Naamiohaukka

Turvallinen valinta pohjalle

Aloitin oikean maalauksen alapinnoilta, kun en ollut saanut päätettyä naamiokuviota, mutta sormeni syyhysivät jo. Maalasin koneen pohjan, ripustimet sun muut ja lisäbensatankit vaaleanharmaalla (VMA 71121 USAF Light Grey). Hailakka alapinta tuntui turvalliselta vedolta.

Laskutelinekuilut ja laskutelineet jäivät myöhemmälle ja todennäköisesti käsin maalattaviksi. Toki voisin tärvätä hyvän ajan vainoharha-mittaluokan suojamaskailuun ja sitten hoitaa nuo muutamalla kynäruiskun suhauksella valkoisiksi, mutta luulen, että se olisi ehkä typerä tapa allokoida aikaresurssejani.

[70]

Se oikea naamiokuvio

Karmivan arpomisen jälkeen päädyin siihen, että tylsää harmaata välttelevälle ainoat aidot omppupiirakkaiset vaihtoehdot ovat salaatin näköinen European I tai paljon vapaammat kädet antavat Aggressor-tiimin kuvio. Tietysti nuo kaikki olivat ympäriämpäri naamiokuvion peitossa, toisin kuin mitä minä olin päättänyt tehdä ja jo aloittanutkin.

Mikään iso vaiva uudelleenmaalaamisessa ei olisi, kyse oli nyt siitä, mitä halusin itse tehdä. Vihreiden sekamelska ei näyttänyt kivalta, mutta joku aavikkohenkinen taas kiinnosti aikalailla enemmän. Googlettelun ja muun penkomisen perusteella "punaisen tiimin" eli sotaleikeissä vihollisia esittävien puolella aavikkomaisia maalikuvioita olisi käytetty.

64. pahislaivue

Nerokkaasti nuo hiipparit käyttävät neukkujen/venäläisten naamiokuvioita ja sieltä löytyi sopivia maastokuvioita. Oleellisinta tässä harmaavihassani on se, että siinä ei tosiaan ole mitään kivaa tai mielenkiintoista. Joten, paria ruskeaa ja vähän vihreää sekaan niin kai siitä jotain kivaa saataisiin! Niin ja itänaapurin koneissakin käytettiin haaleita mahapuolia (en ruvennut säätämään sinistä tällä kertaa vaan tyydyin tuohon vaaleaan harmaaseen, joku raja sentään).

Ohensin irakilaisen hiekan väristä maalia (VMC 70819 Iraquian Sand) ja räimin muutaman muodonrikkojan. Suihkuttelin aika summittaisesti ja rankemmalla kädellä kuin olisi tarvinnut, sillä seuraavat kaksi väriä tulisivat oikomaan tässä tehtyjä pohjia. Ideana oli välttää liian pieneksi vahingossa hupenevia väripintoja.

Rävelsin mielettömästi kynäruiskuni kanssa ja jouduin ottamaan peräti neljän viikon tauon maalailussa. Huokaus.
Loput runnut räimin - sitten kun vaan pystyn - ruskealla (VMA 71125 USAF Brown) ja vihreällä (VMA 71124 USAF Green), mielestäni venäläis-/neukkuhenkisesti valikoituina väreinä.

[edit] Varaosatilauksessani oli käynyt käpy, enkä saanut siis tarvitsemaani palikkaa. Arvoimme myymälän kaverin kanssa ja oletimme, että hyllystä löytynyt R-004 Fine Tip sopisi ruiskuun ja vaikuttaisi ehkä vain maalisuihkuun. Otin riskin ja nappasin sellaisen mukaani. Testasin samana iltana ja ongelmiahan siinä vain oli. Ilma ei liikkunut ensinkään, mutta nokkakalikkaa (sitä, jossa on ]-mallinen pää) vähän hölläämällä liipasimen painaminen puhalsi taas ilmaa vekottimen läpi. Tiesin, että joutuisin joka tapaukesssa tekemään kaiken uusiksi oikealla osalla, mutta halusin testata valitsemaani väriteemaa. Ihan hyvältä se näytti, jos rupinen maalausjälki unohdettiin.

R-004

Lähetin samana iltana mailia hovihankkijalleni ja tilasin nimenomaisen osan (R-003 Ultra Fine Tip), saa nähdä, miten niitä sitten tulee. Jos hyvin käy, jotain tulee ennen lomalle lähtöäni, mutta todennäköisemmin aikaa menee se toiset neljä viikkoa (jostain syystä noita tilauksia ei toimitella jok' ikinen päivä :) ), mutta on minulla loma välissä ja voin säätää kaikkea muuta odotellessani.

[75]