Pirkkaniksejä ja maalia pintaan

Sain sitten eilen pohjamaalattua tuon mallin uudelleen (kuten oli alunperin tarkoituskin). Koska parvekkeella on ihan liian pimeää ja kylmää tähän aikaan vuodesta, päätin, että keittiössä voi maalata tuolla ruiskuttimella. Eiväthän nuo Vallejon maalit haise juur' lainkaan, toisin kuin spraymuotoinen pohjamaali.

Kuvassa on toki tykinkuvatus juuri ennen pohjamaalauskorjauksia. Päädyin tukemaan nuo vihonviimeiset fotoetsilärpäkkeet OmniMech-projektien kanssa hyväksi havaitulla pikaliima + erikeepperi -kombolla. Toiseen palaan pikaliimaa ja toiseen kevyt erikeeper-huntu, kun ne lyö yhteen niin koko mössö jähmettyy aika pikaisesti (tällä päästään eroon siitä, että pikaliima kuivahtaa ennen kun palikkaa saa kiinni tai sitten "ei pikaisesti" eli palikat lerppuvat miten sattuu vaikka miten koettaa puristaa niitä kiinni). Samoin tuo erikeepperi tuo vähän lisäkontaktipintaa noiden naurettavan pienten metallilättyjen olemattomiin paksuuksiin... Näyttää ehkä vähän vähemmän siistiltä jos mallia katsoo huonosta kulmasta, mutta onko sillä nyt niin hitonkaan väliä, jos sen mallin saa kerran kasattua tuosta hyvästä? :P

Ensin piti raivata tilaa pöydälle, sitten kaivaa kaikki krääsä kuten ilmapurkki, hengityssuojain ja maalausboksi esille. Jotain oli vielä hukassa. No se ruisku tietysti. Takaisin vaatehuoneeseen penkomaan. Onneksi näin pienessä kämpässä ei mitään voi hukata kauhean pahasti (terveisiä sot.passilleni, missä ikinä oletkaan "helposti löydettävissä).

Olin päättänyt, että FlaKista tulee pääasiassa dunkelgelb, muutamalla naamioraidalla, jotka sotkisin lähinnä kilvenpaloihin ja kuljetuskalustan lokasuojiin ja renkaiden keskiosiin. Isoimpiin yksittäisiin osiin siis. Kun keltainen on ehkä parin maalauskierroksen jälkeen ok, maalaan nuo tykinputket taas mustiksi ja koetan kehittää jonkunlaiset sapluunamaisuudet camoraitoja varten. Finescale modelerin rss-feedin kautta törmäsin yhteen Luftwaffe-kuvioon liittyvään ideaan jota voisi koettaa toteuttaa.

Loppuromut:

Homman jujuna on sapluuna, joka pidetään irti mallista lyhyen matkan päässä ja sen avulla saadaan kevyt, pehmeäreunainen kuvio aikaan. Näin siis teoriassa ja gurujen tekeleissä. Minä en ole guru, kuten on jo saatu todeta.

Tässähän rupeaa olemaan kiire saada tämä tekele kasaan tämän vuoden puolella, viimeiset puolitoista viikkoa kun menevät ulkomailla ja jouluviikolla itselläänkin on matkaan liittyvää arpomista siihen malliin, että hokkuspokkus. Ehtiihän tässä vielä.