21.2.2012

Kissapedon raidat

Mitä normaali nuori mieshenkilö tekee, kun pääsee perjantai-iltapäivänä töistä ajoissa, eikä viikonlopuksi ole mitään erikoisempaa suunniteltuna? En tiedä noista muista, mutta minä suksin kiireellä kotiin ja nykäisin ensimmäisenä kompuran käyntiin. Sitten rupesin maalaamaan tankkiani sammaleenvihreäksi. Hyvistä työolosuhteista on otettava kaikki irti, kun voi.


Hämmentäviä kontrastierottomuuksia
Kun vaunu oli vihdoin saatu maalattua luonnonmukaisesti, oli tietysti aika ruveta sotkemaan sitä. Muoto on rikottava, sanovat asiasta jotain tietävät. Joten kahdesta vaihtoehdosta valitsin ruskean, koska mietin, että jos räimin ensin ruskeat läiskät ja alueet sinne tänne, on noiden hiekanväristen kapeampien raitojen piirtely helppoa. Tuumasta toimeen: maalasin suurinpiirtein etukäteen päättämiäni alueita ruskeaksi muutaman maalauskierroksen aikana. Maalin vielä ollessa puolikosteaa myhäilin tyytyväisenä, kun puuha oli etenemässä mukavasti.

Vaan kuinkas sitten kävikään?
Ennen tämän iltapäivän raitamaalailua pyörittelin palasia käsissäni ja ihmettelin, miten pieni kontrasti noilla kuivuneilla väreillä onkaan. Eipä se toisaalta mikään hirveä ongelma ollut, vaunun kuvioksi kun ei ollut tulossa mikään lapsuudesta tuttu "väritä lokerot, joissa on 1 värillä a", vaan jotain ihan muuta. Jos vihreä, ruskea ja harmaa menevät sekaisin, limittäin ja lomittain, niin luonnollisemmaltahan se näyttää.

Otinpa sitten harmaan maalin käyttöön ja rupesin sohottamaan huomattavasti pienemmällä aukolla. Oma osaamisvajeeni johti siihen, että parissa kohdassa maali pääsi kasaantumaan nuivasti, roiskin ihan liian läheltä. Pintaan syntynyt kuvio ei toki ole lähelläkään tornifirman taannoisia kuvioita, sakemannien väreillä tuo olisi ollut ehkä kuin kotonaan.

Pthyi
Johtuen joko maalin väärästä laimennussuhteesta, erheellisestä paineesta tai molemmista, rakkine syljeskelee edelleen. Kuvista näkynee. Ei se vähänkään kauempaa ole huonon näköinen, pehmeähköt reunat ja kaikkea, mutta läheltä jälki on hetkittäin aika rivoa. Minusta ainakin.
Uskoisitko, jos väittäisin että tässä on haettu liike-efektiä?

Eipä sillä, en minä kuvitellut, että olisin saanut tuon ykkösyrityksellä juuri sellaiseksi kuin halusin. Tästä seuraavana askeleena on varmaankin nohevasti unohtamani pyrstön raidoitus, jos sitä kaivataan. Muutoin vihreitä ja harmaita alueita voisi korjailla vähän niillä paikoin, joissa harmaata raitaa tuli joko liikaa tai muuten vaan hölmösti.

Unohdin raidoittaa takaosan ns. kokonaan. Oho.

 


Saas nähdä, tuleeko korjailemisesta jälkeä vai meneekö väkevämmin kohti metsää... Mutta mikäs siinä on metsään ajellessa, kun vaunu painaa 70 tonnia. Brum brum brummm 8)

Ei se tästä kulmasta näytä ollenkaan huonolta...

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti