17.2.2012

Pääsinhän minä maalaamaan


Arjenharmaa pohjatyö
Aloitinpas vaihteeksi minikuvatuksella noista palikoista, joista olen höpissyt kyllästymiseen asti viime aikoina. Selvennyksenä niille, jotka eivät joko lue ajatuksiani tai jotka eivät pidä ajatuksenjuoksuani yhtä selvänä kuin minä itse: etualalla nuo helmapanssareiksi - parempaa nimeä tietämättä - kutsumani pätkityt osat, niiden yläoikealla tulevat PVäl-laatikot ja ylimmässä reunassa luonnollisestikin ajolaitteiston näkyvimpiä osia. Maalaamattomat napaosat ovat toki niitä, mihin kiinnityspultit(?) tulevat, en siis unohtanut niitä. Tai siis: en ole vielä niin perverssi, että maalaisin nekin metallivärillä vain koska tiedän, että ne olivat oikeastikin sellaiset vaikkei niitä ikinä nähdä missään.

Katse horisonttiin
Otin siis vihdoin itseäni niskasta ja rupesin roiskimaan Gray Primeria osakokonaisuuksien pinnoille. Torni ja runko olivat tietysti olennaiset osat, niiden lisäksi jätin moottorien ilmanottoaukkojen filtteriverkkojen kehykset (!) erikseen, samoin kuin erinäiset yhtenä palana valetut vetoköysiviritelmät. Onnistuin taas hajottamaan yhden niistä aika pahasti, joten pärjätköön kahdella. Ajattelin jotenkin, että nuo ovat selkeästi irralliset osat, joten ne saatettaisiin naamiomaalata erikseen muusta vaunusta. Tai niin minun maalarimestarini ainakin tekee, hiljaa siellä takana!


Siinä kaiken muun röhnän seassa vaununkin taannoinen olotila. Tai ainakin se vähä, mitä siitä tuossa näkyy. Onhan tuossa vielä siistittävää, mutta pääosa maalipinnan peiton puutteista johtuu ihan työtilani huonosta valaistuksesta ja siitä, ettei luonnonvalokaan ole ollut iltamaalailun kannalta suosiollista. Siksipä tämäkin etenee vähän hitaasti, kun maalailu onnistuu hyvin aika pienessä aikaikkunassa ja arki-iltapäivinä on ajoittain muutakin tekemistä kuin istua tässä :) Mutta kyllä se tästä johonkin etenee.

Salamavalo tekee kaikesta aika kauhean näköistä, paljaalla silmällähän nämä ovat paljon tummempia ja enempi Panzergraun oloisia. Eikä sekään olisi huono idea vaunulle, vaikkakin tätä tölkkiä miettiessä historiallisesti epätarkka idea ja minä olen jo tekemässä jotain ihan muuta.

Mutta ei se panssarinharmaa Kuningastiikeri olisi ollenkaan ruma....


Sudin noita ketjuja vähän metallimaalilla eilisiltana, lähinnä "hampaita" ja ulkokehän kulutuspintoja. Ehkä innostun sohimaan jotain moskaa noihin pintoihin vielä myöhemmin, mikä tietysti vaatisi uuden metallikierroksen, muttei se nyt niin justiinsa ole.

Kameran valvovan silmän takana
Kuvien ottamisen jälkeen otin asiakseni maalata kaiken tuolla Lifecolorin setin tarjoamalla Moss Greenillä. Ehdin saada osan kuntoon, mutta loppu jää viikonlopulle. Sen jälkeen alkaakin arpominen siitä, millainen naamiokuvio tuohon sitten yritetäänkään saada. Lopuksi katsellaan, mitä pintaan loppujen lopuksi syntyi ja miten se on taas jotain ihan muuta kuin mitä mielessäni kuvittelin.

Vaan niin aina, oppimista tämä touhu on edelleen ja varmaan hamaan loppuun asti. Toivon vaan, että tässä jonain vuonna jonkinlaista edistymistäkin saattaisi olla havaittavissa :P

2 kommenttia:

  1. Jos salama vääristää, niin miten jos kytkisi sen pois ja nostaisi virtuaalifilmin herkkyyttä? Esmes 800 ASA riittää aika hyvin normaalioloissa kuvaamiseen salamatta ilman että puuroutuu (mitä tapahtuisi jos vetäisi herkkyyden sinne teoreettiseen 16 000 maksimiin) tai valkotasapaino häiriintyy.

    VastaaPoista
  2. Koomassani onnistuin unohtamaan, että salama-automatiikan saa poiskin :P WIP-kuvia tapaan ottaa tuolla nysisatasella, siinä ei ole mitään jäätävää määrää asetuksia. Eli turhaan valitan, itsehän minä nuo työkalut valitsen.

    VastaaPoista