Musta hai hampaineen
Rakenteluprosessi oli aika tyypillinen. Ensin pilotin penkki ja kaukalo läjään ja unohduksiin. Sitten rupesin kasaamaan rakettikasetteja ja ohjuslaukaisimia. Ensimmäisenä olivat vuorossa 80mm S-8 -raketit, pari osaa per kasetti ja ripustimet päälle.
Seuraavaksi kasasin 130mm PSTO:t, mallia 9K121 Vikhr (NATO: AT-16 Scallion) ja niitä tuli aika läjä. Tiedä sitten, mikä noiden teho oli,mutta kuvittelisi kahdentoista ohjuksen riittävän ainakin pariin vaunuun tai vaununkaltaiseen vempeleeseen.
Tuplavatkain
Olen aina pitänyt joissain neukkukoptereissa käytetyistä vastakkainpyörivistä tuplaroottoreista. Ne vain ovat näyttäneet metkoilta (ja OFP:ssä sellaisilla oli eri kivaa lennellä). Näiden rakenteellinen monimutkaisuus oli taas jotain, mistä en ole ikinä ollut sen suuremmin kärryillä, mutta voi hyvää päivää, millainen joulukuusi tähän kopteriin piti rakentaa...
Kopterin runko oli tosiaan kahden palan operaatio, myös kaikki lisäosat sopivat toisiinsa kuin nenät ja naamat. Tämä oli oikein miellyttävää rakenneltavaa. Epämääräisin osa oli tuo konetykki (30mm Shipunov 2A42), joka oli aika heppoinen ja vähän pelkäsin, että se oli katkeamassa kun irroittelin sitä rangasta. Heppoisuuden takia en myöskään porannut sen päätä auki, vaikka mieleni vähän tekikin.
Roottorilavat (6) asettuivat aikalailla nätisti asemiinsa, yhtä alalapaa lukuunottamatta. Pistin tuon askarteluveitsen asentoa tukemaan yön yli, näytti purevan ihan hyvin.
Tässä välissä tosimaailma rupesi olemaan vähän tiellä ja askarteluaika kävi vähiin. Pohjamaalaus tulisi tehtäväksi "kun pystyn" ja maalaus itsessään jäisi tietenkin maalaajan oman innon ja inspiraation varaan. Aiemmin näissä on ollut muutenkin viikkojakin välissä, joten Ka-50:n pariin palataan Projektimutinoissa sitten, kun voidaan. Toivottavasti pikemmin kuin puolen vuoden päästä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti