7.3.2012

Lisää paloja pinoon

Hidastempoisen rakentelun tuoreimmat edistysaskeleet ovat olleet pieniä. Nykäisin nuo edelleenkin helmapanssareiksi kutsumani roikaleet paikoilleen samoin kuin PVälLaatikot. Liiman kuivuttua sotkin vähän kuraefektiä ketjuihin ja muuten vaan olellisiin paikkoihin.


Verrrrrrta
Kun puuttuvia paloja oli enää mitättömän vähän jäljellä, päätin että konekiväärit saavat olla seuraavia. Ihan tyylin takia halusin niiden suuaukot avonaisemmiksi kun umpimuoviset pulikat näyttävät vähän pöhköiltä.

Sormiporani vajaat milliset terät ovat tuollaiseen kairailuun hippasen liian isoja joten otin koaksiaalikonekiväärin piipun toiseen käteen ja xacton toiseen. Pienen ja varovaisen pyörittelyn tuloksena oli oikein siisti konekivääri. Paikalleen, hops.

Komentajan kk oli seuraavana ja viimeisenä vuorossa. Sama homma sen kanssa. Viimeisellä hetkellä otteeni tosin otti ja lipesi peukalooni. Auts.

Maalasin molemmat sen suuremmitta välikohtauksitta. Tornin kk:ta en tosin ehtinyt vielä heivaamaan paikalleen ennen kuvien ottoa.


Vaurioita
Huomasin eilisiltana, että kuskin luukusta on hävinnyt kahva. Mitään mielikuvaa tai aiempaa huomiota en ole mokomasta tehnyt, enkä toisaalta löytänyt irtopalaa mistään. Huokaus. Kaipa tuolla jossain on varakappale tai pari. Muuten koko tekele tuntuu pysyneen kuosissa enkä millään keksi, mitä kummaa olen tehnyt tuolle yhdelle kahvalle, milloin ja miten muka.

Jollei tässä tule muuta vastaan, rupean arpomaan kansallisuustunnusten, PS-rekisterinumeron, vaunun nimen ja sen sellaisten kanssa. Siirtokuvia en ole harrastanut aikoihin kun niiden kanssa puljaaminen ei ole mukavaa, yritän ennemmin tuhrata kuvatukset itse. Näyttävät miltä näyttävät, itse väittäisin kehittyväni vähitellen. Hi-taas-ti.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti