Runko ensin
Ilta yksi
Alarungostahan nämä aloitettiin, joten niin nytkin. Ennen kun pääsin liimaamaan kaikki 16 tukivartta ja palautuspyörien akselit, niitä piti ensin putsata, jotta ne sai liimattua. Samoin keulasta sekä siihen kiinnitettävien palojen sisäpuolilta piti hioa ja rapsuttaa pois maalia, jotta muovipinnat sai liitettyä yhteen.
Kuten tästä ehkä huomasi, olin kaivertanut palapeliliitosten katkaisukohtiin lisää liekkileikkausruntuja. Se oli ollut hauska efekti Jagdpanzerissa ja harjoittelemallahan näissä parani.
Takapanssarilevyn yläpää näytti vähän kauhistuneelta, mutta kyllä levy paikoilleen asettui.
Ilta kaksi
Kyhäsin runkoa eteenpäin ja kiinnitin kannen paikalleen luottaen siihen, että saisin telakoneiston ketjuineen fiksusti sisään etulokareista huolimatta. Vaunun takapäästä jäi tunkki pois, mutta kai sekin pitäisi kasata ja asentaa. Osan työkaluista ja putkenrassausseteistä saattaisin jättää pois, tai sitten laittaisin ne kunnolla kiinni välittämättä siitä, miten nuoriso vaunua kohtelisi.
Tässä oli pari valkoiseksi maalattua palasettiä, jotka vähän hämmensivät mutta kaikki oli menossa voimakastahtoiseen uusintamaalaukseen joka tapauksessa, joten eivät haitanneet sinänsä. Moottorikannelta puuttui pari kalikkaa ja luukku, keulapuolelta lähinnä konekiväärin piippu, tykin kuljetustuki, sekä ajovalo.
Ilta kolme
Liimasin kiinni puuttuvia palasia. Mitä useamman palan kiinnitin, sitä enemmän maalatut liimapinnat häiritsivät. Olin alunperin aikeissa olla lisäämättä yläkylkiin mitään telakenkäkiinnityksiä, työkalutelineitä tai muutakaan. Päätin sitten, että tekisin tämän aikalailla kunnolla, jotta Projektiassistentti II saisi mahdollisimman kelvollisen vaunun itselleen maalattavaksi ja räpellettäväksi.
Pioneerivälineet ja työkalut itsessään meinasin pikaliimata vasta myöhemmin. Eniten tässä huoletti tuo putkirassaimen tuubi, pysyisikö se miten kiinni kesken innokasta maalausoperaatiota...
Torni tykkeineen
Ilta neljä
Tykki oli yksinkertainen kasattava, suurin määrä hammastenkiristelyä tuli liimapintojen esimaalausten putsaamisesta. En muistanut taas, että Tamiyan ratkaisussa käytettiin pitkää ruuvia tykin akselissa.
En säätänyt tykin peräosan kanssa sen kummemmin, liimasin kamat kasaan ja tykin kiinni torniin. Tornin sisäosia eli tässä tapauksessa luukkujen kahvoja en asentanut, kun liimasin luukut suoraan kiinni. Yli-innokas esimaalaus oli useassa rakentelukohdassa hemmetin pahasti haitaksi.
Tuosta ylemmästä kuvasta piti kehua erikseen sitä, että näissä Tamiyan ohjeissa oli nimetty komponentteja toisin kuin Zvezdan vastaavissa. Minä ainakin pidin siitä, että tiesin mistä suunnilleen oli kyse, jollen tiennyt aiemmin kalikan toimintoa tai nimeä.
Tornikuvassa tykin suojakilven yläpuolella oleva kalikka oli vielä irrallaan. Samoin komentajan luukun kahva oli päässyt irtoamaan joten joko etsisin irronneen kahvan jostain laatikon pohjalta tai tekisin metallilangasta uuden.
Telakoneisto
Ilat viisi ja kuusi
Nyt päätin kokeilla telapyörästön kanssa jotain mitä en ole saanut jostain syystä aiemmin itseäni testaamaan. Liimaisin pyörät toisiinsa mutten runkoon, jotta koko roskan saisi kasaan ketjujen asentamista varten ja irti erikseen maalaamista varten.
Ensin asettelin sisemmät neljä telapyörää paikoilleen.
Seuraavaksi käytin tipan pikaliimaa niihin kohtiin, joihin keskimmäinen tuplatelapyörä ottaisi kiinni. Käyttämäni pikaliima sattui olemaan ärsyttävän hidasta, joten jouduin jättämään ne kuivumaan pidemmäksi aikaa. Ehkä olisin voinut käyttää leivinjauhetta myös vahvistamaan liitosta. Ehkä uloimpien telapyörien kanssa sitten.
Näiden liimausta odotellessani päätin testata, miten oikean kyljen telapyörästön kiinnitystä voisi nopeuttaa tekemällä siitä omalla tavallaan vähän hankalampaa. Tässä ensimmäisessä yrityksessäni minua huolestutti se, että uloimpien telapyörien kiinnitys ei onnistuisi samalla tavalla koska ne eivät koskeneet keskimmäisiin samalla tavalla ja joutuisin vain liimaamaan ne (sisimmät ja uloimmat) yhteen vähän ahtaasti. Liimasin siis nelikot yhteen, jotta vain pienellä pujottelulla saisin keskimmäiset telapyörät liimattua niihin kiinni.
[KUVIA PUUTTUU]
Oikean kyljen lomittaisten sisä- ja ulkopyöräparien kanssa puljaaminen ei ollut kovin kummoinen operaatio sekään, mutta niiden kanssa näpertäessäni muistin jonkun jättävän vääntösauvajousien kammetkin irti. Sitä olisin voinut kokeilla, jos olisin hoksannut.
Unohdin innoissani ottaa välikuvat sekä telakoneiston että ihan ihmeelliselle mutkalle vuosien saatossa painuneiden (kuten jossain aiemmassa kuvassa näkyi, ne olivat jostain syystä nipussa käsiin hapertuneilla kuminauhoilla) ketjujen asennuksesta. Letkutelat olivat jotenkin aina turhan tiukat paluukierroksella, ei tästä kai muuta sanottavaa ollut.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti