Nelosmalli
Kalenteri oli taas semmoinen, että jos olisin jakanut tämän "postaus per sessio"-tyylillä kuten ajoittain, sisältö olisi pahimmillaan parin lauseen luokkaa. Joten nämä tulisivat taas olemaan sisällöltään jonkunlaisia lennossa määriteltäviä osakokonaisuuksia.
Ohjeiden mukaan
Vaikka tämä oli jo neljäs Panzer IV -rungolla kulkeva mallini (keskeneräiseksi jäänyt Hummel, Sturmpanzer IV, Jagdpanzer IV), olin noudattamassa ohjeita kiltisti kun en tiennyt paremmin missä oikoa tai mikä olisi järkevämpää jossain muussa välissä kuin mitä ohje sanoi. Jos semmoisia kohtia edes oli.
Fotoetsiluukut ensin
Panssariammehan oli jo suoraan laatikosta otettuna semmoinen osakokonaisuus, jota olen aiemmin kasannut jokusesta kourallisesta palasia. Nyt pääsin aloittamaan noista moottorin luukuista, joihin tuli vähän hämmentävän näköisten ohjekuvien mukaan rivi fotoetsilevyjä. Tällä hetkellä kalupakistani löytyvä pikaliima oli pöljää käytettävää, joten askartelin jekkulangasta applikaattorin jolla sain tökittyä liimaa tippa kerrallaan sinne minne sitä halusin enkä myös viereisille neliösenteille.
Samalla kasasin myös varatelapyöriä ja jerrykannuista kaksi. En tietenkään muistanut enää miten päin nuo korkit menivät, kun en ollut nähnyt saati sitten koskenut tuommoiseen kannuun sitten vuoden 2021.
Luukkuja, työkaluja ja palautusrullia
Alarungon isommin näkyvä työstö rupesi käymään ilmeiseksi kun taisteluostaston etukulmiin asennettiin luukut, tunkkipalikka, koukkuja ja tuon puoliympyrän tarkempi tarkoitus oli mysteeri, oletin sen paikan perusteella ilmanvaihtoon liittyväksi, mutta kerrankos minä väärässä olisin. Takakulmaan liimasin yhden vaihtoehtoisista putkenrassaimista.
Telakoneisto rupesi muodostumaan: asensin vetopyörän kilkkeet paikoilleen sekä telien stopperit (nuo alareunan kiekot) ja kasasin palautusrullat, joiden kumeissa oli jopa valmistajan merkinnät.
Näiden jälkeen pääsin rakentamaan telit lehtijousineen, neljä per vaununpuoli. Ohjeissa oli näidenkin kanssa jotain pientä ihmeellistä, mutta eivät jääneet mieleen kun kasasin kaiken koesovitusten kautta.
Tuon illan aikana ehdin vielä kasata telapyörät, joiden kumirenkaissa tosiaan oli enempivähempi epäselvä Continental -teksti toisin kuin aiemmissa rakennelmissani. Muistan lukeneeni vuosikausia sitten jostain isomman hintaluokan mallista, jossa kohokirjaimissa oli vähän ylimääräistä lakituvanvälttelytaktiikkana.
Telapyöristä pääsin sitten luontevasti takapanssariin, johon ensimmäisenä asennettiin pakoputkisysteemi ja ketjunkiristysvempaimet. Ensimmäisissä kuvissa pyrstöpää oli ylösalaisin.
Kiinnityksen aikana onnistuin hukkaamaan yläkulman L-tapin vastinparin keskemmältä takalevyä.
Tässä pääsin tekemään ensimmäisen isomman muutoksen sen perusteella, kumman variantin olin valinnut. Arvontalaulu katkesi F2:n kohdalle pallonmuotoisine suujarruineen. Nyt sitä varten vetokoukkukompleksista piti nyrhiä irti lisävahvikkeet sun muut.
Lokasuojat työkaluineen
Nyt kun ohjeissa tökittiin laittelemaan työkaluja lokasuojiin ja asentamaan niitä, aavistelin että alarunko oli kohta valmiina. Näitä rakennellessani hypin fiiliksen mukaan ympäri vaiheita ja ihmettelin vähän vaihtoehtopalojen ilmituontityyliä. Mikä näistä oli vaihtoehtoinen ja minkä kanssa? Kaikki vapaavalintaiset palat eivät olisi ikinä mahtuneet tähän, mutta mitään tästä ei kuitenkaan indikoitu ohjeissa.
Liiskasin paikoilleen ison määrän työkaluja fiiliksen mukaan ja niiden jälkeen etu- ja takakuraläpät. Sitten liimasin lokasuojat kiinni runkoon. Näissä oli aika oivallisenoloinen liukuestepinnoitus ja mukavasti myös pohjapuolella oli detaljeja jotka tulivat tässä rakennelmassa jäämään ihan näkymättömiin.
Nelonen tuntui edistyvän aikamoisilla harppauksilla, mutta iso osa siitä johtui panssariammeen lähtötilanteesta. Tosimaailman aikaa tähän hupeni useita tunteja, pääasiassa palojen siistimiseen.
Rakennusmietteitä mallista
Ensimmäisenä piti kehua palojen yksityiskohtaisuutta. Kalikat olivat todella oivallisia.
Ainoa malliin itseensä tähän mennessä osuva rutina tuli siivoamisen määrästä, laitoin alle kuvan kansilevystä jossa oli melko tymäkät kököt valun jäljiltä. Eivät ne tuossa olleet kovin haitallisia, mutta ketjun kiristyslaitteissa oli molemmissa tuommoiset sisällä ja niiden kanssa olisi voinut tulla paha mieli. Vaan kaikki on saanut tähän mennessä aika kiroilematta pois ja ne ovat syöneet vain aikaa, eivät hermoja.
Siistimisen jälkeen palat ovat sopineet toisiinsa todella oivallisesti ja mitään ongelmia ei ole tullut. Palat ovat asettuneet paikoilleen ilman sen ihmeempää hakemista. Kuten sanottua, jälki on ollut loistokasta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti