Rakentelun hurmaa

Ohjaamosta se taas alkaa

Ilmeisesti kaikkia lentokonemallailun perinteitä kunnioittaen tämäkin projekti alkoi ohjaamosta. Heittoistuin oli häkellyttävän yksityiskohtainen, jopa sen alle oli mallinnettu jotain säilöitä tai niiden näköisiä mokkuloita. Penkki itse siis koostui noin viidestä eri palasta. Oikein kiva juttu muuten, mutta ei noitakaan ikinä näe, jos ja kun koneensa rakentaa "normaalisti".

R-varasto

Rakentelun vauhtiin päästessäni unohdin tietysti ottaa kuvia alkuvaiheista. Koettakaa kestää. Koneeseen tuli rakentaa kolme pommiluukkua, joista keskimmäinen ja isoin oli tietysti heittämällä kasassa. Nuo sivukuilut taas... No, niiden kanssa saikin säätää vähän ja niiden paikoilleen siististi saaminen ei oikein ottanut onnistuakseen. Luotan siihen, että kaiken oudon saa naamioitua jotenkuten - jos ei muuten niin liimaan luukut kiinni niin sitten salaisuuteni ovat ainakin turvassa.

Moottorien ilmanottoaukkoihin tuli (rungon sisään) todella hassun muotoiset ilmanohjaimet. Jouduin pyörittelemään niitä käsissäni aika moneen suuntaan ja monin päin, kun en ollut varma, kumpi tulikaan kummalle puolelle. Järkyt railot noista silti jäi, mutta kaipa ne myöhemmin paikalleen laitettavat katteet piilottaisivat nuo?

Laskutelinekuilutkin olivat kaksi suurta laatikkoa. Niiden sovituksen kanssa ei sentään tullut ongelmia. Vielä.

Rumpulipasmoottori

No minusta nuo moottorisuuttimet näyttivät jonkun rynnäkköhaulikon rumpulippaalta... Tiedä kanssa noista moottorien ohjaussuuttimista, miten oikein ne nyt menivät. Ohjeista ei ollut hirveästi apua mutta päätin, että ne saisivat olla dynaamisessa tilassa tai jotain muuta, millä ehkä ovelat vipotinasennot voisi tekoselittää.

Tässä vaiheessa löin, kuten ohje kehotti, rungon kasaan ja pistin teipit puristamaan puolikkaita yhteen. Liimasin vielä alanokkaan pari anturia ja jätin koneenraakileen yöksi kuivumaan. [70]

Jatkoin seuraavana iltana innokkaasti takasiivistä. Ne olivat mukavan ongelmattomat liiskata kasaan ja paikoilleen. Pommikuiluihin (kuvassa pääkuilu täynnä ja sivukuilut tyhjänä) liimasin ripustimet ilman pommejaan. Päätin, että maalaisin koneen suunnilleen tässä tilassa ja kiinnittäisin luukut, päälaskutelineiden pyörät ja nokkalaskutelineen vasta sitten.

Näin toimimalla maalaaminen olisi helpointa ja huomattavasti vähemmän virhealtista. Ainakin viime kerralla avoimien luukkujen kanssa kynäruiskuttelu oli vähän mitä oli. Kokeilemalla tämäkin selviää.

Kovin on scifistisen näköinen suutinosasto

Kun kerran olin päättänyt lähestymistapani, pohjamaalasin koneen (VSP 73610). Seuraavaksi maalaisin ohjaamon kuomuineen ja kävisin maalaamaan oikeasti. Maalikuvio tulee olemaan harmaasävyinen, koska mitenkäs muutenkaan... [110]