Uusi vihreämpi yritys

Maalata suhauttelin torson ja kädet uusiksi Vallejon saksalaisella vihreällä ja kokonaisuus näytti huomattavasti mukavammalta. Ehkä nuo ekstralevyt saattavat pistää jonkun silmään, mutteivät minun. Tästä jatketaan myös Warhammerin kanssa, kun siihen asti päästään.

Huomasin kynäruiskiessani, että tuo purkki-ilma tuppaa käyttäytymään kummallisesti käytön aikana ja mitä vähemmän pöntössä on ilmaa, sitä nopeammin niin käy. Ehkä tuo jäähtyy liikaa ja sen takia ruiskusta ei enää tule maalia ulos lainkaan. Uudella purnukalla saa maalailla ihan rauhassa, mutta näin loppuviidennekselleen ehtiessä ei saanut yhdellä rysäyksellä maalattua kuin 'Mechin toisen käden. Tämä taas johtaa ylimääräisiin taukoihin ja turhaan huolestumiseen siitä, saako mitäkin tehtyä.
Ratkaisu on siis jo viime syksynä mainittu kompressori.

Jos vaikka ennen kesäloman toista puolikasta...

Siinä samalla kun puljasin ylätorson kanssa, viimeistelin jalkojen maalauksen. Kuten Camospecsissä (ja aloituspostauksessani) sanotaan, jalkoihin ja pohkeisiin tulee roiskia punaista maalia kuin Steel Viperien verta konsanaan. Koetin tällä kertaa olla innostumatta liikaa tuon hurmeisen roiskeen kanssa.

Kun avainkomponentit olivat kuivuneet, siirryin vihdoin viimein räveltämään deltajien parissa. Minusta BattleMecheissä ja OmniMecheissä tulee olla cautionia (sitä mustakeltavinoraitaista varoitusmerkintää), muuten jotain oleellista puuttuu, eikä se ole hyväksi mallille tai sen rakentajalle. Ajattelin silti pitäytyä aisoissa ja valitsin muutaman paikan, johon caution-raita sopi ihan rungonmuotojenkin perusteella. Molempiin tykkipodeihin kaksi länttiä per puoli ja torson etu-ja takaosiin käsien kohdalle pienet raidat. Näin ne erottuvat mutteivät vie kaikkea huomiota.
Samalla vaivalla maalasin Vallejon Oily Steelillä kaikkien Jump Jet -suuttimiksi tulkitsemieni suuttimien osat, tykkien suuaukot ja takarungon härpäkkeen, jonka olen päättänyt laskea Heat Sinkiksi. Viimeksimainitun litkutan vielä jollain ruskealla, muut saavat olla niin kuin ovat. Kauniiksi lopuksi maalasin oman näkemykseni Omega-Galaksin logosta oikean jalan ulkosyrjään. Minusta se onnistui ihan mukavasti.

Tuolle nokan kilkkeelle pitää vielä keksiä jotain, kutsun sitä ohjaamon ikkunaksi vaikka onkin enemmän robottiosan muotoinen. Ehkä kiiltomustalla litkuttaminen tekee sen, mitä haen takaa? Muuten tässä ei ole kauheasti tekemistä jäljellä, pientä siistimistä ja loppujen logojen ja yksikkönumeroiden väkertäminen paikoilleen. Niin ja ne jalokiviefektit, mutta ne ovat todellakin vuorossa vasta kun kaikki maalattava on maalattu.