Fillarinperkeleet

Noiden telapyörien kanssa on mennyt aika huolella aikaa. Todellakin hyökkään seuraavaksi jonkun vähäpyöräisemmän kimppuun, näiden tiikerimallisten kanssa meinaavat välillä mennä hermot. Vaan kun niihin malttaa panostaa vähän niin luulisi, että lopputulos on hosuvaista parempi. Ainakin väliköistä paistavista maalaamattomuuksista pääsee eroon, kun ei laiskottele ja mieti tavalliseen tapaansa "kyllä ne tosta välistä piiloon maalaa" ja ole taas vaihteeksi väärässä.

Pikkuvirittelyä

Selailin jostain syystä erinäisiä referenssikuvia, enkä nyt millään muista, mitä olin alunperin edes etsimässä. Eturunkokuvasta silmille pomppi samantien fikkarin virtajohto, jonka olin itse tyystin unohtanut. Eipä siinä sen kummempaa, löin valonheittimen kasaan ja paikalleen nököttämään. Kun liimaus oli asettunut, kaivoin jekkulankarullani esiin ja rupesin virittelemään kaapelia paikoilleen. Jekkiksen jäykkyydestä johtuen tuon lyhyen piuhan kuosiintaittelu vei yllättävänkin paljon aikaa ja kiroilua, kun se oli jatkuvasti vääntymässä väärään suuntaan. Vaan mitättömän pienellä vaivalla pykättiin hilpeä - oleellinenkin - yksityiskohta.

Tällä menolla päädyn vielä kokeilemaan, miltä lentokonemallareista tuntuu kun ne vetävät jarruletkuja, moottorien erinäisiä piuhoja ja mittaritaulun taakse jääviä johtomyrskyjä... joita kukaan ei tule koskaan näkemään valmiista mallista. Mutta ovatpahan paikoillaan, nih!

Arkistojen aarteet

Jekkulankaa metsästäessäni kaivelin tonnilaatikkoani ihan siltä varalta, että jokin näyttäisi kätevältä. Yllättäen silmiin pisti pari rangallista melkein vuosikymmen sitten rakennetusta 122H63:sta (Neuvostoliittolainen D-30) jääneet ammuslaatikot. Eivät nuo pommilaatikotkaan mitään hillittömän pieniä ole, saattaisivat jopa sopia tuohon takakylkeen. Pikkuisella koesovittelulla olin keksivinäni paikankin.

Boksit ovat siinä kunnossa, mihin ne aikanaan unohdin.

Kai noista jonkunlaiset PVäl-laatikot saa? Ainakin taistelulapiot sun muut kammet sopivat noihin ihan mainiosti, ellei peräti loistavasti. Olisivat myös poissa tieltä ja sitä rataa, eivätkä pikkuroippeet ehkä hukkuisi liian helposti. Tehokkaasti haalistuneiden muistikuvieni mukaan roinan siistinäpitäminen oli kutakuinkin ykkösprioriteetti, järjestys toisena.