Jagdpanzerointia 27

Säistyssessio 2

Minulla on kokoelmassani kahdenlaisia pigmenttejä. Osa niistä on Tamiyan rasioita, joissa on kolme kovaa "pigmenttipastillia" lokeroissaan ja kaksipäinen harja/sieniapplikaattori. Näyttävät vähän meikkisysteemeiltä. Loput pigmenttini ovat eläneet jauheena omissa purkeissaan.

En ikinä keksinyt kovin hyvää metodia pastillityyppisiin, lähinnä kostutin applikaattorin sienipuolta sitouttamislitkuun, hieroin sitä pastilliin saadakseni kaapattua materiaalia ja sitten sörkin töhkää malliin. Jauhetta taas käytin joko tuolla samalla tavalla tai sitten nappasin sitä kuivaan harjapuoleen ja levittelin ympäri mallia, ja räimin kynäruiskusta sitouttamisnestettä kauempaa päälle ja toivoin kovasti etten ampuisi ilmanpaineella värijauheitani samalla ympäri taloa.

Ei mitään kovin fiksua tai oivallisesti toimivaa, siis. Törmäsin jollain youtube-kanavalla pätkään jossa öljyvärisäistyksen lisäksi jannu käytti pigmenttijauheitaankin maalin tavoin, sekoittamalla ne ohentimeensa. Työslackin miniature-painting -kanavalla ääneen mietiskelyyni vastattiin että kyllä Abteilungin ohennin toimi niiden kanssa, joten rupesin testailemaan.

Valitsin putelikokoelmastani muutaman: tuore ruoste (Vallejo Pigments 73118 Fresh Rust), tumma teräs (AK Interactive / Pigments / Dark Steel), ketjuruoste (AK Interactive / Pigments / Track Rust) sekä hiilenmustaa (Vallejo Pigments 73116 Carbon Black). Annostelin, vasemmalta oikealle, terästä, tuoretta ruostetta ja mustaa. Telaketjuruosteen jätin viime hetkellä pois testistäni, kun olin jo sotkenut ketjuja mielestäni riittämiin.

Sitten tiputin pipetillä jokusen tipan ohenninta purujen sekaan. Ennen niiden käyttämistä sekoitin niitä tietysti litkuksi, jotta minulla olisi jotain muutakin kuin märkiä paakkuja vaunuuni sotkettavaksi.

 

En räiminyt työvaihekuvia eri mömmöistä, vaan tuhrasin ensin pigmentti kerrrallaan ja otin kuvatukset lopuksi. Aloitin hiilenmustasta, jota sörkin pakoputken päähän ja kanuunan päähän.

Ruostetta olin käyttävinäni varovaisesti ja pienissä määrissä taktisiin kohtiin. Ensimmäisenä kohteenani oli vaunun takapään ketjupanssari, jonka ruosteisuuden monipuolisuutta halusin kasvattaa. Tökin ohutta ruostemössöäni yleensä sinne tänne, keskittyen enemmän paikkoihin joihin seisova sadevesi voisi jäädä, mutta en liian yhdenmuotoisesti.

Lisäsin ruostemössöä myös pakoputkitynnyrin yläpäähän ja levittelin annoksia myöhemmin blendaussiveltimellä ohuemmiksi. Takakannelle lisäsin ruostetta muutamaan kohtaan, kuten tunkin yläreunaan, sekä pariin saranaan (tuossa varatelapyörien ja leikkurien välissä etualalle oli yksi selvästi näkyvä kohta). Samoin laittelin moottorin ilma-aukkojen vierelle tuohon kuralaudalle ruostetta muutamaan vesiansaan.

Telakoneiston puolella käytin lähinnä tummaa terästä, sivelin sitä aika vallattomasti telakenkien ohjaushampaisiin tmv, vetopyörien hammastuksiin ja palautuspyörien kulutuspinnoille, sekä telakenkien anturoihin (mitä ne sitten oikeasti olivatkaan nimeltään).

 

Toistakymmentä tuntia myöhemmin

Nappasin muutaman kuvan seuraavana iltapäivänä nähdäkseni mitä tuli tehtyä. Vallankin tässä ensimmäisessä kuvassa kuskinpuoleisen valon tyvessä ruosteläiskät olivat vähän voimakkaampia kuin olin hahmotellut.

Nämä puolestaan pysyivät aika hyvin kurissa, ehkä joku voisi kommentoida sitä miten maalipinta ei ole kärsinyt mutta se oli silti ruosteessa. Tämä oli tietysti tulosta siitä etten ollut suunnitellut tuommoista etukäteen.

Vallejon vaalea ruoste oli aika kirkasta, sitä olisi ehkä ollut syytä tosiaan levitellä ohuemmin - tai sitten sekoittaa AK:n ketjuruostetta sekaan vähän tummemman lopputuloksen aikaansaamiseksi.

Nämä palaketjut olivat kyllä ihan jäätävät ja tässäkin näkyi, että joku oli mennyt aukeamaan ajan (ja maalailun vaatiman pyörittelyn) kanssa.

Ohjaushampaista ja vetopyörän hampaista metallipigmentti erottui kyllä, mutta mietiskelin että olikohan käyttämäni määrä liiallinen? Voisihan noita koettaa sivellä ohentimen kanssa vähän vähemmälle, nyt viimeisen kuvan vetopyörä oli puoliksi teräspölyssä. Ketjuissa tuo kama näytti toisaalta toimivan ihan kivasti.