20.9.2023

Buffia

Modulointiyritys

 

Jagdpanzerin yläpintojen haalentaminen buffilla (ABT035) toimi mielestäni mallikkaasti, joten ajattelin kokeilla sitä näissäkin käkättimissä. Testi näytti eron käsitellyn Dire Wolfin ja käsittelemättömän Summonerin välillä, pidin efektistä ja jatkoin sitä muidenkin päälle.

Metodini oli aika yksinkertainen. Tökin hammastikulla pieniä täpliä ylärunkoon ja jokusen käsiin, miniatyyristä ja sen asennosta riippuen myös polviin. Sitten pyörittelin buff-värin ympäriinsä pyöreäkärkisellä blendaussiveltimelläni ja hyvä tuli. Tietysti seuraavana päivänä maali olisi kuivunut enemmän ja lopputulos olisi enemmän oma itsensä.


Välikuvat






Kokoelma

Olivat ne aika yhdenmukaisia vaikka tässäkin oli kolmea eri vihreän pääsävyä ja ainakin kolmea erilaista naamiokuvioideaa. Jadekorostukset olisivat kyllä voineet olla voimakkaammatkin.


13.9.2023

Öljyväripesu

Seepia

 

Ensimmäinen tunti

Aloitin yhtenä iltana sotkemalla ohutta seepialitkua (ABT002). Dire Wolf oli ollut jonojen keulilla muutenkin, joten aloitin sillä ja mitenkäs muutenkaan kuin tuuttaamalla mömmöä keskelle suurinta ohjaamolasia. Olin mietiskellyt kierossa mielessäni, josko saisin tehtyä ovelia ohjaamolasiefektejä öljyväreillä mutta tuskinpa kumminkaan.

Kävin miniatyyrin läpi ylhäältä alas, litkutin joka ikisen paneelirajan ja reunan. Nyt tiesin olla vähemmän huolissani ylivalumista, mutta en myöskään uittanut koko laitosta litkussani.

Kun olin saanut Dire Wolfin ominaisuuksia korostettua, päätin että minulla oli vielä aikaa ainakin aloittaa Mad Dog. Kävin sen samalla tavalla läpi, korostin maalin vähän häivyttämiä yksityiskohtia litkullani.

Jotenkin tämän jälkeen minulla oli vielä aikaa käytettävissäni, joten rupesin siivoamaan Dire Wolfin paneelien ylivuotoja. Tiedän kehuneeni viimeksi sitä miten naurettavan kätevää öljymaalien undoaminen olikaan, mutta voi hyvää päivää, tämä oli kivaa.

Nappasin kuvan kahdesta litkutetusta ja sitten putsatusta Sakarasta kolmen vielä odottavan toverinsa edessä. Tämä näytti paljon paremmalta, katsottakoon mitä kaavailemani kevyt buff-puljaus yläpinnoilla tekisi tälle konkkaronkalle. Tietysti sitä ennen näiden pitäisi antaa kuivua päivä tai pari, jotten sotkisi ihan liian aikaisin.

 Dire Wolfin ja Mad Dogin vihreiden ero oli huomattava, Mad Dogilla oli paljon parempi vihreän sävy.

Toinen ja kolmaskin tunti

Kävin kaikki kolme takarivin Sakaraa litkulla läpi, aloittaen aina ohjaamon laseista ja jatkaen siitä korkeimmasta kohdasta aina varpaisiin asti. Paneelirajat, kulmat, koloset ja yleensäkin keinotekoista varjoa kaipaavat paikat saivat litkua.

Aikaahan tuo söi kuin mikä, joten kun olin saanut kolme nappulaa litkutettua, ehdin aloittaa vain vähän Gargoylen irokeesin putsaamista kun jouduin lopettamaan. Sitten tulikin pakollinen kolmen päivän tauko kun aika meni kiireellisempiin asioihin. Olin taas kovin, kovin tyytyväinen siitä että ohentimessa kastetun siveltimen kanssa pystyi vain hyppäämään takaisin ja levittelemään liiallisia litkuja pois.

Näitä kuvia katsellessa huomasin, että ainakin Dire Wolfin tuulilasia pitäisi vielä putsailla lisää, paremmassa valossa. Olin vain valinnut huonon paikan edelliskerralla, joten niiden lopputulos ei ollut ihan mitä kaipasin. Olin haihatellut aiemmin mielessäni, josko öljyväreillä saisi tehtyä oivallisia heijastusefektejä, mutta ei minun taidoillani tässä mittakaavassa.


Summonerin ohjuslavetin päältä (tuosta ohjaamon viereiseltä puolelta) voisin maalata tuon letkunnäköisen osan jollain tummanharmaalla. En ehkä ihan saksalaisella harmaalla, jottei se menisi tykkien sun muiden kanssa sekaisin, mutta jollain, jotta se erottuisi vähän erilaisena.


Gargoyle näytti aina vaan entistä rujommalta. Ehkä paneelierot korostivat mörssärifiilistä.



Mad Dog tuntui hyötyneen huomattavasti korostuksista. Senkin ohjaamon lasia pitäisi siivota vielä ennen lopun julistusta, mutta pikkujuttuja nämä olivat. Hoksasin jossain välissä, että tässä Mad Dogin versiossa LRM-laveteista ei pilkottanut ohjuksenkärkiä toisin kuin IWM:n huomattavasti hoikemmassa mallissa. Jos olisin ihan hullu, saattaisin koettaa maalata punakärjet noihin kolosiin mutta tuskin uskaltaisin.


Hellbringerin torso tienasi eniten kun nyt CASE-paneelit ja muut koloset erottuivat paljon selvemmin. Ohjuslavetin tämä versio piilotti ohjusten kärjet, joten en päässyt suoraan niihinkään käsiksi, enkä uskonut että olisin saamassa myöskään SSRM:iä nätisti maalattua punaisiksi valkoisilla nokilla.


Kyllä näistä nyt erotti enemmän yksityiskohtia, eikä kokonaisvärityskään tuntunut synkentyvän kamalan paljoa.


6.9.2023

Numeroita, tunnuksia ja musta mutapohja

CGL:n miniatyyreissä oli vähemmän helppoja jemmoja yksikkönumeroille ja tunnuksille kuin IWM:n mineissä, ainakin minun pensselöintitaidoillani. Silti koetin noudattaa samaa kuviota kuin yleensä, arvoin kaikille numerot ja koetin löytää niille tilaa. Maalasin numeroiden pohjat ensin mustalla ja sitten päälle valkealla vähän pienemmät ja sivuunsiirretyt (ylös ja vasemmalle) kopiot.

 

Galaksin ja Tähtiryppään tunnukset pohjautuivat molemmat valkeaan planeettaan joten niitä varten maalasin valkeat pallot. Gamma-Galaksin tunnusta varten maalasin jadella lintumaisen muodon, Raatelukynsirypästä varten taas maalasin jotain miekannäköistä lyömään planeetan läpi.

 

Klaanitunnus taas oli hankalin, aloitin harmaalla lootalla, maalasin siihen jadella lintumuodon, sille jalkoihin mustan viivan ja siitä eteenpäin metalliviivan, lopuksi mustaa miekankahvaa pitelemään keltaiset täplät raatelukynsiksi ja pääalueelle yhden täplän nokaksi.


Sinänsä simppeliä, mutta kuten sanottua, tässä skaalassa minun taidoilleni ei mitään leikintekoa. Tietysti olisin voinut olla tekemättäkin näitä, mutta kun minä halusin oleelliset merkinnät koneisiini.

Mutapohja

En ollut suunnitellut tekeväni heksapohjille mitään tässä välissä mutta päätinkin tehdä niille jotain jo nyt isoimman maalaushomman ollessa nyt takanapäin. Kaivoin Vallejon mutamömmöt ja laimentelin niitä vedellä saadakseni niitä leviteltyä. Valtaosa mössösstä oli vaaleaa European Mudia mutta kun sekoitin siihen lähes mustaa Russian Mudia niin mustanpuhuvaahan siitä kaikesta tuli.

Levitin töhkää epämääräisesti pohjalaatoille, halusin epätasaisin maan. Koetin kasata mutalöllöä niin, että koneet näyttäisivät siltä, että ne olisivat pysähtyneet johokin ja massallaan pursottaneet sotkua pois jalkojensa alta. Eipä se tästä kuvasta pahemmin näkynyt, mutta kamakin oli tuoretta eikä vielä lainkaan asettunut.

En ollut aiemmin maalannut säistysmössön päälle mutta nytpä siihenkin päästäisiin. Seuraavaksi jatkaisimme taas Bob Rossin jalanjäljissä mutta ilman puita tai vuoria.

30.8.2023

Epämetalliefektiä niveliinkin ja jadekorostuksia kaikille

Saksalaista harmaata

40% Tähdestäni oli jo saanut metallipohjan ja ohjaamolasit, nyt maalasin tietysti loput samalle tasolle. Perusidea koko viisikolle oli selvä, jatkaisin ensimmäisten viitoittamalla tiellä.

Gargoyle

Tämän rynnäkkörumiluksen koristelu oli kaikkein tuskaisinta kun se oli niin kelvottoman ruma. Vaan jotain oli tehtävä. Maalasin tykinputket käsistä sekä tuo röpöttimen keskeltä rintalastaa. Samoin maalasin ilmanottoaukot ja ohjuslavetit käsistä. Jaloissa oli aika kurjasti tilaa, joten etupuolelta maalasin polviniveliä. Jotain lisää korostaakseni maalasin hartianivelet, se ei näyttänyt ihan tyhmältä.

 
Selkäpuolella ei ollut paljoa niveliä ja säleikköjä ihmeempää korostettavaa. Käsien tykkipodit nyt sentään näyttivät kivemmiltä näillä korostuksilla.

 

Mad Dog

Nyt olikin mielenkiintoisempi miniatyyri koristeltavana. Ensimmäisenä maalasin tietysti LRM-lavettien etulevyt ja käsistä laserputket. Harkitsin hetken, josko olisin maalannut Mad Dogiltakin käsivarret metallisiksi, mutta ajattelin sitten että se olisi ollut vähän liikaa kun ylärungossa oli kumminkin jo isoja kokonaisuuksia. Torson kääntösysteemin maalasin kumminkin, samoin nilkkanivelet.

Selkäpuolella oli taas säleiköitä sekä parit hyppyrakettien suuttimet. Jaloista olisi voinut maalata metalliseksi enemmänkin, mutten halunnut vetää ihan överiksi.

Hellbringer

Viimeisimpänä käsittelyyn pääsi Hellbringer. Maalasin ohjuslavetin ja valonheittimen tai mikälieneen etulevyt, ERPPC-putket sekä sivutorson laserputket, polvia unohtamatta. Oli ihan mukavaa, että Hellbringer ei ollut tasan symmetrinen joten sen korostaminen tarjosi lisävaihtelua.

Muista poiketen ajattelin, että Hellbringerin käsivarret eivät olisi liian huomionkipeät metallisina, joten maalasin ne. Vaihtelu oli ihan toimivaa.

Jadekoristelut

Nyt koko Tähti oli lähestulkoon samassa pisteessä, ohjaamolaseja lukuunottamatta. Päätin jättää ne myöhemmäksi ja käydä ensin jadekorostusten kimppuun koko porukan voimin. Muistin jademaalini olevan vähän paksua, joten aloitin ohentamalla sitä huolella. Olisinpa vielä päässyt jossain välissä päivittämään pienimmät siveltimeni uusiin.

Valikoin puolisatunnaisia kalikoita korostettavaksi ja noudatin yleisiä ideoitani muuten vaan kuten ohjuslavettien reunoja korostamalla. Kun olin saanut jadekorostukset kasaan, kävin vielä kaikki läpi ja maalasin tummanharmaalla lisää metalliosia.






Ohjaamoihastelua ja metalliefektikorostus

Ohjaamolaseja maalatessani korjasin myös parhaani mukaan molemmat LRM-lavetit joissa oli töröttävät ohjuskärjet tarjolla. Näin oli parempi.

Sotkin myös haaleamman ja todella ohennetun harmaan, jota tökin epämääräisesti kaikkiin tummanharmaisiin osiin. Tässä skaalassa jekku ei toiminut yhtä hyvin kuin panssarivaunukokoluokassa tai sitten maalini oli erilaista tällä kertaa.






Tästä seuraava askel olisi vapaan käden taiteilua, jossa olen aina ollut surkea. En silti meinannut taittua tilaamaan FPG:ltä tusinaa siirtokuvasettiä. Kynäruiskusapluunat olisivatkin asia erikseen, niitä en epäröisi tilata hetkeäkään.

25.8.2023

Teini-ikäisyys naksahti

Kolmastoista vuosipäivä

Mietin tätä postausta aloittaessanin etten saanut oikeastaan mitään aikaan kuluneen vuoden aikana. Mutta sitten katsoin, että mitä olin mennyt kynäilemään ja olinhan minä saanut melkein kourallisen kamaa kasaan, ainakin rakentelupuolella. Muualla vähemmän.

V/22: SL-17 Shilone

Klaaniboksin lisäekstrabonuksena tullut Shilone oli melkein jo menossa avaruusruotsalaisten ilma-avaruusvoimiin, mutta päätin sitten viime hetkellä uudelleensijoittaa sen mahtavan Lohikäärmeen palvelukseen. Sotkuefekti saattoi olla vähän ylimitoitettu tai sitten ei, ainakaan leija ei näyttänyt siltä että se olisi rullannut tehtaalta ulos vartti sitten.

Ohjaamolasien kanssa olisin voinut koettaa jotain vauhdikkaampaakin, samoin kuin lasertykkien linssien koristelua. Mutta testasinpa moottorihehkua ja se antoi intoa ja ehkä uskallustakin efektileikkeihin joskus myöhemmin. Tai niin ainakin kuvittelin.


VI/22: Aikakone

Legoaikakonetta olin hingunnut ties miten pitkään, joten kun vihdoin sain sen kotiin toimitettuna olin tietysti ihan tolaltani mutta hyvällä tavalla. Harmi vain, ettei kotona ollut tällä hetkellä niin paljoa hyllytilaa, että kustomoidulla DeLoreanillakin olisi ollut loistopaikka.

VII/22: Galaxy Explorer

Pikku-ISD olisi ollut melkein yhtä innoissaan tästä setistä kuin keski-ikäinenkin ISD. Olin tosin ainoa taloudessa, joka tosiaan piti tästä, vaikka projektiassistentit tuolla mielellään leikkivätkin. Ja jollei aikakoneautolle ollut hyvää tilaa niin tälle sitä oli vielä vähemmän.

VIII/22: Jagdpanzer IV

Tankintuhoojavaunu oli kyllä erikoinen projekti, malli oli naurettavasti yksinkertaisempi kuin todella yksityiskohtainen Königstiger vuotta aiemmin, mutta silti poltin siihen melkein yhtä paljon kalenteriaikaa. Vuodet tosin olivat toisistaan melkoisesti poikkeavat ja kokeilin tämän mallin kanssa kaikenlaista uutta outoa.

Olin todella tyytyväinen siihen, että pitkän pähkäilyn jälkeen kokeilin sittenkin öljyvärejä ja toisaalta kirosin itseäni kun olin jahkaillut ja peräti hylännyt koko ajatuksenkin vuosien ajan. Oppia ikä kaikki ja parempi myöhään kuin ei milloinkaan.


 

Sain myös napattua paremmat lopetuskuvat, kun vihdoin uudelleenopettelin peruskäsittelyä kuvatuksilleni.

I/23: Kovin keskeneräisiä OmniMechejä

Mukamas nopea välipalaprojekti eli viiden miniatyyrin maalaaminen ja säistäminen oli vielä melkoisesti kesken, perusnaamiokuviointi edistyi mukavasti mutta kyllä ne vielä työtä vaatisivat ollakseen kivannäköisiä ja ihan esiteltäviäkin. Olisinkohan jo puolivälissä projektia nyt, kun kaikki viisi olivat saaneet harmaavihreän pintansa ja vain koristelu oli jäljellä?

Terveisiä noin kahden viikon takaa

Plus muuta

Python3 Doom-tarinageneraattorini ei ollut edistynyt viime kuukausina. Pygame-pelisäätöni eivät nekään ole päässeet työjonon kärkeen aikoihin, ei töiden jälkeen ole ollut intoa säätää vielä vähän lisää.

Steam Deck on toisaalta innostanut taas pelaamaan jotain uudempaa (System Shockin uusioversio, Mechwarrior 5: Mercenaries noin tusinalla modilla mikä on ollut hauskaa. Mitään kovin näppis-intensiivistä tuolla ei ehkä kannattaisi pelata, näiden pelituntien perusteella jokunen toiminto ohjaamossa ei löydy tuosta vaan, enkä keksinyt miten vaikkapa ilmaiskuja tilattaisiin vainolaisen niskaan ennen kun rupesin räpeltämään vasenta d-padia satunnaisesti jossian tehtävässä.

Nintendopuolella taas muutaman vuoden ajan satunnaispelattu Breath of the Wild oli siinä tilassa että ennen pääkkäritaistelua pitäisi ostaa taskut täyteen erilaisia nuolia, kilpavarustella asetaskut täyteen ja arpoa parhaat reseptit jotta voisin kokata maksimimäärän parhaita eväitä todennäköisesti ärsyttävän monivaiheista ja ylipitkää kikkakepposlopputaistelua varten. Mikä ihme, etten ole jaksanut istua sen pariin? Tears of the Kingdom oli taas siinä vaiheessa että joka mutkan takana oli jotain uutta veikeää, joten sitä minä olen satunnaispelaillut oikein riemukkaasti.

23.8.2023

Viidennen Sakaran maskaus ja naamiointi

Muumionaamio

Olin maskannut toisen alajalan ja loppumechi piti naamioida. Leikkelin samalla idealla kuin aiemminkin muutaman millin kaistaleita ja yhdistelin niitä miten mieleeni juolahti. Maalasin Hellbringerin samalla tavalla kuin muutkin neljä, sekoittamalla jotain oliivinvihreästä vaaleampaa. Tälle käkättimelle koetin tehdä haaleammat korostukset kynäruiskulla eri kulmista töhöttämällä.


Vihreä ei ollut vieläkään niin vaalea kuin mitä kaipasin mutta kaupastahan noita sai, en siis jättäisi päivätyötäni ainakaan artistiksi ruvetakseni. Seuraavilla askeleilla tästä tietysti saataisiin monipuolisemman näköinen.