Maalimurkuloita

Pohjamaalaus

Jälleen kerran prosessi alkoi pohjamaalauksesta. Vauhtiin päästessäni maalasin punaisella vaunun kansipuolen uudet osat, luunvärisellä murkulat, poikkirangan ammuspaketit, fotoetsivälilevyt sekä ylärungon uudet sivusisäseinät.

Seuraavaksi maalasin valkoharmaalla sekä konekiväärin ammussetit sekä kranaattihyllyjen pystyvälilevyt. Samoin maalasin valkoiseksi nuo paikoiltaan irronneet A-palat (alemmassa kuvassa sinisessä maskiteipissä).

Kranaattien pohjamaalien kuivuttua ruuttasin kaikki parin maalauskierroksen aikana kuparisiksi (VMA 71067 Bright Brass). Maalin peittävyys ei ollut ihan täydellinen, joten kävisin niitä käsin läpi vielä myöhemmin.

Näihin upposi aikaa jokunen ilta, kun kaikki palaset piti maalailla molemmin puolin, enkä halunnut hosua ja maalata pohjamaalia osittain märälle palalle. Sormenjäljet eivät sopisi noihin ensinkään. Kynäruiskuttelujen kuivuessa lisäsin alarunkoon vähän lisää väriä, maalaamalla tornin alle jäävän koneen osan moottoriharmaalla.

Maalaus

Tässä välissä maalasin pensselillä kaikki kranaatit uusiksi. Kuvassa yläruodossa roikkuvat kk-ammuspaketit näyttivät samansävyisiltä, mutta näin ei ollut: ne maalattiin tummankeltaisella.

Kynäruiskutteluvaiheen päätyttyä hetkeksi maalasin kaikkien kranaattitelineiden hyllyosat harmaanvalkoisella, poislukien ulkoseiniä vasten kuuluvat viistot osat. Telineiden ulkoreunat tulisin maalaamaan punaruskealla.

Tässä välissä rupesin valikoimaan maalausohjeen mukaan, minkälaisia murkuloita milläkin hyllyllä oli. Tarjolla oli neljää varianttia, joista yhdessä oli kuparinvärinen kartussi ja musta kranaatti; muissa oli mustanpuhuva kiillotettu metallirunko ja erilaisia kranaattivariantteja (vihreä runko, suurempi tai pienempi metallikärki sekä musta kranaatti teräksisellä sytytinkärjellä). Harmittavaisesti minulla ei ollut näistäkään niin minkäänlaista hajua, mitä kukin oli toiminnallisesti olevinaan.

Netti oli jännästi (taas) ja kirjavasti eri mieltä murkuloiden värityksistä, mutta minä nyt olin noudattamassa kiltisti maalausohjetta. Mm. allaolevassa referenssikuvassa mustat ja vihreät kranaatit olivat erikokoisia ja -muotoisia. Mallin ammukset taas olivat kaikki samasta muotista valettuja, joten siitä ei ollut apua.

Rakkaan RNG:ni avulla valikoin kasan ammuksia ja maalasin niiden kartussiosat metallimustalla (VMA 71073 Black). Noita referenssikuvan labeleita miettiessä valintani oli todennäköisesti aikalailla epärealistinen, koska ymmärtääkseni panssarinläpäisevien ammusten kanssa kysyntä oli kovempaa kuin tarjonta. Loput murkuloista olisivat sirpale- tai ontelokranaatteja. Tietysti torniinkin oli tulossa pari telineellistä kuulia, ei tämä vielä tähän loppunut.

Maalasin kranaatteja taas useamman session aikana. Vihreät kranaatit maalasin oliivinvihreällä (VMA 71092 Medium Olive) ja mustat sillä itsellään (VMA 71057 Black).

Vihermustien patruunalaukausten sytytinosat maalasin asiaankuuluvasti (ohjeen käskemänä) teräksisiksi. Sytyttimet olivat joko lyhyitä tai pitkiä, sattumanvaraisesti valittuna.

Muistaessani maalasin vihdoin metallimustalla palosammuttimen kylkipannan, jotta sekin olisi vaunussa kiinni jollain selkeällä tavalla. Pikkujuttu sekin, mutta oli vähällä unohtua. Liimasin A-kalikat sekä ruotopalan ajoissa kiinni kranaattihyllyjä odottamaan ja paikoilleen ohjaamaan.

Asennus

Ennen liimausprosessin aloittamista kävin vielä viimeisen kerran kaikki komponentit läpi, jotta kukin olisi varmasti oikealla paikallaan. Muutama oli päässyt eksymään väärään pinoon, mutta ne iskivät onneksi aika helposti silmään ja kaikki olivat tunnistettavissa.

Etummaisten ja taaimmaisten telineiden taakse liimasin fotoetsitakalevyt, mutta keskimmäisten levyt eivät yksinkertaisesti sopineet mitenkään järkevän näköisesti sinne minne ne käskettiin laittaa. Eipä noita (ensimmäistäkään koko kuuden setistä, jos tarkkoja oltiin) maalausohjeessakaan ollut, joten päätin jättää ne välistä.

Tölkki rupesi näyttämään jo kohtuullisen ahtaalta. Onneksi tähän ei ollut tarkoitus tunkea saman skaalan ukkeleita, siinä hommassa olisi hajonnut paljon.

Kaiken tämän jälkeen halusin nähdä, mitä tuosta näkisi ulos jos tornin ottaisi aikanaan irti. Aika mitättömän vähän, kuten allaolevista kuvista ilmeni.

Kulutin tässä kuvattuun osaan projektista pitkälti toista viikkoa aikaa. Osittain siksi, että otin niin varovasti ja jätin puolimaalatut kilkkeet kuivumaan koko yön yli.