Sikamaisuuksia

Kuomuprojekti

Otin tässä vaiheessa asiakseni pistää ohjaamon lasit kuntoon. Yleinen lähestymistapa ei ole itse keksimäni, vaan nappasin sen joltain youtube-videolta ja olen todennut sen muutaman testin perusteella vallan toimivaksi. Ensin siis maalasin lasien pokat sisäpuolelta tummanharmaiksi (VMA 71052 German Grey) ja samalla vaivalla sudin sillä myös koko ohjaamotilan. Tämä maalausaskel ei ole videolta, vaan toimivaksi toteamani hyödyllinen toimenpide tässä vaiheessa.

Maalin kuivuttua vedin palojen yli pätkät maskiteippiä niin, että kaikki oli varmasti peitetty. Painelin kulmat kiinni ja kuplat pois. Jo tässä vaiheessa oli havaittavissa, että maalatut sisärajat näkyivät kivasti teipin läpi.

Viiltelin terävällä askarteluveitsellä selkeitä rajoja pitkin niin, että saatoin vain vetäistä ylimääräiset teipit mäkeen. Lopputuloksena olivat siististi maskatut lasipalat suojattuina ja maalia kaipaavat raamit olivat perin alttiita horisontissa väijyvän kynäruiskun iskulle. Kaikki meni siis nappiin.

Ennen lasien liimaamista pistin tähtäinhäkkyrän kiinni kojelautaan. Näemmä erikeepperiä oli lörpähtänyt vähän enemmän kuin olisi ollut tarpeen, mutta ehkä selviämme tästä, kun se kerran kuivuu läpinäkyväksi. Eikä sitä nyt niin paljon mennyt.

Kone säppiin

Askartelusession päätteeksi rupesin sulkemaan ohjaamoa umpeen. Aloitin läimimällä liimaa tuon avautuvan kuomunpalan reunoihin ja painoin sen paikalleen. Ketale yritti irvistää takaa, joten otin pätkän teippiä avuksi. Seuraavaksi suttasin etulasinkin reunat erikeepperillä ja iskin kiinni.

Pari ylimääräistä tursunnutta liimapisaraa hieraisin peittämään mahdolliset raot paremmin. Olin luottavainen siihen, että tälläkin kerralla rakennelma olisi tiivis ja sisätilat turvassa ruiskuavalta maalilta.

Pohjapuoli kuntoon

Tähän väliin rakennettavaa oli enää aika vähän jäljellä. Rustasin kasaan päälaskutelineet ja liimasin ne kuiluihinsa luukkuineen päivineen. Vähän nuo telineisiin liitettävät luukunpalat olivat rimpulamaisia, mutta pysyivät ne sentään kiinni.

Hyvin ohikiitävän hetken ajan mietin, että jättäisinkö nuo telineet irralleen maalausta  varten, mutta kun olin jo laittanut nokkatelineen kiinni, ei näiden irtijättäminen enää tuntunut kovin fiksulta idealta. Luulen, että jos jatkaisin lentelykoneiden pykäämistä vielä kahdeksan mallin verran, saattaisin ehkä jo viimeisen kohdalla muistaa, mikä olisi ehkä järkevin lähestymistapa. Tai sitten en. Nyt ainakin saattaisin jättää koneen tassuntyngilleen seisomaan yläpintoja maalatessani.

Oleellisen äärellä

Kaikki ovat varmaan riemulla odottaneet tätä hetkeä. Asensin jäätävän määrän ripustimia koneen hardpointteihin. Tällä kerralla ne ladattaisiin niin täyteen, ettei sekaan mahdu.

Muistelisin tätä kirjoittaessani, että ainakin yksi kuuden murkulan ripustin oli tarjolla näihin kiinnitettäväksi. Jätettäköön loadoutin pähkäily kuitenkin myöhemmäksi, seuraavaksi nimittäin maalataan!