisempi ja arvokkaampi kuin mahdollisesti pipariksi mennyt täydellisyydentavoittelu. Kas kummaa.

Samalla tohinalla läiskin moottorien ilmanottoaukkojen päät paikoilleen. Erinäköisten siivekkeiden ja siipien liimaamista mietin myös, mutten ollut ihan varma, missä järjestyksessä tuo kone olisi järkevintä kasata. Ehkä laskutelineiden luukut ensin ja siivet vasta sitten? Kenties.

Kilpavarustelua, taas

Vanhuus ei tule yksin

Mennyt merkkipäiväni paljasti mm. tällaista rompetta. Eiköhän noille jotain käyttöä keksitä... Muahhahaahhahahaha!

Ruuvipenkki

Litkuja, pigmenttejä & pinsettejä

Hulluttelu jatkuu

Pilotti

Räpelsin pilotille vyöt, joita ei ilmeisesti sovi kutsua turvavöiksi vaan joiksikin muiksi. Syöksyvyö on tullut terminä vastaan ennenkin, mutta se jotenkin vaan kuulostaa enemmän Stuka-pilotin remmeiltä kuin miltään muulta, vaan mistäs minä näitä kaikkia tietäisin. Joka tapauksessa, silppusin pätkät Tamiyan maskiteippiä ja huitaisin ne äijän olkain yli liittymään tuonne haarovälin tienoille. Päälle sutaisin annoksen Devlan Mudia, siinä toivossa että se toimisi edelleen mainiosti.
Tohinoissani vääntelin taas jekkulanganpätkiä kiemuroille. Tarkoitukseni oli saada aikaan jonkunlaiset heittoistuimen laukaisukahvat. Noista nyt vaan tuli vähän isot mittakaavaan nähden... Kepakko taas on ihan päin honkia, oudon mallinen ja oudossa paikassa. En vaan malttanut ruveta sitäkin säätämään enää.

Työtilat

Migin kaasukahvasta oli yllättävän hankala löytää kivaa ja selkeää kuvaa, tai sitten g-skillini ovat taas muutaman pisteen alakanttiin. Päätin kuitenkin loppujen lopuksi, että tähän malliin sopii yksinkertainen mustaksi maalattava pökäle kutakuinkin oikealle kohdalle sisärungon vasemmassa kyljessä.
Tuhrasin noihin viimeksi askartelemiini mustiin näyttöpalikoihin muutamia vihreitä runtuja kuvaamaan jotain monitoiminäyttöjen näkymiä. Niiden laidoille tökin jokusen punaisen täplän mallintamaan nappuloita ja/tai statusvaloja.

Työvälineet

Tapasin ultrapahamaineisen Lassen viime viikolla yhtenä iltapäivänä tähän projektiin liittyen. Rautatieaseman liepeillä suoritettu tyystin arkisen näköinen muovirankojen vaihtotapahtuma ei herättänyt epäilyksiä muissa kulkijoissa. Mistä oli kyse? No kun mallini oli aseeton ja hänellä oli ylimääräisiä tämän skaalan neukkuaseita... Ilmasta maahan oli teema ja mikäs sen parempaa?

Kuvassa on tarjolla AA-8 -ohjuksia, PTB-1150 -bensatankkeja, FAB-250 -lentopommi, UB-32 M-57 -rakettikasetteja ja S-25OFM -raketti. Aika vihaisen oloista tavaraa (pl. bensatankit) ja sehän vain kelpaa!

Runko

Löin viime töikseni rungon kasaan ja teipeillä tiukennukseen. Nokkaa joutunee vähän viilailemaan ja hiomaan,  se kun näyttä vähän kulmikkaalta tuosta liitoskohdasta. Näkee sen kuvastakin. Yritän kuitenkin pitää itseni ihan kurissa, ettei tämä projekti lähde yhtään enempää lapasesta.