1.3.2017

Viimeiset rakeiset yksityiskohdat

Sivupeilit ja pyyhkimet

Nämä ne olivat jääneet vieläkin odottelemaan. Sivupeilit vallankin olivat aivan käsittämättömän heppoiset, joten annoin niiden asettua väärinkäytettynä miten halusivat asettua. Joko kuski oli ajanut kuin sika (tyypillistä) tai sitten tässä oli menossa joku tosi mielenkiintoinen kiertoperuutusmanööveri.



Muuta saastaa
Litkutin moottorin ja konetilan Citadelin mustalla (Nuln oil). Jousitukset kuivaharjasin kevyehkösti öljyisellä teräksellä (VMC 70865 Oily Steel) ja litkutin sitten Citadelin ruskealla (Agrax earthshade). Samaa ruskeaa töpöttelin voimansiirtopalikoihin enemmänkin korostaakseni niiden likaisuutta.

Metallimaalilla soheltaessani maalasin raketinheittimen putkien ulostulopäät samalla vaivalla. Tuubeja en ruvennut litkuttamaan vaan ajattelin, että käsittelisin niitä jotenkin muuten vähän myöhemmin.

Näihin olisin käyttänyt kernaasti jossain propagandamatskussa näkemääni Vallejon moottoriöljytahrat- litkua, joka olisi ollut täällä kotonaan, mutta kun ei ole tullut vastaan täällä tai Hobbyscapuassakaan. Nettisivuilla se kulki nimellä Engine Grime (73815), sivun alalaidassa. Vaan kun ei niin ei, pärjäsin ilmankin.



Lasiosat ongelmineen

Olin mietiskellyt lasiosien kohtaloa hyvän aikaa. Joko liimaisin ne aivan lopuksi ja jättäisin ne mahdollisimman kirkkaiksi - tai sitten antaisin niiden likaantua lievästi ohuen yleislikakerroksen kanssa. Kierosti tämä kuulosti kiehtovimmalta, joten maalasin kaikkien lasinpalojen alle niiden kaipaamat värit.

Aloitin maalaamalla pääajovaloihin sun muihin niiden heijastinkupolien teräspinnat (VMA 71065 Steel). Sen jälkeen maalasin rankaan jarruvaloille punaiset (VMA 71085 Ferrari red), vilkkumaisuuksille oranssit (VMA 70733 Orange fluorescent) ja jos noita nyt jäi mainitsematta niin jätin GP-rangan palat koskematta. Maalien kuivuttua liimasin läpinäkyvät kalikat paikalleen erikeepperillä, ihan niin kuin aina muutenkin.



Samalla vaivalla käytin molemmat merkit oviin. Olin sutinut edellisiltana kirkasta lakkaa oviin siten, että tuleva siirtokuva olisi takuuvarmasti asettumassa lakatulle alueelle. Tällä kerralla siirtokuvat käyttäytyivät ihmisiksi, mikä on aina yllätys. Viimeistelin tuon osion taas mattalakalla. Menisipä tuo aina yhtä näppärästi...

Googlettelin selvittääkseni, oliko kyseessä pelkkä neukkumerkintä (Soviet Guards), mutta hah, erinäisten mutkien kautta päädyinkin kuvaan, jossa hippasen modernimman heittimen (BM-30 Smerch) ovessa oli ihan sama tunnus. Mitä sopivimmin vehje oli vielä, artikkelin mukaan, Ukrainaa valtaamassa, joten sehän sopi alkuperäiseen vihreät miehet -teemaani mitä oivallisimmin! Ajopeli oli tosin pari versiota vanhempi, mutta tässä minun versiossani he (439th Guards Rocket Artillery Brigade) olivat liikkeellä myös vanhemmalla kalustolla niin, että voisivat helpommin väittää olevansa ei-venäläisiä, sillä olihan näitä louskuja ties kenen hallussa... toisin kuin BM-30 -kärryjä.







Lasipalat näyttivät mainioilta, peräti komeilta. En voi mennä takuuseen siitä, että takavalot olisivat täydellisen autenttiset, sen verran hassuja nuo löytämäni referenssikuvat olivat. Tein siis parhaani - samassa yksikössä oli vilkku, jarruvalo sekä parkkivalo. Ihmettelin kyllä aikalailla, miksi ihmeessä sotakoneeseen oli laitettu kauhea määrä oransseja vilkkuja, mutta kuten aina sanon: mitäs minä näistä tiedän...

Likaa

Hulluna ideana leikkelin maskiteipistä käsivaralla kaksi pyyhkimenpaksuista kaarta ja liiskasin ne tuulilasiin niin, että tuulilasinpyyhkijän akseli oli sisäaukon keskipisteessä. Lopputulos näytti joltain mielenvikaiselta kiinalaiselta Cars-hahmokopiolta.


Ruiskutin taas hyvän etäisyyden päästä likaa (VMA 71133 dirt) ympäri konetta. Kuten olen ehkä aiemminkin höpissyt, ideana oli käyttää sitä filtterinä, joka vähän tasoittaisi kontrastieroja ja toisi ehkä jotain luonnollisempaa lookkia tähän vehkeeseen. Tai sitten se vain tekisi kaikesta tasapaksun ruskeaa, ei kaikkia voisi aina miellyttää.

Ajattelin sitten, että lisäisin helmapäähän vielä vähän tummempaa ruskeaa. Latasin kynäruiskun uudestaan (Camo Medium Brown (VMA 71038)) ja keskityin lähinnä alapelteihin ja noihin rengaskoteloihin tai mitä ikinä olivatkaan.







Maalin kuivuttua sujautin vihdoin viimein renkaisiin kumit paikalleen ja napsin ylläolevat kuvat. Enkä halua laskea, moneenko kertaan olen korjannut sivupeilejä.

Pigmentöinti

Olin siinä uskossa, että venakkoajokki olisi maalattavilta osiltaan valmis. Kaivoin seuraavaksi esiin pigmenttipurkkini ja kiinnityslitkun ja rupesin sotkemaan. Putkiston yläetupäähän töpöttelin vähän hiilenmustaa, sitten renkaiden ja rungon jemmapaikkoihin (tukirakenne, puskurien sisäpuolien U-mutkat sun muut) harjailin tuoretta ruostetta. Katoille, kansille ja astinlaudoille käytin taas ainakin Burnt Umberia (ruskeaa) Vallejon pigmenttisarjasta, Tamiyan säistysmestaripaletista käytin taas hiekkaa lähinnä niille pinnoille, joilla käveltäisiin eli astinlaudoille ja takakannelle. Tuoretta hiekkaa samasta sarjasta käytin vielä varovaisemmin, vähän heitinpaketin päälle ja muutamaan muuhun korostettuun kohtaan. Renkaita sotkin enemmänkin eri ruskeilla.

Ehkä joku pieni osa jopa tarttuikin johonkin eikä vain levinnyt ympäri ilmatilaa kynäruiskun puhaltaessa. Koetin kyllä tykittää pienemmällä paineella ja vähän kauempaa, samankaltaiselta etäisyydeltä kuin miltä ruiskuttelin tuota aiempaa Dirtiä. Vaan tämä oli jotain, mitä en ollut kokeillut kuin kerran aiemmin, joten opittavaa oli vielä.










Ei kommentteja:

Lähetä kommentti