Ikiärsyttävät siirtokuvat

En ole koskaan pitänyt siirtokuvista. En pidä niistä nytkään. Enkä usko pitäväni niistä myöskään tulevaisuudessa.

Leikkaa, liota ja liitä

Parhaan ja vähiten (itseäni) ärsyttävän lopputuloksen aikaansaamisen mahdollistamiseksi leikkelin kaikki siirtokuvat mahdollisimman tiukasti ääriviivoja nuollen. Näin niiden ylimääräinen liimapinta olisi mahdollisimman pieni. Joidenkin tarrojen pienuudesta johtuen niissä oli ihan hävyttömän vähän tarttumapintaa, mikä taas hidasti niiden paikalleenasettelua jossain määrin.

Arkilla oli erinäinen määrä "ylimääräisiä" dekaaleja, eli sellaisia, joiden käyttöpaikkaa ei oltu merkitty mihinkään, enkä ummikkona tiennyt tarkemmin, mihin kummaan niitä olisi sopinut läiskiä. Muutama vaikutti tankkausmerkinnöiltä (tai miltä tahansa täyttö- tai huoltoluukkujen tunnisteilta). Jätin ne siis pois ja tyydyin siihen, mitä ohjeissa sanottiin.

Kätevästi paria siirtokuvaa oli ylimääräisiä (nuo punaiset täplät ylärungossa ja sivuvakaajien rastit), mutta jostain kumman syystä siipien NO STEP -tekstejä oli alimittaisesti, muistaakseni kaksi alle ohjeen vaatimuksen. Samalla vaivalla kaksi noista "älä vaan kävele tässä"-merkeistä meni peruuttamattomasti rullalle, joten vasemmassa siivessä on huomattava vajaus. Jos olisin taas ollut fiksu, olisin tehnyt näitä symmetrisesti, enkä ensin kaikkia yhteen siipeen ja sitten toiseen, ongelma olisi ollut mitätön. Mutta kun tarrat olivat menneet tähänkin mennessä paikoilleen vain kevyellä kiroamisella, en odottanut ongelmia. Tiedä sitten, miksi juuri nuo olivat niin ongelmallisia.

Nokkapuolta katsoessa huomaatte, että vain vasemmalla puolella on tuo pöllömerkki. Ehkä se ei oudoksuta, koska olen ainakin itse tottunut siihen, että nimenomaan vasemmalla puolella on se mikälie kuva, joka koneeseen on maskotiksi otettu. Paketti ohjeineen tarjosi pöllön molemmille puolille, mutta toinen pöllö oli kanssani eri mieltä ja meni solmuun. Samoin tekivät hermoni ja heitin koko palleron pois äärimmäisen turhautuneena.

Suorassa ovat

Jopa noissa laskutelinemöteissä on joku merkintä

Swoosh!

Eipä noissa kai muuten mitään, näin kaikkien selvinneiden ollessa jo paikallaan, mutta kun ne pistävät silmään niin ikävästi. Hopeoitumiseksi tuota efektiä muistaakseni nimitetään. Koetan jaksaa vaivautua kaivamaan maalipurkkieni seasta sen "matt finish"-purkin ja sutia sitä sitten ympäri ämpäri.

Isot pojat ne huutelevat aina, että ennen dekaaleja ja säistämistä pitää ensin vetää kiiltävä lakka mallin pintaan ja niiden jälkeen mattalakka. Mutta kun en minä ole ikinä jaksanut välittää ja vaivautua. En siis nytkään, mutta ehkä olisi kannattanut.

Sitten joku vielä jaksaa ihmetellä, miksi kummassa maalaan merkinnät ja tunnukset kernaammin. Tässä on esimerkkiä kerrakseen, nih! Tai no, mikäs minä olen kertomaan muille, miten omaa harrastustaan harrastaa :)

Loppusotku

Maalasin siipien valot, oikean vihreäksi (VGC 72029 Sick Green) ja vasemman punaiseksi (VMC 70926 Red). Näiden kuivahdettua sudin koko mallin parin eri istunnon aikana Vallejon mattalakalla (70520 Matt Varnish). Ehkä se auttoi vähän tuohon ärsyttävään hopeoitumiseen tai sitten ei. Otin uteliaisuuttani pari kuvaa:

Ensi kerralla katsellaan vihdoin niitä harjoituspommeja. Lupaan sen, eikä mallissa / mallille ole minusta enää mitään muuta tehtävissäkään...

Litkutus

Pyrstösiipi

Kai siitä on jo muutama viikko, kun tuosta pyrstösiivistöstä huomautettiin. Model Expon oletettuna aattona kävin vasemman sivuvakaajan kimppuun ja uudelleenasettelin sen suoraan. Kenties sain sen nyt tuettua niin, että pysyisi ojossa niin kuin syytä olisi. Liimauksen kuivuttua fiksailin maalipintaa pikaisesti ihan pensselillä.

Litkutus

Kävin hetken läpi litkuvarastojani ja päätin vetää mallin päälle Vallejo-harmaata (VMW 76516 Grey - "for grey & dark vehicles"). Olisi minulla ollut tummempaakin litkua tarjolla, mutta ajattelin tuon sopivan tähän ihan mukavasti.

Koko muun koneen vedin Vallejon kamalla, mutta teräksiset tykin ja nokan bensaluukun sutaisin Citadelin Badab Blackilla. Tuo purkillinen oli vanha ja ehkä lopputuloksen perusteella enemmän mömmöä kuin litkua, päätin heittää sen pois tämän jälkeen. Miksi käytin tuohon mustaa enkä samaa harmaata? No juuri sen takia, että minusta teräksenharmaan tummentaminen harmaalla ei ehkä näyttäisi hyvältä, toisin kuin mustalla tai ruskealla. Ruskea taas ei olisi mitenkään istunut tähän käyttötarkoitukseeni, joten mustalla mentiin.

Jollei tuosta muuta etua ollut, niin paneelirajat näkyvät vähän selvemmin. Kaikki on varmaan muutenkin paremman näköistä, kun revin nuo ohjaamokuomun teipit irti. Sen jälkeen koko koneessa on toivottavasti hippasen enemmän ilmettä.

Seuraavaksi taidan harkita kyllä siirtokuvien kanssa kiroilemista. Siihen tulee uppoamaan helposti tunti, pari. Yhdellä istumalla en usko saavani valmista. Niiden jälkeen vilkaisen tunnistusvaloja, ohjuspuolustussuuttimia (silputin & soihdutin) ja muuta pientä.

Pommimutinaa

Lasse huuteli aselastirutinoihinikin joku viikko sitten. Sain tässä yksi ilta vihdoin katsottua, mitä tuossa pahamaineisessa "Ilmasta Maahan" -askissa oikein olikaan sisällä.

Rautapommeja, rakettikasetteja ja sen sellaista. Luulen, että jokunen ehdotetunkaltainen siniseksi maalattu harjoituspommi (mk 81 ja/tai mk 83, mitä siinä nyt olikaan) voisi sopia teemaan mitä oivallisimmin. Silti, tästä härpäkkeestä ei tule edes keskinkertaisesti lastattua, aion nimittäin päästää mopon käsistäni A-10A:n kanssa vähän myöhemmin.

Yksityiskohtien maalaamisvaihe

Huokaus

GAU-8 Avengerin ulostulopään maalaamista ennen maskasin enempivähempi hetken mielijohteesta koneen nokasta ilmatankkausluukun. Saman minuutin sisällä maalasin (VMA 71065 Steel) sekä tykin putkiston että tuon luukkualueen parilla hassulla ruiskun suhauksella. Myöhemmin teippejä irroittaessani sain mitä suurimmaksi riemukseni huomata, että teippi vei mukanaan viipaleen tummaa maalia ja sain sitten korjata sen käsipelillä.

Pienet mutta oleelliset yksityiskohdat

Jos noiden nokan palojen lisäksi jokin piti muistaa, niin ylösvedettyjen päälaskutelineiden renkaat. Yleensä tapaan maalata ne grey-blackillä, mutta koska koko mallin päämaalipinta on niin synkkä, se ei ehkä olisi ollut tarpeeksi erottuva. Kontrastin takaamiseksi maalasin ne siis ihan tasamustalla (VMC 72051 Black). Renkaiden heikosti näkyvät keskiöt taas askarruttivat: pitäisikö niidenkin olla samaa tummaa väriä kuin muunkin koneen, vai olisivatko ne normaalin käytännön mukaan vaaleat? Jotenkin yksi ja sama sopisi koko vempaimen henkeen, mutta päätin väijyä noita viimeksi kehumiani referenssikuvia. Lopuksi päätin, että olkoot koko kone samassa harmaassa, vaaleat keskiöt kun paistaisivat inhasti silmään.

Mahdollisen litkuttelun kannalta ohjaamomaskiteipit ovat saaneet olla paikallaan. Ihan kaiken varalta, olisi nimittäin aika nuivaa pilata kuomu ihan vain omaa typeryyttään loppuvaiheessa.

Moottorit

Moottorien detaljointiin en osannut oikein ottaa kantaa. Mietin, että jos maalaisin lapaosat ensin mustalla ja sitten kuivaharjaisin niitä kevyesti metallivärillä ja suttaisin pakopäätä vähän tummemmalla. Takapään pienempien röörien sisäpinnat maalaisin varmaankin mustiksi. Kai niistä jotain tolkkua ottaisi vaikka varjoon tuppaavatkin aina jäämään.

Model Expo 2015

Model Expon pienoismalliosasto (IPMS sitä ymmärtääkseni edelleenkin pyörittää) oli kai samaa luokkaa kuin toissavuonna, kun viimeksi kävin. Jos olisin saanut jotain näyttökelpoista ja valmista aikaan, olisin pudottanut sen muiden mallien sekaan ihan huvikseni. Ehkä sitten ensi kerralla, minä vuonna se sitten onkaan.

Enemmittä mutinoitta, tässä on nivaska kuvia. Lähes kaikkia kuvia on kropattu ankarasti ja joka ikistä on kutistettu vähintäänkin kolmasosaan alkuperäisestä, ei niitä muuten kannata tähän läimiä.

Näitä on sitten hippasen vajaa sata. Teitä on varoitettu.

IPMSFi

Dioraamat

Tästä minä pidin oikein kovasti

Kuksaankin joku oli keksinyt tunkea jotain...

Figuurit 

SS-upseeri siellä jossain

Lotta astumassa palvelukseen

Kokoelmat

Lentävät vekottimet

Ju-88 A/4

Mielettömän ison koneen ikkunalaseja jäin tuijottamaan lähes suu auki

Konepelti auki olevia konemalleja näkee täällä yllättävän harvoin

Sotaisa maakalusto

88FlaK37 eli täkäläisittäin 88 ItK/37

Autot

Pahoittelen taas, kuten kai joka vuosi, että minä en ymmärrä autoista mitään. En siis osaa arvostaa niistä tehtyjä mallejakaan sillä tasolla, mitä ne ansaitsivat. Osaan lähinnä kummastella "Ohhoh, onpas hienosti tehty" ja "Onpas mielettömiä yksityiskohtia".

Palikkatakomo

Vuodesta toiseen ihastelen palikkatakomon ständiä. Odotan vaan innolla sitä aikaa, että projektiassistenttini kasvaa vielä vähän ja ehtii legoikään. Toivottavasti.

Pienemmät kokonaisuudet

Käsittämättömän siisti raketti Tintistä Kuun kamaralla

Tasohyppelypelihahmoja

Century tank eli TIE Crawlerkin löytyi!

Keisarillinen ylivoima on aina oikein

Piskitappelu oli vänkä

Kaupunki

Jostain syystä tuo vesiefekti toimi minusta upeasti

Koetin kurkkia innokkaasti kaikkien talojen sisään outojen yksityiskohtien toivossa

Monaco?

Ei ihan yhtä suunnaton ständi kuin vuonna '12 mutta melkoinen kuitenkin

Fantsuu

Ei pistänyt silmään :/

Kauhea lauma kuninkaita tai jotain, matkalla linnaan

Siinäpä se lähinnä olikin, hämmentävää. Veneistä, kaupoista ja junaradoista en tällä kertaa saanut otettua mitään fiksuja kuvia. Hauska niitä oli kuitenkin katsella useammalla eri ständillä.

Olikohan tämä lentokykyinen vaiko vain staattinen kauniste?

501:n ständiltä löytyi myös onnekkaasti hänen kuninkaallinen majesteettinsa, Keisari parin henkivartijan saattamana.