Marauder IIC- custom-variantti

Koetan pitää BT-rakennelmani wysiwyginä, joten jouduin vähän arpomaan tuon laitteen speksien kanssa. Ongelmana oli lähinnä, josko haluamani romu sopii oikeasti laitteen sisään vai ei. Aiemminhan olen höpissyt sekä käsiin nakatuista ERPPC:istä, MPLasereista sekä katolla kurkkivasta AutoCannonista (sen suuremmin välittämättä, onko kyseessä normaali AC vai Ultraversio, LBX:ksi en sitä ole koskaan miettinyt, joten se voidaan sivuuttaa suoraan. Niin ja ne Jump Jetit mainitsin ainakin viimeksi.

Näillä lähdettiin, lopputuloksena kustom-variantti Marauder II C:stä, mikään virallisemmista kun ei sopinut rakennettuun malliin. Jotain tällaista siitä sitten tuli lapulle:

Mass	85 tons
Tech/Era	Clan / 3055
Config	Biped 'Mech (Level 2)
Movement	4 / 6 / 2
Internal structure	Endo Steel (130pts)
Engine	340 Fusion
Heat Sinks	21 Double
Armor	Ferro-Fibrous (221pts)
Weapons & Equipment
Type Loc Heat Ammo ER PPC RA 15 - Medium Pulse Laser RA 4 - ER PPC LA 15 - Medium Pulse Laser RA 4 - Ultra AC/2 CT 1 45 CASE Standard Jump Jet RL Standard Jump Jet LL Combat Heat 43 (42)

Tonnit tulivat helposti täyteen mutta Critical Slotteja taisi jäädä kahdeksan tai yhdeksän yli. Viimeiset tonnitkin taisin kuluttaa UAC/2:n lisäammuksiin ihan vaan kaiken varalta. Toki UAC/5:kin olisi mahtunut, mutta jostain syystä /2 näytti kiehtovammalta. Ehkä se johtuu ihan silkasta kantomatkasta, näin tuo pelaa ehkä jotenkin noiden ER PPC:iden kanssa.
Lisäyksityiskohtana siirsin yhdet kaksinkertaiset HeatSinkit käsiin, yksi kummankin ER PPC:n taakse, niin kuin ne ovat mallissakin. Jetit eivät tosin sopineet torsoon joten jouduin alistumaan kohtalooni ja pudottamaan ne jalkoihin. Aina ei voi saada kaikkea mitä haluaa.

Kiehtovaa, eikö totta? Tuolla voisi koettaa pelatakin joskus, selkääni minä saan aina oli alla mikä tölkki tahansa. Ehkä meikäläisen "hakkaa päälle"-pelityylissä olisi korjattavaa? Toisaalta, se tuntuu enemmän ClanLike-tyyliltä kuin varovainen ja varman päälle pelaava. Pääasia, että on mukavaa.

Marauderin detaljointia

En sitten malttanut odottaa edellispostauksen julkaisua pidempään kun jatkoin jo logojen parissa. Galaksilogo oli jo paikallaan, joten muutama Klaanilogo ja vaunun numero piti ainakin saada sopimaan johonkin. Pienen käsissäpyörittelyn jälkeen päätin, että torson kylkiin tulee yksi per puoli ja vasempaan jalkaan yksi. Numero, joka sekin piti ensin vetää hatusta, tuli loppujen lopuksi oikeaan jalkaan ja sielläkin takaosaan.
Sakaratunnusta (mikä tahansa Sakarasta 1 Sakaraan 5) tai pilotin arvomerkkiä en taida ruveta sentään miettimään :)

Klaanilogon maalaaminen vapaalla kädellä oli toki huomattavasti helpompaa näin ison skaalan malliin kuin piskuisien peliminiatyyrien kylkiin. Luonnollisestikaan räpellykseni ei ole verrattavissa 1:1 oikeaan logoon mutta minusta se on ihan tarpeeksi selkeästi tunnistettavissa ja juuri siihen pyrin. Enkä minä taidottomana osaa piirtää tuota(kaan) yhtään missään skaalassa muutenkaan, joten tämähän menee ihan hyvin näinkin ;)

Oikea kylki

Pyrstö numeroineen

Vasen kylki

Nokkaosasto, linssitkin ovat paikoillaan

Testasin myös tuohon katolla majailevaan AC:hen Tamiyan Burnt Carbon -pigmenttiä. Kai se siihen sopii. Tässä vaiheessa jäljellä on lähinnä käsien lyöminen paikoilleen ja siinäpä se kutakuinkin sitten onkin. Saas vaan nähdä, maltanko tehdä sen loppuun ennen Warhammeriin siirtymistä...

Nerokkaasti valoa vasten kuvattuna taas, mutta ehkä tuo putken suuaukko näkyy jotenkin

Uusi vihreämpi yritys

Maalata suhauttelin torson ja kädet uusiksi Vallejon saksalaisella vihreällä ja kokonaisuus näytti huomattavasti mukavammalta. Ehkä nuo ekstralevyt saattavat pistää jonkun silmään, mutteivät minun. Tästä jatketaan myös Warhammerin kanssa, kun siihen asti päästään.

Huomasin kynäruiskiessani, että tuo purkki-ilma tuppaa käyttäytymään kummallisesti käytön aikana ja mitä vähemmän pöntössä on ilmaa, sitä nopeammin niin käy. Ehkä tuo jäähtyy liikaa ja sen takia ruiskusta ei enää tule maalia ulos lainkaan. Uudella purnukalla saa maalailla ihan rauhassa, mutta näin loppuviidennekselleen ehtiessä ei saanut yhdellä rysäyksellä maalattua kuin 'Mechin toisen käden. Tämä taas johtaa ylimääräisiin taukoihin ja turhaan huolestumiseen siitä, saako mitäkin tehtyä.
Ratkaisu on siis jo viime syksynä mainittu kompressori.

Jos vaikka ennen kesäloman toista puolikasta...

Siinä samalla kun puljasin ylätorson kanssa, viimeistelin jalkojen maalauksen. Kuten Camospecsissä (ja aloituspostauksessani) sanotaan, jalkoihin ja pohkeisiin tulee roiskia punaista maalia kuin Steel Viperien verta konsanaan. Koetin tällä kertaa olla innostumatta liikaa tuon hurmeisen roiskeen kanssa.

Kun avainkomponentit olivat kuivuneet, siirryin vihdoin viimein räveltämään deltajien parissa. Minusta BattleMecheissä ja OmniMecheissä tulee olla cautionia (sitä mustakeltavinoraitaista varoitusmerkintää), muuten jotain oleellista puuttuu, eikä se ole hyväksi mallille tai sen rakentajalle. Ajattelin silti pitäytyä aisoissa ja valitsin muutaman paikan, johon caution-raita sopi ihan rungonmuotojenkin perusteella. Molempiin tykkipodeihin kaksi länttiä per puoli ja torson etu-ja takaosiin käsien kohdalle pienet raidat. Näin ne erottuvat mutteivät vie kaikkea huomiota.
Samalla vaivalla maalasin Vallejon Oily Steelillä kaikkien Jump Jet -suuttimiksi tulkitsemieni suuttimien osat, tykkien suuaukot ja takarungon härpäkkeen, jonka olen päättänyt laskea Heat Sinkiksi. Viimeksimainitun litkutan vielä jollain ruskealla, muut saavat olla niin kuin ovat. Kauniiksi lopuksi maalasin oman näkemykseni Omega-Galaksin logosta oikean jalan ulkosyrjään. Minusta se onnistui ihan mukavasti.

Tuolle nokan kilkkeelle pitää vielä keksiä jotain, kutsun sitä ohjaamon ikkunaksi vaikka onkin enemmän robottiosan muotoinen. Ehkä kiiltomustalla litkuttaminen tekee sen, mitä haen takaa? Muuten tässä ei ole kauheasti tekemistä jäljellä, pientä siistimistä ja loppujen logojen ja yksikkönumeroiden väkertäminen paikoilleen. Niin ja ne jalokiviefektit, mutta ne ovat todellakin vuorossa vasta kun kaikki maalattava on maalattu.

Fiksailua - tai ainakin epätoivoista pelasteluyrittelyä

Tuossa kunnossa nuo rupiset ylätorson ja tykkipodien osat ovat. Ei kelpaa minulle, vaikka tietyssä mielessä tuon näköinen jälki voisi käydä PPC-boltin tai LLaserin hivelemästä lonkasta tai jostain. Löin sitten pienet läpyskät puolimillistä polystyreenilevyä päälle, olin vielä viilaillut reunoja hippasen kapeammiksi niin eivät ehkä törröttäisi liikaa.

Ei se ainakaan huonommalta näytä. Otin ja pohjamaalasin koko roskan sitten uusiksi, eihän tuota saa enää pelkällä normimaalauksella enää minkään näköiseksi... Eivätkä nuo lätyt minua haittaa, tekeleen kun ei ole tarkoituskaan olla kuin tehtaalta juuri marssinut ;) Jatkan tässä joku päivä Wehrmachtinvihreällä, jos se näyttäisi paremmalta. Sehän nähdään pian!

Se aika lomien välissä alkoi taas

Lomareissu oli ja meni, avoppilamatkalla mukaan tarttui taas tuliaisia, kuten hyvältä matkalta pitääkin. Marauderin fiksaamiseen ja Warhammerin kanssa samojen ongelmien ehkäisemiseen setti Tamiya Puttya ja 0,5mm styreenilevyä. Testasin toki tuossa toissailtana, josko ruman kohdan päällelitkutus auttaisi. Ei auttanut.
Otan sitten ja pistän muutaman palikan kokonaan uusiksi, mitä muuta minä tuolle enää keksin? Ehkä läiskäisen pätkät muovia torson & tykkipodien arpia jemmailemaan. Kattoo ny, mutta niin kauan kun sää pysyy helteisenä ja kalenteri arjessa, en taida jaksaa spraymaalailla muutenkin jo kuumalla parvekkeella ilta-auringossa.

Uuttakin piti tietysti hommata, eihän tämä muuten ole kivaa. Yhdessä kaupassa silmiin iski Kugelblitz-malli, mutta halusin tukea suosikkilelukauppaani Gijónissa (Capua Hobby's) niin jätin väliin. Tässä aikojen saatossahan olen kyhännyt nyt erilaiset Tiikerin päävariantit, joten seuraavana vuorossa ovat Pantterit, ainakin Panther ja Jagdpanther, joka nyt päätyi TODO-jonon hännille.

Tämän hetken ideana on vetää kolmivärikamon päälle kevyt kenttäwhitewash, niin kuin vanhalle Leevillekin tein. Nyt ehkä vaan paremmin.
Toivossa on hyvä elää :P